kriisikeskuksen esittelydiat 3

Report
Lappeenrannan Mielenterveysseura ry
Saimaan Kriisikeskus
Päivitetty 12.11.2013
Suomen Mielenterveysseura






SMS on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.
Maailman vanhin vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö (1897).
54 paikallista mielenterveysseuraa, 19 kriisikeskusta, n. 5000
henkilöjäsentä, 36 yhdistysjäsentä (v.2013).
Edistää suomalaisten mielenterveyttä, tekee ennakoivaa
mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan
edellytyksiä mielenterveyden alalla.
Tavoitteena on rakentaa hyvän elämän edellytyksiä yhteiskunnassa,
osallisuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa, taloudellista perusturvaa sekä
elämän kohtuullista ennakoitavuutta.
Mielenterveyden alan koulutusta ja tilaisuuksia, kirjallisuutta ja lehtiä,
koordinoi mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia lisääviä hankkeita.
Lähde: www.mielenterveysseura.fi
Suomen Mielenterveysseuran
arvot ja tavoitteet
ARVOT

Toiminnan perustana on näkemys mielenterveydestä yksilön ja
yhteiskunnan voimavarana. Mielenterveysseura toimii ihmisten
elämän edellytysten ja arkisen selviytymisen turvaamiseksi.
TAVOITTEET

Tavoitteena on rakentaa hyvän elämän edellytyksiä
yhteiskunnassa, mikä tarkoittaa osallisuutta yhteisössä ja
yhteiskunnassa, taloudellista perusturvaa sekä elämän
kohtuullista ennakoitavuutta.
Lähde: www.mielenterveysseura.fi
Mielenterveysseuran
tavoitteena on toiminnallaan:








edistää mielenterveyttä
puolustaa oikeutta henkiseen hyvinvointiin
edistää laadukkaita palveluita
vaikuttaa mielenterveyden huomioimiseksi yhteiskunnassa
tukea ja kehittää vapaaehtoista kansalaistoimintaa
kehittää uusia mielenterveystyön sisältöjä ja malleja
kouluttaa mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin teemoista
tarjota tukea, kriisiapua ja kuntoutusta elämän eri tilanteisiin
Mielenterveysseuran toimintastrategian perustana olevat
arvot ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus ja
vastuullisuus.
Lähde: www.mielenterveysseura.fi
Kansalaistoimintaa Mielenterveysseurassa

Yhdistystoiminta = kansalaistoimintaa
- hallitustyöskentely
- tukihenkilötoiminta
- yleisötilaisuudet
- tapahtumat
Yleisötilaisuudet, luennot, tapahtumat, varainhankinta,
toiminnan esittelytilaisuudet, hyväntekeväisyystempaukset…

Yhteistyö
- muut järjestöt
- kuntatoimijat
- yritykset, sponsorit
- kansalaisopisto, työväenopisto
- lehdet, tiedotusvälineet
- koulut ja oppilaitokset
Lähde: www.mielenterveysseura.fi
Lappeenrannan Mielenterveysseura ry





Perustettu vuonna 1975
Rekisteröity Suomen Mielenterveysseura jäsenyhdistykseksi
1992
Jäseniä n.85 (12/2012)
Pitkät perinteet vapaaehtoistyössä ja
kansalaisvaikuttamisessa
Lappeenrannan Mielenterveysseura ry on vuonna 2005
perustetun Saimaan Kriisikeskuksen taustaorganisaatio
Lappeenrannan Mielenterveysseura ry
HALLITUS 2013
Antero Aalto, puheenjohtaja
Matti J. Kuronen, varapj.:
JÄSEN:
Krisitiina Kapulainen: sihteeri
Anne Backman: vapaaehtoistyövastaava
Sanna Puhakka : kansalaistoimintavastaava
Raili Haikala: jäsensihteeri
Jaana Stigman: kriisikeskusvastaava
Leena Korhola, tiedotusvastaava
VARAJÄSEN:
Pirkko Vainikka
Eeva Mononen
Kari Muhonen
Kirsi Ovaska
Juha Härkönen
Marja-Leena Lind
Kriisikeskus verkosto
19 Kriisikeskusta:
Hyvinkää, Jyväskylä,
Joensuu, Kemi, Kuopio,
Lahti, Lappeenranta,
Mikkeli, Oulu, Rauma,
Rovaniemi, Salo,
Savonlinna, Seinäjoki,
Tampere, Turku,
Sastamala-Huittinen, Vihti,
SOS-keskus Helsinki
•Kriisikeskusverkosto
•Suomen Mielenterveys-
seuran tuki
•Kriisikeskuspäivät
Kriisikeskusten toimintaperiaatteet








