Sirpa Suni ja Merja Maikkola

Report
Kokemuksia
Huippuopettajat
ESR -hankkeesta
Kuvaaja: TMCEE, http://www.imagepark.biz
© [email protected]
[email protected]
Huippuopettajat -koulutushankkeen 2010 - 2012
keskeisimmät tulokselliset tavoitteet
 yhtenäinen yliopistopedagoginen koulutusmalli (25 op + 35 op +
täydennyskoulutusmalli), yliopiston perustoimintaa.
 uusia opettajien ohjaustoiminnan muotoja, kuten mentorointi
 työelämätietoisuus opetusharjoittelussa
 tutkimustuloksellinen opetusharjoittelu, esittelyt Opintorilla 2012
 tutkimusta yliopistopedagogisen koulutuksen oppimiseen ja
opetukseen liittyvien käytänteiden kehittymisestä ja
vaikuttavuudesta
 yliopisto-opettajien pedagoginen täydennyskoulutusmalli
© [email protected]
[email protected]
© [email protected]
[email protected]
Yliopistopedagogiikan 25 op tavoitteet
 opettajaidentiteetin vahvistuminen ja
persoonallisen opetustyylin ja -näkemyksen
kehittyminen
 osallistujalla on perusvalmiudet suunnitella,
toteuttaa ja arvioida omaa opetustaan
opiskelijalähtöisesti sekä arvioida opiskelijoiden
oppimista
 tutkimuksellinen ote omassa työssä
 perehtyminen omaan työympäristöön ja työhön
syvällisemmin opetuksen kehittämisen ja
tutkimuksen näkökulmasta
© [email protected]
[email protected]
Koulutusten tuloksia
 Suhtautuminen opettamiseen saa uusia näkökulmia,
käsitykset, jopa asenteet muuttuneet
 Opetuskäytänteet muuttuneet, opettajakeskeisyydestä
oppijakeskeisyyteen, reflektointi, jatkuva arviointi
(linjakas opetus)
 Itseluottamus ja opettajaidentiteetti vahvistuu
 Teoriatieto lisääntyy
 Poikkitieteellisyys lisääntyy
© [email protected]
[email protected]
Opettaja-opiskelijakeskeinen lähestymistapa
Opettaja-opiskelijakeskeisyys
35
Pistemäärä (max. 40)
30
25
20
Opettajakeskeisyys
15
Opiskelijakeskeisyys
10
5
0
1
Syksy 2009
© [email protected]
[email protected]
2
Kevät 2010
Aika
3
Kevät 2011
Innovaatio- ja kehittämisosaaminen
Tutkimusosaaminen
Kansainvälinen
ja kansallinen
verkostoituminen
Oman työn
kehittäminen
YLIOPISTOOPETTAJAN
OSAAMISALUEET
JA PROFESSION
RAKENTUMINEN
Pedagoginen
osaaminen
Työelämäosaaminen ja
työelämäyhteydet
Vuorovaikutusosaaminen
Johtamisosaaminen
AMOK/OAMK
& OY/opetuksen
kehittämisyksikkö
Pedagoginen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen
3
3
2,5
2,5
2
Opiskelijan huomioonotto
1,5
Käsitteet ja teoriat
Arvot ja eettiset periaatteet
Pisteet
Pistemäärä
2
1,5
1
1
0,5
0,5
0
Vuorovaikutus
opetuksessa
Yhteistyö
0
1
2
3
1
2
Aika
Oman työn kehittäminen
Innovaatio- ja kehittämisosaaminen
3
3
2,5
2,5
2
2
Uusien opetuksen
keh.tarpeiden kartoitus
omassa työssä
1,5
Uusien opetuksen
keh.tarpeiden kartoitus
koko yksikössä
Reflektointi
1,5
Vahvuuksien ja keh.tarpeiden
erittely
Pisteet
Pisteet
3
Aika
1
1
0,5
0,5
0
Opetuksen
kehittäminen koko
yksikössä
0
1
2
Aika
© [email protected]
[email protected]
3
1
2
Aika
3
Tutkimusosaaminen
Kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen
3
3
2,5
2.5
2
2
Pedagoginen tutkimus
Pedagogiset julkaisut
Pisteet
Oman tieteenalan tutkimus
1,5
Kansalliset
verkostot
1.5
1
Kansainväliset
verkostot
1
0.5
0,5
0
0
1
1
2
3
2
Aika
3
Aika
Johtamisosaaminen
Työelämäosaaminen
3
3
2,5
2,5
2
Työelämän
hyödyntäminen
1,5
Työelämäyhteistyö
Pisteet
2
Pisteet
Pisteet
Opetustyön tutkimus
Opetusryhmien johtaminen
Opetussuun.työhön
osallistuminen
1,5
Yliopiston toimintaper.aatteet
ja lainsäädäntö
1
1
0,5
0,5
0
0
1
1
2
Aika
© [email protected]
[email protected]
3
2
Aika
3
Havaintoja yo-peda opintojen järjestämisestä Suomessa

