Kuinka kuulen väkivaltaa kokenutta lasta? - Ensi

Report
Oulun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
Jasmin Kaunisto, psykologi
Minna Kumpuniemi, psykologi
SISÄLTÖ
• Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön esittelyä
• Yleistä tietoa ja tilastoja lapsen kaltoinkohtelusta
• Epäilyn heräämiseen liittyviä seikkoja
•
Miten epäily voi herätä
•
Järkevä ajattelu sekä asenteet ja ennakkokäsitykset
• Hyväksikäyttö- tai pahoinpitelyepäilyn konkreettinen selvittäminen
•
Lapsen kuulemisessa huomioon otettavista seikoista
•
Kysymystyypit
•
Johdattelu
• Käytännön neuvoja lapsen kuulemiseen
• Lapsen kertomuksen luotettavuuden arvioinnista
LASTEN JA NUORTEN
OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ
• Tutkii lapsiin kohdistuneita hyväksikäyttö- ja pahoinpitelyepäilyitä
poliisin virka-apupyynnön perusteella
• Viranomaisyhteistyö poliisin, syyttäjän ja lastensuojelun kanssa,
 viranomaispalaverit
• OYS:n yksikkö: 4 psykologia, 4 perhetapaajaa ja 2 erikoislääkäriä
• Yksikön tutkimusprosessi
•  asiakirjojen tilaus
•  lapsen vanhempien/sijaisvanhempien/ omahoitajan yms.
haastattelut
•  lapsen tutustumiskäynti ja oikeuspsykologiset haastattelut (13 kertaa)
•  lausunto
LAPSEN KALTOINKOHTELU
(Minna)
Lapsen kaltoinkohtelu käsittää kaikki sellaiset fyysisen ja psyykkisen
pahoinpitelyn muodot, seksuaalisen hyväksikäytön, laiminlyönnin taikka
kaupallisen tai muun riiston, joista seuraa todellista tai mahdollista vaaraa
lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle suhteessa, jossa on
kyse vastuusta, luottamuksesta tai vallasta (WHO).
 FYYSINEN VÄKIVALTA
 PSYYKKINEN VÄKIVALTA
 LAIMINLYÖNTI
TILASTOJA KALTOINKOHTELUSTA
(Minna)
• Ei ole tarkkoja esiintyvyyslukuja
• Fyysinen väkivalta
•
Vakavaa väkivaltaa 1-2 %:lla, lievää väkivaltaa 5-34 %:lla riippuen lapsen iästä (2008)
•
Seksuaalisen hyväksikäytön esiintyvyys tytöillä 1,8-7,5 % ja pojilla 0,7-4,6 %,
riippuen hyväksikäytön asteesta (2011)
•
Netin välityksellä tapahtuva hyväksikäyttö noussut merkittäväksi ilmiöksi
• Psyykkinen väkivalta ?
• Laiminlyönti
•
Aliraportoitu ja alitutkittu
•
Ehkä 6-10 %
KUN EPÄILY HERÄÄ
TEHTÄVÄ JA KESKUSTELUA
Jasmin Kaunisto, psl
1. Lue pätkissä tarinan eteneminen
2. Pysähdy kunkin pätkän jälkeen miettimään:
Onko rikos tapahtunut vai ei?
Analysoi samalla:
 Miksi ajattelen näin?
 Ovatko argumenttini rationaalisia ja realistisia vai ei?
TAPAUS TUURE
Jasmin Kaunisto, psl
Maanantaiaamuna eräs äiti soittaa sosiaalityöntekijälle ja kertoo isän pahoinpidelleen
5-vuotiasta Tuurea. Tuuren vanhemmat ovat eronneet puoli vuotta sitten ja Tuure
tapaa isäänsä joka toinen viikonloppu. Vanhemmat ovat saaneet hoidettua eron
kohtuullisen hyvin ja päässeet tapaamisista hyvin sopuun. Äiti vakuuttaa, ettei
tapaamisissa ole ongelmaa, sillä tapaamisia sovittaan joustavasti myös siten, että äiti
vierailee Tuuren kanssa isän luona joskus arki-iltoinakin.