Avun ja tuen lähtökohtana on asiakkaan kokema kriisi.
Apua akuuteissa kriisitilanteissa.
Tavoitteena asiakkaan tukeminen ja elämänotteen vahvistaminen.
Palveluneuvontaa ja ohjausta.
Lähetettä ei tarvita, asiakas voi asioida myös nimettömänä.
Henkilöstö koostuu kriisityöhön koulutetuista sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisista, vaitiolovelvollisuus.
Kriisikeskuksissa kehitetään kriisiauttamisen muotoja asiakaspalautteen ja
uuden tiedon pohjalta.
Kriisikeskukset tarjoavat myös vapaaehtoisille mahdollisuuksia päästä
mukaan mielekkääseen ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistoimintaan.
Lähde: www.mielenterveysseura.fi
Saimaan Kriisikeskus










Saimaan Kriisikeskus aloitti toimintansa v. 2005
Pormestarinkatu 6A, 5. krs LPR (Viljelystalo)
Kriisikeskus auki joustavasti ma-to 9:00-17:00, pe 9:00-14:30
Asiakastapaamiset vain ajanvarauksella
Ajanvaraus ma-to 10:00-13:00 p.05-4530020
tai sähköpostitse: [email protected]
Ajan saa nopeasti tilanteen niin vaatiessa: matala kynnys, ei
lähetettä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia
Ensikäynti tavallisesti 1½h, seuraavat käynnit 1h
Tarvittaessa ohjaus jatkohoitoon tai muiden palveluiden piiriin
Kolme kriisityöhön koulutettua terveysalan ammattilaista
(ei lääkäripalveluita)
www.saimaankriisikeskus.net
RAHOITUS
RAY
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
2005
100.000€
45.000 €
kehittämisprojekti
2006
100.000€
45.000€
2007
100.000€
45.000€
2008
120.000€
45.000€
vakinaistettu toiminta
2009
120.000€
45.000€
2010
119.000€
45.000€
2011
122.000€
45.000€
2012
122.000€
45.000€
2013
126.00€
40.000€
Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitusperiaatteet:
 Ei rahoiteta kuntien lakisääteistä toimintaa.
 Ei kilpailun vääristämistä.
 Tavoite: kuntarahoitus 50%. Ei RAY-rahaa ilman kuntarahaa!
Saimaan Kriisikeskuksen palveluluettelo
Ammatillinen kriisityö
Muu ammatillinen
työ
Kriisitapaamiset
•Asiakkaan tilanteen
kartoitus ja arviointi
Yleisötilaisuudet ja
tapahtumat
•Kriisi-interventiot
Luennot ja
alustukset
•Palveluohjaus ja neuvonta
Ammatillisesti ohjatut
vertaistukiryhmät
Ammatillinen ohjaus,
koulutus ja tuki
vapaaehtoisille
Työnohjaus
Vapaaehtoistoiminta
Ammatillisesti ohjattua
vapaaehtoistoimintaa
Tehtäviin koulutettuja
vapaaehtoisia
Tiedotus
•Valtakunnallinen
Kriisipuhelin päivystys
Mielen-terveyden
EA -koulutus
•Henkisen tuen ryhmä
(VAPEPA)
•RIKU eli rikosuhripäivystys
Ammatillinen kriisityö
Kriisikeskukseen voi ottaa yhteyttä mm. seuraavissa akuuteissa
elämän kriisitilanteissa:
 ihmissuhteisiin liittyvät kriisit
 menetykset ja pitkittynyt suru
 ahdistus ja paha olo
 työelämään liittyvät vaikeudet
 stressi ja uupumus
 sairauden aiheuttama kriisi
 Tapaamisten sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Tapaamiskertoja on keskimäärin viisi. Palvelut ovat maksuttomia,
lähetettä ei tarvita. Asiointi myös nimettömänä on mahdollista.
Yhteistyössä kanssasi toimivat kriisityön ammattilaiset.
Kriisikeskuksessa ei ole lääkärin palveluita.
Asiakasohjautuvuus
MEILLE OHJATAAN ASIAKKAITA =>
MEILTÄ OHJATAAN =>
 Oma aloite, läheiset
 Lääkäri, MTPA, työterveyshuolto,
neuvolat
 Työterveyshuolto (myös yksityiset)
 Perheasiain neuvottelukeskus
 Terveyskeskukset / sairaalat
 Sosiaalitoimi (turvakoti,
 Sosiaalitoimi (lastensuojelu,
velkaneuvonta…)
velkaneuvonta, sos. päivystys yms.)
 Ryhmät elämäntilanteen
 Yksityislääkärit, -terapeutit
mukaan mm. eroryhmät,
 Opiskelijaterveydenhuolto
narsistien uhrien tukiryhmä,
 Poliisi, sovittelu
sururyhmät, AAL, AA
 Neuvolat
 Kriisikeskuksen omat ryhmät
 MTPA
 Päihdeklinikka
 Perheasiain neuvottelukeskus
 Poliisi
 Työvoimatoimisto, TYP
 Sihti
 Sihti
 Muihin järjestöihin: Jussi-työ
 Muut kunnalliset toimijat
 Muut kriisikeskukset
 Muut kriisikeskukset
 SMS:n varhaiskuntoutusryhmät
Asiakkaan polku kriisityössä
AMMATILLINEN KRIISIVASTAANOTTOTYÖ
Työn periaatteena asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen
ja asiakkaan omien voimavarojen kunnioittaminen
Avun tarve
Ensikohtaaminen
Asiakas hakeutuu
palvelujen piiriin
yksin tai
kriisin
takia.
läheisen
kanssa elämäntilannekriisin
Yhteydenotto:
takia.
•itse
Yhteydenotto:
•läheinen
- itse
•yhteistyötahon
- ohjaamana
läheinen
- yhteistyötahon
ohjaamana<
Asiakkaan
tilanteen
alkukartoitus
puhelimessa
 ajanvaraus
kriisityöntekijälle
Ajanvaraus
kriisityöntekijälle
tai ohjaus muiden
palveluiden piiriin
Elämäntilanteen
kuuleminen
1. tapaaminen
kriisityöntekijän
kanssa
 yhteinen
tilannearviointi,
Yhteinen
kriisituen
tilannearviointi
tavoitteet
•voimavarat
•tavoitteet
•menetelmät
•suunnitelma
Kriisityö
Kriisityön
päätös SKK:ssa
Tapaamisia
1-10 kertaa
asiakkaan
tarpeen mukaan
Erilaiset
kriisityön
menetelmät
 jatkuva
asiakkaan tuen
tarpeen arviointi
tarpeiden,
voimavarojen ja
suunnitelman
mukaan
Akuutin kriisiavun
•Asiakkaan
toimintakyvyn
tarve
päättynyt
paraneminen
kriisiä
edeltäneelle
Tarvittaessa
tasolle muiden
ohjaus
palveluiden piiriin
Jatkuva arviointi
Alkukartoitus ja arviointi