Suuntana 60 op opintojen järjestäminen (11/16, myös Oulun yo)

Lapin yo ainoa, missä ei tällä hetkellä anneta yliopistopedagogista koulutusta,
ainoastaan 5 henkilön kiintiö tiedekunnan perusopiskelijoille suunnattuun
60 op kokonaisuuteen

Massat liikkuvat alkuvaiheen kokonaisuuksissa, 60 op kokonaisuuksissa
opiskelijamäärät 20 tai vähemmän
- esim. Aalto yo: 5 op 100 opettajalle, 25 op 40 opettajalle, 35 op 10 opettajalle

Tampereen yliopistossa suunnitellaan yliopistopedagogiikan maisteriohjelmaa

Aalto yo: 60 op pätevyyden hakeminen suunnitelmissa,
jonkin toisen yliopiston kautta?, oma pätevyydenanto-oikeus?
Yliopistopedagogisten koulutusten rahoitus Suomessa
 14/16 yliopistosta rahoittaa toiminnanhenkilöstökoulutuksena yliopiston
perusrahasta/budjetista
o Helsingin yo: YTY:n toiminta: henkilöstökoulutus ja tutkimus, 19 henkilöä
sekä pedagogiset yliopistonlehtorit 16 henkilöä
o
Tampereen teknillinen yo: osastot osallistuvat koulutusten
maksamiseen osittain (huom. erilainen rahoitusmalli)
o
Aalto yo: n. 5 henkilötyövuotta 60 op koulutuksessa, opetuksen kehittäminen
tiimissä työskentelee 15 henkilöä, tvt- opetuksessa -tiimissä 7 henkilöä
o
mm. Lappeenrannan teknillinen yo: koulutus ostetaan ostopalveluna

Vaasassa rahoitus koulutuksen suunnitteluun on saatu Vaasan kaupungilta

Lapin yliopistossa ei varsinaista yliopistopedagogista koulutusta ole tällä hetkellä

Yliopisto antaa kasvatustieteiden tiedekunnille tietyn summan toimintaan
(Hy, Jy, Tay, Ty, ÅA)
Hallinnollinen kysymys:
Kannattaako opetukseen
satsata?
Tulisiko opetustyöstä
palkita?
Case: Opettajien
akatemia HY:ssa
Kuvaaja: Astigma, http://www.imagepark.biz
© [email protected]
[email protected]
ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET
OPINNOT 60 OP
YPE (HYPE) 25 OP
Perusteet
11op
Ohjattu
harjoittelu 9op
Valinnaiset
opinnot
5 op
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 16 OP
Kasvatustieteen
peruskurssi 4 op
Kasvatuspsykologia
4 op
Kasvatusfilosofia
4 op
Kasvatussosiologia
4 op
AINEDIDAKTIIKAN OPINNOT 8OP
Aineenopettajaopiskelijoiden kanssa
yhteiset seminaari- ja
tutkimusmetodiopinnot
Erityispedagogiikka 1 op
Opetushallinto
1op
HARJOITTELU 7 OP
Laaja-alainen opettaja
REFLEKTIIVINEN OPETTAJUUS 2 OP
”… olisi kiva perehtyä niihin asioihin syvällisemmin,
joista tietoisuus tekisivät minusta enemmän professionaalisen?
Mutta haluanko tulla professionaaliseksi opettajaksi.
Mitä se tarkoittaa? Jotenkin minusta tuntuu, että johan sitä ollaan professionaalisia!”
(ote reflektiostani 9.10.2008)
Jälkikäteen tuntuu oikeastaan aika hassulta, että miten itseä voi pitää
ammattilaisena pelkästään sen perusteella, että tekee ko. työtä
ymmärtämättä miksi sitä tehdään tai että mihin sen tekemisellä oikeastaan pyritään.
Aina voidaan tietysti ajatella, että ammattiin kuin ammattiin voi valmentautua myös
ns. oppipoika-kisälli -systeemillä. Mutta voiko yliopisto-opettajaksi
kasvaa tällaisessa suhteessa, jos yliopisto-opettajilta
ei ole aiemmin vaadittu pedagogista osaamista eikä näin
ollen näillä ”kisälleillä” itselläänkään ole välttämättä mitään hajua siitä miksi
ja mitä varten siellä ollaan opettajina?
Tuolloin vielä epäilin, että onko sitä teoreettista tietoa meidän
yliopisto-opettajien professiosta olemassa kellään,
mutta kyllä kurssi vakuutti minut siitä, että on sitä olemassa!"
Lainaus YPE1-kurssilaisen
portfoliosta
© [email protected]
[email protected]

similar documents