Viime viikonlopputapaamisen jälkeen Tuure oli ollut itkuinen, kiukutteleva ja
aggressiivinen. Hän oli tokaissut isän luona olleen ”tyhmää”. Äiti oli tiedustellut tähän
syytä, jolloin Tuure oli kertonut isän lyöneen häntä.
 ???
Sosiaalityöntekijän tarkentaa, miten keskustelu eteni ja mitä lapsi tarkalleen ottaen
sanoi. Äiti kertoi jututtaneensa Tuurea kysymällä ”Miksi isän luona oli tyhmää?” johon
Tuure oli vastannut, että hän ”ei saa kertoa isän asioista”. Äitiä oli tämä ihmetyttänyt
ja hän oli kysynyt, kuka Tuurelle oli näin sanonut. Tuure vastasi: ”Isä”. Äiti kertoi
halanneensa Tuurea ja sanoneensa että Tuure voi puhua hänelle ihan kaikista asioista
ja kertoa, mitä ikävää isän luona on sattunut. Tuurea itketti kovasti ja lopulta hän oli
sanonut: ”isä sai raivarin ja löi ja otti tästä ja tästä” (näyttäen hiuksiaan sekä
käsivarttaan).
 ???
TAPAUS TUURE
Jasmin Kaunisto, psl
Puhelun lopussa äiti kertoo Tuuren isän olleen väkivaltainen häntä kohtaan
heidän parisuhteensa aikana. Äiti kuvaa Tuuren isää äkkipikaiseksi, joka
raivostuu nopeasti ja käyttäytyy tuolloin pelottavasti. Äidin mukaan Tuuren isän
väkivaltaisuus oli yksi heidän eronsa syistä.
 ???
Seuraavana päivänä Tuuren äidinäiti soittaa sosiaalityöntekijälle. Mummo haluaa
sanoa ”pari valittua sanaa” Tuuren isästä. Mummo nimittää Tuuren isää ”hulluksi
ukoksi”. Hän myös kysyy, tietääkö sosiaalityöntekijä ollenkaan, että Tuuren
isähän on tuomittu väkivaltarikollinen, kun oli ”mäiskäissyt entistäkin vaimoaan”
 ???
Sosiaalityöntekijä ilmoittaa poliisille epäillystä lapsen pahoinpitelystä. Poliisi
ottaa asian tutkittavakseen. Poliisi vahvistaa tiedon Tuuren isän aiemmasta
pahoinpitelytuomiosta.
 ???
Poliisikuulustelussa Tuuren isä kertoo, ettei ole koskaan lyönyt Tuurea.
Viikonloppuna isän luona oli ollut käymässä isän uusi naisystävä Marjaana. Tuure
oli kiukutellut ruokapöydässä ja tökkinyt Marjaanaa haarukalla. Isä oli puuttunut
tähän tarttumalla Tuuren käteen ja vääntämällä haarukan irti vastustelevan
Tuuren kädestä. Tuure oli painunut kiukustuneena huoneeseensa. Tuuren äidin
tullessa sunnuntaina hakemaan Tuurea, oli isä esitellyt hänelle Marjaanan.
Esittelyn jälkeen Tuuren äiti oli pyytänyt isän sivummalle ja alkanut raivota
Marjaanasta. Isän mielestä Tuuren äiti oli selvästi mustasukkainen.