Akuutti kriisi
Vointi / oirekuva
Nykyinen elämäntilanne (perhe, työ…) / sosiaalinen
verkosto
Asiakkaan kriisi- ja traumahistoria
Nykyiset ja aiemmat hoitokontaktit mielenterveys- tai
muihin palveluihin
Asiakkaan selviytymiskeinot ja voimavarat
16
Työskentely







Menetelmät (käytetään soveltaen eri terapiasuuntausten
osia)
Ammatillisuus
Vuorovaikutus ja läsnäolo
Yhteistyö / verkostot
Vakauttaminen
Voimavarojen vahvistaminen
Psykoedukaatio
17
Lopetus




Toimintakyvyn palautuminen kriisiä edeltäneelle tasolle
Jatkohoitoon tai muiden palveluiden piiriin ohjaus
Asiakas ”pärjää” omillaan / kriisi on ohi tai hallinnassa
Vahvistuneet voimavarat elämään ja elämän tuleviin
vastoinkäymisiin
18
Tilastotietoa

V 2012 käyntejä keskimäärin 3,76 asiakas
Vaihteluväli 1-10 käyntiä / asiakas
Tapaamisten kesto 45min-2h, tavallisimmin n. 1h/käynti

Vuositasolla noin 330-400 eri asiakasta. Ryhmissä tällä hetkellä noin 50 eri
asiakasta / vuosi.