MISTÄ EPÄILY HERÄÄ
Jasmin Kaunisto, psl
• Lapsen kertomus vanhemmalleen
• Havainnot muun tutkimuksen yhteydessä
• Aikuisena ilmoitus omasta seksuaalisesta
hyväksikäytöstä
• Lapsen kertomus muulle
aikuiselle
• Lapsen käytösoireet
SEKSUAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN
Jasmin Kaunisto, psl
Normaalia
Syytä huoleen
•
pojilla erektiot monenlaisissa
tilanteissa
•
sukuelimen paljastelu pakonomaisesti,
liiallisesti, toistuvasti ja ahdistuneesti
•
lääkärileikit
•
•
yhdyntään ja rakasteluun liittyvät leikit
•
kehon osien ja aukkojen koskettelu,
näpelöinti
sukuelimen koskettelu pakonomaisesti
ja ahdistuneesti, kykenemättä
noudattamaan kehotuksia ja kieltoja
•
aikuisten lähestyminen
seksuaalissävytteisesti: toistuva
haarojen tai rintojen puristelu
•
pakonomainen kiinnostus aikuisten
seksielämää kohtaan: kysymykset,
pyynnöt näyttää esim. ”nussimista”
•
aggressiiviset ja väkivaltaiset
seksileikit toisia lapsia pakottamalla
•
tutkiva uteliaisuus seksiä kohtaan
•
avoimet ja estottomat kysymykset
•
estottomat toiveet päästä näkemään
ja koskemaan muiden kehoja
•
näyttelyn halu, toive oman kehon
ihailusta
•
häveliäisyyden puuttuminen n. 5vuotiaaksi
Pahoinpitelyn merkkejä
(Minna, lähde: Kauppi 2013)
• Varhaislapsuudessa
•
•
•
•
Levottomuus, aggressiivisuus, vetäytyminen, ahdistuneisuus
Aikuiseen ripustautuminen
Uni- ja syömishäiriöt, päänsärky, vatsakipu, kastelu
Kyvyttömyys leikkiä, tuhoavat tai kaoottiset leikit
• Koulu- ja nuoruusiässä:
•
•
•
Heikko itsetunto, aggressiivisuus, masentuneisuus
Unihäiriöt, somaattiset vaivat
Itsetuhoisuus
• Väkivaltaisen vuorovaikutuksen merkit käyttäytymisessä tai oireilussa
• Oireet heijastuvat usein lapsen kaikkiin ihmissuhteisiin
• Herkistyminen väkivallalle ja sen merkeille
•
Uudelleenkokeminen, välttämiskäyttäytyminen, kohonnut vireystila
Lapsi ei aina oirehdi näkyvästi ja kaikki em. oireet voivat johtua sadasta
muusta syystä!
MITÄ TEET, KUN EPÄILY HERÄÄ
(Jasmin)
• Kuuntele asia rauhassa
• Älä arvaa tai tulkitse. Varo omaa ”näppituntumaa”:
älä anna oman mielikuvituksesi viedä pidemmälle
kuin lapsen kertoman perusteella on syytä.
• Esitä niin vähän kysymyksiä kuin mahdollista
• Jos kysymyksiä on pakko esittää, pitäydy avoimissa
ja vältä johdattelua sekä kyllä/ei-kysymyksiä
• Kirjoita ylös tai nauhoita mahdollisimman tarkasti
omia kysymyksiäsi ja lapsen vastauksia. Älä käännä
lapsen puhetta yleiskielelle
• Pysy rauhallisena ja muista järkevä ajattelu
Järkevä ajattelu
IS: Miehelle vankeutta
kahdeksasta lapsen seksuaalisesta
hyväksikäytöstä
ASENTEET JA ENNAKKOKÄSITYKSET
Jasmin Kaunisto, psl
(Lähde: Finnilä, 2012)
• Kun epäily herää, jokaiselle syntyy varhaisessa vaiheessa tunne siitä,
onko todennäköisempää että rikos on tapahtunut kuin että se ei ole
tapahtunut
• VAHVAT JA TIEDOSTAMATTOMAT ASENTEET, USKOMUKSET JA
KÄSITYKSET:
 heikentävät kykyä huomata johdattelevia aineksia lapsen
haastattelussa
 lisäävät taipumusta uskoa epäillyn syyllisyyteen vastoin tiedossa
olevia faktoja ja näyttöä
 heikentävät kykyä kerätä ja ottaa huomioon olennaista tietoa
tapauksen selvittämistä varten
 vähentävät kriittisyyttä ja johtavat taipumukseen sallia
heikompaa näyttöä päätöksen pohjaksi
 voivat aiheuttaa valikoivaa raportointia esim. lausunnoissa
ASENTEET JA
ENNAKKOKÄSITYKSET
Jasmin Kaunisto, psl
(Lähde: Finnilä, 2012)
Näitä vaikutelmia ei voi välttää eikä tapausta voi
selvittää ilman taustatietoa.