Asiakkaista vain alle 10% ohjattu jatkohoitoon tai muiden palveluiden
piiriin.
Ammatillisen kriisityön tuloksellisuuden
arviointi
ASIAKKAIDEN SUBJEKTIIVINEN ARVIO:
 Kriisikeskukseen tullessa 3,13, kriisityön päättyessä 8,01 (v. 2012)
Asiakkaalta pyydetään palautetta lopetuskerran yhteydessä.
Samalla kysytään omaa arviota tilanteestaan tulovaiheessa ja
kriisityön päättyessä asteikolla 1-10.
(1= erittäin huono, 10 = erittäin hyvä)
TYÖNTEKIJÄN TEKEMÄT HAVAINNOT –valtakunnalliseen
tilastointiohjelmaan on mahdollista tilastoida myös työntekijän arvio
kriisityön vaikuttavuudesta työntekijän arvioimana
YHTEISTYÖTAHOILTA SAATU PALAUTE
SISÄINEN ITSEARVIOINTI (hallitus, työntekijät)
RAY edellyttää vaikuttavuuden monitahoista arviointia rahoittamassaan
toiminnassa. Tutkittua tietoa: RAY avustustoiminnan raportteja
2009, Teemu Ollikainen: Tuloksellinen kriisityö
Ammatillisesti ohjatut
vertaistukiryhmän Saimaan
Kriisikeskuksessa
 Delfins –vertaistukiryhmä lapsuudessa seksuaalista
hyväksikäyttöä kokeneille
 ”Uusia näkökulmia kriisin jälkeen” -vertaistukiryhmä
 Syömishäiriöön sairastuneiden läheisten vertaistukiryhmä
 ”Murrosikäinen nuori- haaste vanhemmuudelle”
vanhempien vertaistukiryhmä
Delfins ryhmä




Avoin vertaistukiryhmä lapsena seksuaalista
hyväksikäyttöä / väkivaltaa kokeneille aikuisille
ja heidän läheisilleen.
Ohjaajana kriisikeskuksen
työntekijä. Kokoontumispaikkana Saimaan
Kriisikeskus
Ryhmä kokoontuu kerran kuussa.
Lisätietoa Delfins ryhmistä www.suomendelfins.fi
”Uusia näkökulmia kriisin jälkeen”
Ammatillisesti ohjattu suljettu
vertaistukiryhmä.
Tavoite:





tunteiden ja kokemusten jakaminen
omien näkökulmien laajentaminen ja ymmärtäminen
psyykkisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen
löytää selviytymiskeinoja, voimavaroja ja tulevaisuuden näkymiä
auttaa selviytymään muuttuneen elämäntilanteen jälkeen
Menetelmät:

Keskustelut, lyhyet alustukset, luovat menetelmät.
Syömishäiriöön sairastuneiden
läheisten vertaistukiryhmä


Onko läheisesi sairastunut syömishäiriöön? Haluaisitko tietää
tarkemmin mistä on kyse? Haluaisitko tukea omaan jaksamiseen?
Läheisten ryhmä on avoin kaikille syömishäiriöön sairastuneista
läheisistään huolta kantaville henkilöille, jotka haluavat keskustella
ja vaihtaa kokemuksiaan samassa tilanteessa olevien kanssa.
Ryhmässä voi käydä ilman sitoutumista, oman valinnan mukaisilla
kerroilla.
Syömishäiriöön liittyy paljon epätietoisuutta ja häpeän tunteita.
Läheiset tarvitsevat ymmärrystä, toivoa ja tukea. Vertaistuen voima
perustuu yhteisen ongelman ymmärrykseen sekä kokemusten,
ajatusten ja tunteiden jakamiseen.
”Murrosikäinen nuori- haaste
vanhemmuudelle”
vanhempien vertaistukiryhmä



Saimaan Kriisikeskus ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin
perheasioiden yksikkö/ lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut tarjoaa
yhteistyönä vertaistukiryhmätoimintaa murrosikäisten nuorten
vanhemmille. Ryhmän tavoitteena ja tukea vanhemmuutta ja antaa
ajatuksia ja välineitä vanhemmuuden haasteisiin. Ryhmä kokoontuu
tiistaisin 2 viikon välein. Mukana olevien vanhempien toivotaan
olevan läsnä kaikilla kokoontumiskerroilla.
Kokoontumispaikkana Saimaan Kriisikeskus
Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Seija Heikkeri puh. 0400 815326
Saimaan Kriisikeskuksen ryhmäkäynnit
Ryhmäkäynnit
2009
 Delfins
32
 Syömishäiriöön sairastuneet
6
 Syömishäiriöön sairast. läheiset
0
 Äitiryhmät
4
 Uusia näkökulmia kriisin jälkeen
 Murrosikäisten nuorten vanhemmat
YHTEENSÄ
42
Uusia ryhmiä 2012-2013:
 ”Löydä oma tarinasi” -nuorten ryhmä
 ”Uusia näkökulmia kriisin jälkeen”
2010
27
35
117
179
2011
10
34
58
84
196
2012
23
15
2
35
72
147
Muu ammatillinen työ
kriisikeskuksessa

Luennot ja alustukset esimerkiksi eri järjestöille, ja
opiskelijaryhmille.