Vaikutelmia tulee kuitenkin ehdottomasti
tunnistaa ja käsitellä!
 Analysoi, mihin vaikutelma perustuu ja arvioi
irrationaaliset vs rationaaliset argumentit
EPÄILYN HERÄÄMISEN TILANNE
(Jasmin)
• Neutraali vs. epäneutraali
• Millaisissa olosuhteissa epäily on herännyt? (äkkiarvaamatta
päiväkodissa vs huoltoriitaperheessä)
• Kuka epäilystä ilmoittaa? (koulun oppilashuoltoryhmä vs lapsen äiti)
• Onko lapsen omaa kertomusta epäillystä tapahtumasta? (lapsi on
kertonut kouluterveydenhoitajalle toistuvasta pahoinpitelystä vs lapsi ei
ole puhunut mitään, mutta pyllynpunoitus epäilyttää äitiä)
• Kuinka tarkkaa tietoa epäilyn heräämisen tilanteesta on?
(sosiaalityöntekijän tarkka kirjaus kysymyksistä ja vastauksista vs lapsen
mummon epäselvä keskustelukuvaus ”no jotain se sillon puhu”)
• Onko epäillyllä tapahtumalla todistajia? (kaverit näkivät lapsen
nousevan vieraan miehen autoon vs lapsi asuu epäillyn kanssa
kahdestaan)
HYVÄKSIKÄYTTÖ- TAI
PAHOINPITELYEPÄILYN
KONKREETTINEN
SELVITTÄMINEN
MITEN LASTA KUULLAAN YKSIKÖSSÄ?
(Minna)
• Oikeuspsykologisen haastattelun tavoite on selvittää, onko rikosta
tapahtunut. Huomioon otetaan aina vaihtoehtoiset selitykset
(hypoteesit)
• Ei ole hoidollinen keskustelu ja eroaa arkikeskustelusta
• Käytössä puolistrukturoitu haastattelurunko joka muokataan yksilöllisesti
• Haastattelun suunnittelussa ja sen toteutuksessa otetaan huomioon
useita seikkoja:
•
•
Lapsen ikä, kehitystaso, kognitiivinen ja psyykkinen tila, fyysiset rajoitukset,
sosiaaliset taidot, traumatisoituminen, emotionaalinen kuormitus, murre,
monikulttuurisuus
Kotimatkan pituus, lapsen vireystila, muut lapsen tarpeet
• Harjoitushaastattelu on tärkeä
• Epäiltyä tapahtumaa lähestytään haastattelussa varoen
•
•
•
Lähtökohtana on lapsen vapaa kerronta ja omin sanoin avoimesti tuotettu tarina
Lapsen kerrontaan ei saa vaikuttaa kysymyksin, elein, ilmein tai muilla ilmaisuilla
Ohjaavilla kysymyksillä tarkennetaan tarinaa vasta sen jälkeen, kun lapsi on
kertonut sen avoimesti niin hyvin kuin osaa
MITÄ VOIT OTTAA HUOMIOON LAPSEN
KUULEMISESSA?
(Jasmin)
Lapsen ikätaso sekä kielen ja muistin kehitys
haastattelun rajoittavana tekijänä
• Lapsi ei osaa kertoa tapahtumista jotka ovat tapahtuneet
ennen kuin hän oppi puhumaan. Ei senkään jälkeen kuin
puhe on kehittynyt!
• Lapsuuden amnesia: yleisesti ottaen ihminen ei muista
ennen kolmatta elinvuotta sattuneita tapahtumia
• Alle 4-vuotiaalta ei kannata odottaa kovin selkeitä itsenäisiä
kertomuksia.
• Lapselta vaikeasti saatavissa päivämäärät, paikat, kesto,
ihmisten ikä, ulkonäkö (monesti rikostutkinnan kannalta oleelliset seikat)
Paikkavirhe: Esimerkki ”Elias” 06:40 – 07:37, Korkeasaari
Riskejä liian pienen lapsen haastattelemisessa:
•
Lapsella vaikeuksia ymmärtää, mistä tapahtumasta on kyse, mutta
saattaa kuitenkin yrittää vastata ollakseen aikuisen mieleen .
•
Lapsi vastaa siihen kysymyksen osaan, jonka on ymmärtänyt
•
Lapsi yrittää arvata, mitä haastattelija on tarkoittanut (jo 3-vuotias
ymmärtää keskustelun idean, eli että kysymys vaatii vastausta)
• Pienet lapset saattavat pyrkiä täydentämään muistiaukkojaan
mielikuvituksella
• Nuori ikä (varsinkin alle 6v) sekä alhainen älykkyys altistavat
johdattelulle  pienet lapset sekä esim. kehitysviiveiset tai
kehitysvammaiset lapset erityisen vaikutusalttiita johdattelulle.
Johdateltu haastattelu  epäluotettava lapsen kertomus
Ammattitaitoisesti haastateltuina pienetkin lapset
voivat olla luotettavia, tarkkoja ja informatiivisia
todistajia
Tilannetekijät
(Minna)
• Lapsi pelkää, että vanhempi/tekijä suuttuu tai pahoinpitelee
• Vanhemmat/tekijä ovat lahjoneet tai uhkailleet lasta
• Lapsen mielestä hän on itse syyllinen
• Lapsi ei usko, että aikuinen voisi uskoa häntä
• Lapsi ei ymmärrä, että häntä on hyväksikäytetty / kaltoinkohdeltu
• Hyväksikäyttötilanne ei välttämättä ole lapselle kielteinen tapahtuma
KYSYMYSTYYPIT
KYSYMYSTYYPPI
Helpottavat
Selkiyttävät
Avoimet
Ohjaavat
Kyllä/Ei
Vaihtoehto
Spesifit johdattelevat
Yleiset johdattelevat
Oma kannanotto/tulkinta
Epäselvä kysymys
Jasmin Kaunisto, psl
ESIMERKKI
”Ahaa” ”Yhym”
”Mitä tarkoitat ”raivarilla”?”
”Sanotko uudelleen kun en kuullut?”
”Kerro kaikki siitä” ”Mitä sitten tapahtui?”
”Missä te olitte?”
”Miksi se löi?”
”Oliko sinulla vaatteet päällä?”
”Onko joku kieltänyt sinua kertomasta?”
”Oliko silloin kesä vai talvi?”
”Oliko se mies tumma vai vaalea?”
”Olen kuullut että isä on lyönyt sinua”
”Sinähän varmaan sanoitkin ettet halua sitä”
Ӏitisi on jo kertonut minulle kaiken, niin kerro nyt
sinäkin”
Saman asian kysyminen toistuvasti (>3)
”Se otti varmaan kipeää”
”Onpa kauheaa”
”Kerro siitä kun se teki niin?”
”Onko tuommoista sattunut ennenkin?”
KYSYMYSTYYPIT
KYSYMYSTYYPPI
Helpottavat
Selkiyttävät
Avoimet
Ohjaavat
Kyllä/Ei
Vaihtoehto
Spesifit johdattelevat
Yleiset johdattelevat
Oma kannanotto/tulkinta
Epäselvä kysymys
(TAULUKKO MUSTAVALKOISENA)
ESIMERKKI
”Ahaa” ”Yhym”
”Mitä tarkoitat ”raivarilla”?”
”Sanotko uudelleen kun en kuullut?”
”Kerro kaikki siitä” ”Mitä sitten tapahtui?”
”Missä te olitte?”
”Miksi se löi?”
”Oliko sinulla vaatteet päällä?”
”Onko joku kieltänyt sinua kertomasta?”
”Oliko silloin kesä vai talvi?”
”Oliko se mies tumma vai vaalea?”
”Olen kuullut että isä on lyönyt sinua”
”Sinähän varmaan sanoitkin ettet halua sitä”
Ӏitisi on jo kertonut minulle kaiken, niin kerro nyt
sinäkin”
Saman asian kysyminen toistuvasti (>3)
”Se otti varmaan kipeää”
”Onpa kauheaa”
”Kerro siitä kun se teki niin?”
”Onko tuommoista sattunut ennenkin?”