Yleisötilaisuudet ja tapahtumat

Toiminnan esittely

Työnohjaus

Tiedotus

Mielen-terveyden EA-koulutus
Verkostoituminen
Tärkeimmät verkostoitumistahot:
 Kaakkois-Suomen verkosto-osaajat
 Etelä-Karjalan Psykoterapiaseura
 Delfins ry
 Syömishäiriöliitto
 Eksote /ehkäisevä lastensuojelu
 Kriisikeskusjohtajien verkosto
 Sovitteluneuvottelukunta
 MARAK –moniammatillinen riskinarviointi
 Seurakuntien erityisnuorisotyö
 Opiskelijaterveys
Vapaaehtoistyön ammatillinen
koordinointi
Ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa,
Tehtävään koulutetut vapaehtoiset





Kriisityöntekijät osallistuvat vapaaehtoisten
peruskoulutukseen (valintahaastattelut, koulutus,
palautekeskustelut…)
Täydennys- ja jatkokoulutusta vapaaehtoisille
Vapaaehtoisten työnohjaus ja purkukeskustelut
Kehityskeskustelut
Vapaaehtoistyön resursseista huolehtiminen (tilat, laitteet,
riittävä määrä toimijoita, sopimukset yms.)
Vapaaehtoistyö
Saimaan Kriisikeskuksessa
Ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa,
Tehtävään koulutetut vapaehtoiset
 Valtakunnallinen kriisipuhelin
 VaPePa /Henkisen tuen ryhmä
 Rikosuhripäivystys (RIKU)
Lappeenrannassa ja Imatralla
Kaikkia em. vapaaehtoistyön muotoja ohjaavat valtakunnalliset
toimintaperiaatteet ja yhteistyösopimukset.

Ryhmätoiminta
Ammattilaisten työparina tai täysin vapaaehtoisvoimin
Valtakunnallinen kriisipuhelin
Valtakunnallinen kriisipuhelinnumero 01019 5202
 Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua
kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat
kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt.
 Valtakunnallista kriisipuhelinta päivystetään yhdeksällätoista
paikkakunnalla ympäri Suomea. Puhelimitse voi lähestyä auttajaa
nimettömänä. Puhelinauttamisen tavoitteena on helpottaa asiakkaan
henkistä hätää tarjoamalla hänelle mahdollisuus puhua yllättävästä
tapahtumasta tai vaikeasta elämäntilanteesta sallivassa ja
tukevassa ilmapiirissä.
 Saimaan Kriisikeskuksen vapaaehtoiset päivystävät 3-4 päivänä /
viikko, pääosin työtä tehdään pareittain.
 Kriisipuhelinpäivystäjät ovat saaneet koulutuksen ko. tehtävään. He
osallistuvat vapaaehtoistyön työnohjaukseen ja saavat jatkuvasti
lisäkoulutusta vapaaehtoisena toimiessaan.
Henkisen tuen ryhmä






Toiminta alkoi Saimaan Kriisikeskuksen vapaaehtoistyön
toimintamuotona syksyllä 2011
8 koulutettua vapaaehtoista, 1 häly-ryhmä, uusia toimijoita pyritään
saamaan tähän toimintaan mukaan
Hälytykset
 2011: 2
 2012: 3
Keskeinen osaaminen on henkinen tuki, lisänä ensihuolto.
Koulutuksia mm. mielenterveysseuran oma (valtakunnallisen mallin
mukainen) vapaaehtoistyön peruskurssi, vapepa-peruskurssi,
henkisen tuen kurssi, ensihuollon kurssi, etsintäkurssi….
Vapepa/ Henkisen tuen toiminta kasvamassa Suomen
Mielenterveysesuran paikallisseuroissa
Rikosuhripäivystys =RIKU







Lappeenrannan palvelupiste, yhdyshenkilö Maarit Kuntola
6 koulutettua tukihenkilöä Lappeenrannassa ja Imatralla
Tukea ja neuvontaa rikoksen uhriksi joutuneelle, hänen läheiselleen
tai rikosasiassa todistavalle.
Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista.
Keskustelua kokemuksista, apua rikosprosessiin liittyvissä
käytännön asioissa, tarvittaessa ohjausta muun avun piiriin.
Tukihenkilö voi tilanteesta riippuen olla apuna myös poliisilaitoksella,
lähestymiskielto- ja korvaushakemusten laatimisessa, oikeusapu- ja
asianajotoimistossa, oikeudenkäynnissä, muissa rikosasiaan
liittyvissä tilanteissa
Toteutus yhteistyössä: Suomen Punainen Risti, Ensi- ja turvakotien
liitto, Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin
Lastensuojeluliitto, Suomen Setlementtiliitto, Kirkkohallitus ja
Naisasialiitto Unioni.

similar documents