Kyllä-ei-kysymykset: Esimerkki ”Elias” 00:50-03.38, lentokone
Vertailussa avoin ja suljettu haastattelu: Esimerkki ”Silja” kokonaan,
PowerPark vs. kylpylähotelli
JOHDATTELU
(Minna)
• Voi tuottaa todellisuuden vastaisia vastauksia ja väärintulkintoja:
vääristää lapsen kertomusta!
• Yksi johdateltu vastaus voi vaikuttaa haastattelun kulkuun monin
tavoin
• Voi aiheuttaa virheitä lapsen muistikuviin
• Sosiaalinen painostus erittäin vahva vaikuttaja
johdateltavuudessa
• Muista, että muut ovat voineet johdatella jo (vuorovaikutuksessa
syntyneet tarinat ja valemuistot)
Johdattelu ja sosiaalinen painostus: Esimerkki ”Silja” 2.18-2.38,
aurinkolasit
• Erityisen herkkiä johdattelulle ovat
• Pienet lapset  älä kysy suoraan mitään alle viisivuotiaalta
• Kaltoinkohdellut lapset (lapsi on huomionhakuinen tai hakee hyväksyntää)
• Stressissä, kriisissä tai shokissa olevat lapset
• Lapset joilla on esim. psyykkisiä, kehityksellisiä tai kieleen liittyviä
vaikeuksia tai tietynlainen temperamentti/luonne
• Jos tapahtumasta on kauan
• Lapset jotka eivät puhu, puhuvat ”liian vähän”, ovat levottomia, sanovat
toistuvasti etteivät muista tai eivät halua puhua
• Erityisen herkästi tulee johdateltua
• Jos lapseen ei saa hyvää kontaktia
• Jos on aiheesta on vaikea puhua (seksi, seksuaalisuus) ja vielä lapsen
kanssa
• Jos on kiire
• Kun huomaat ettei lapsi kerro avoimia ja ohjaavia kysymyksiä käyttämällä
• Jos et tiedä näistä asioista, joita tällä luennolla käsitellään!
VUOROVAIKUTUKSESSA SYNTYNYT TARINA (”Elias” ja lentokonematka)
• Aikuinen ja lapsi ovat tiedostamattomien mekanismien kautta yhdessä
rakentaneet tarinaa kaltoin kohtelusta, usein pidemmän ajan kuluessa.
• Syynä aito huoli, päättelyvirheet, lapsen huomionhakuisuus tai tarve
saada hyväksyntää, lapsen moitteidenpelko…
• Voi saada alkunsa hyvin epämääräisestä lapsen puheesta tai
käyttäytymisestä, johon aikuinen alkaa kiinnittää huomiota. Lapsi
huomaa tämän ja pyörä lähtee pyörimään: lapsi ja aikuinen vahvistavat
toistensa kokemusta omalla reagoinnillaan
VALEMUISTOT
• Tavallinen ilmiö, tapahtuu kaikille
• Voi syntyä tahallisesti tai tahattomasti vuorovaikutuksessa toisten kanssa
tai johdattelun kautta
• Käytännössä mahdottomia ”saada kiinni” myöhemmin, koska ne ovat
verrattavissa aitoihin muistoihin; tuntuvat samalta
LAPSI ON TULOSSA JUTTELEMAAN,
MITEN VOIT TOIMIA?
MITEN VOIT VALMISTAUTUA?
(Minna)
• Ota etukäteen selvää lapsesta, jos se on mahdollista
•
Lapsen ikä ja kehitystaso
•
Kielelliset valmiudet
•
Psyykkinen tila
•
Perheen tilanne
• Ota etukäteen selvää epäilyn heräämisestä, jos se on mahdollista
•
Onko joku jututtanut lasta aikaisemmin ja kuinka paljon ja miten?
•
Mieti vaihtoehtoisia selityksiä epäilyn heräämiselle
•
Älä keskustele lapsen kuullen tapahtumasta muiden aikuisten tai lasten kanssa
• Suunnittele lapsen kuulemista etukäteen jos pystyt
•
Pidä mielessä järkevä ajattelu, asenteet, ennakkokäsitykset ja yleinen faktatieto
lasten oireilemisesta
•
Suunnittele, miten menet aiheeseen
•
Mieti tilanteeseen ja lapselle sopivia kysymyksiä
MITEN OLLA LAPSEN KANSSA
HAASTATTELUTILANTEESSA?
(Jasmin)
• Ole avoin, rauhallinen, sopivalla tavalla empaattinen, turvallinen
aikuinen, joka kestää kuulla kaiken ahdistumatta
• Pysy koko ajan neutraalina ja vältä tunteenilmauksia sekä omien
ajatusten ääneen lausumista lapselle (”tämä on kyllä todella vakava asia”
yms)
• Viestitä lapselle, että sinä et tiedä mitä on tapahtunut
• Älä pelkää hiljaisia hetkiä. Lapsi tarvitsee aikaa muodostaakseen
vastauksiaan
• Kuuntele aina loppuun asti
• Käytä lapsen kieltä, eli samoja termejä kuin lapsi itse. Kannattaa
kuitenkin selvittää mitä lapsi niillä tarkoittaa (”Mitä sinä tarkoitat sillä
`hipelöinnillä`?” ”Sanoit, että `kuritti`, mitä hän siis teki kun hän `kuritti`?”
”Mitä se `läsäyttäminen` tarkoittaa?)
MITEN MENEN EPÄILTYYN AIHEESEEN
JOHDATTELEMATTA LIIKAA?
(Jasmin)
ETENE ASTEITTAIN
• Anna lapselle ensin mahdollisuuksia tuottaa epäilty tapahtuma spontaanisti:
•
•
Minkä vuoksi olet tullut juttelemaan kanssani?
Onko jotain asiaa, mistä sinun olisi hyvä kertoa minulle?
• Viittaa epäilyn heräämisen tilanteeseen (ei vielä suoraan epäilyyn):
•
•
•
Kuulin, että olet käynyt lääkärissä. Kerropa siitä.
Olit käynyt juttelemassa kouluterveydenhoitajalle jostain. Kerro minulle, mistä juttelitte.
Olit valitellut äidille x-kipua. Kerro minulle siitä.
• Viittaa johonkin osaan/yksityiskohtaan epäillystä tapahtumasta (älä paljasta
kaikkia yksityiskohtia, vaan valitse joku: epäilty henkilö/olosuhteet/tapahtumapaikka/tapahtuma -aika/teko)
•
•
•
Kuulin, että sinulle olisi voinut tapahtua jotain isän kanssa?
Kerro minulle siitä, kun olet ollut viimeksi Virtasten luona.
Kerro minulle mitä viime viikonloppuna on sattunut?
Aiheeseen meneminen: esimerkki ”Elias” 09:45 – 11:57, hotellihuone
NO MITÄ VOI KYSYÄ JA MITÄ EI?
(Minna)
KÄYTÄ KYSYMYKSIÄ TÄSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ:
1.
Kerro… Mitä sitten tapahtui…
2.
Mitä… Missä… Milloin… Kuka… Miten… Mihin…
3.
Vaihtoehtokysymyksistä mielellään vain sellaiset, joissa vaihtoehtoja on olemassa vain
kaksi
4. Kyllä-ei-kysymykset, suorat ja johdattelevat kysymykset
HYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA ILMAISUJA:
•
Kerro siitä… Kerro kaikki mitä muistat/tiedät…
•
Okei… mmm… kerro vaan… aha…. Toista lapsen puhetta
•
Mitä tarkoitat sillä että hän löi? Mitä tarkoittaa…
•
Mistä tiedät että… Mistä sinulle tuli mieleen…
•
Mitä sen jälkeen tapahtui… Mitä sitä ennen tapahtui…
•
Onko se tapahtunut yhden kerran vai monta kertaa…
•
Mitä te olette kotona puhuneet… Kuka muu tietää asiasta…
JOHDATTELEVIA, PAINOSTAVIA JA MUUTOIN SOPIMATTOMIA ILMAISUJA
•
Kysymykset,
• joissa tuodaan esille jotain, mitä lapsi ei ole itse sanonut
• joihin voi vastata vai kyllä tai ei
• joissa annetaan vain kaksi vaihtoehtoa
• jotka ovat epäselviä
•
Kun lapsen vastaukseen ei tyydytä
• toistamalla uudelleen jo esitetty kysymys
• ohittamalla lapsen vastaus: ”Kerroppa nyt miten se oikeasti meni”
• lisätään epävarmuutta, pyydetään spekuloimaan
•
Esitetään omia tulkintoja: ”Ei tuollaista saa tehdä lapselle”, ”Se kävi varmasti kipeää”
•
Kun lasta painostetaan kertomaan
•
•
kysymyksin, toistoin, elein, ilmein, äänenpainoin
•
”pakottamalla” hänet olemaan keskustelutilanteessa
•
palkitsemalla, rankaisemalla, lupaamalla hänelle jotain, mitä ei ole mahdollista
toteuttaa
•
kertomalla että joku toinen on jo kertonut tai että haastattelija tietää jo mitä on
tapahtunut (sosiaalinen painostus)
Kerrotaan omista kokemuksista, imarrellaan lasta, lasta pyritään ”kasvattamaan”
• Mitä mieltä olet näistä kysymyksistä:
 Onko joku aikuinen tehnyt sulle jotain pahaa?
 Onko joku koskenut sinua johonkin, minne lapsia ei saa koskea?
 Onko joku tehnyt sulle jotain sopimatonta?
 Kuka on opettanut sulle tuota?
Ei-johdatteleva lapselle annettava tuki on usein paikallaan:
Lapsen tunteita, vaikeuksia, huolia, toiveita ei saa jättää huomiotta!
Jätä asian tarkempi selvittely rikostutkintaan!
JOITAKIN ERITYISTILANTEITA:
Käyttäytymiseen/leikkiin liittyvä epäily:
• Kysele lapsen elämästä yleisesti: voinnista, perheestä ja sen jäsenistä,
ystävistä, hoitopaikasta/koulusta
• Älä kysy suoraan epäillystä tapahtumasta
Lapsen kuuleminen huoltoriitaepäilyissä
• Kysy mitä lapsi leikkii/touhuilee isän / äidin kanssa
• Mitä isä/äiti juttelee toisesta vanhemmasta
• Mitä isi/äiti erityisesti tykkää tehdä sun kanssa
• Minkälaisia asioita siellä kotona tapahtuu?
• Mistä tiedät että…
Lapsen kuuleminen laiminlyöntiepäilyssä
• Konkreettisia asioita kodissa tapahtuvista asioista: ruokailu… koulu… läksyt…
kotiintuloajat… miten viikonloput menevät… mitä kotona tapahtuu… mitä vanhempi
tekee…
• Mitä huolia lapsella on?
LAPSEN KERTOMUKSEN
LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
(Minna)
• Luotettavan kertomuksen tyypilliset piirteet, onko niitä?
• Valheiden tunnistaminen, onko mahdollista?
• Hyvin vaikea tehtävä jopa yksikössä työskenteleville ammattilaisille
• Vaatii alan tieteellisen tiedon hallintaa: EI perustu kokemukseen
• Luotettavuutta arvioidaan kertomuksen syntyhistoria kautta
• Käydään läpi niitä keskusteluja joita lapsella on ollut kaikkien aikuisten kanssa
epäillystä
• Lapsen kertomusta verrataan kaikkeen muuhun käytettävissä olevaan tietoon
• Kehityspsykologinen tieto, kieli, psyykkiset tekijät
Jätä asian tarkempi selvittely rikostutkintaan
Apua? Tietoa? Kysyttävää?
Konsultaatiota?
Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
Puhelut virka-aikana
 Jasmin Kaunisto psl p. 0400 252 067
 Minna Kumpuniemi psl p. 0400 251 267
 Anne Kurkela sihteeri p. 0400 251 136
Sähköposti muotoa: [email protected]
Kirjallisuutta
 Lapsen kaltoinkohtelu – Söderholm, Kivitie-Kallio (Duodecim, 2012)
 Lapsiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö – Humppi, Ellonen
(Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia, 2010)
 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen –
Taskinen (Stakes Oppaita 55, 2005)

similar documents