Seksuaalineuvonnan päivän polttavat asiat

Report
SEKSUAALINEUVONNAN
PÄIVÄN POLTTAVAT
ASIAT
”Kutinaa ja kuhinaa”
SKOOPPI 9.4.2014
Psykologi, seksuaali- ja psykoterapeutti Marjo Kokko YTHS
TEEMOINA TÄNÄÄN
MITÄ SEKSUAALISUUS ON JA MITEN SE
NUORESSA /NUORESSA AIKUISESSA KUHISEE?
KASVU SEKSUAALISUUTEEN JA SEKSIIN
MITÄ TUTKIMUKSET KERTOVAT KOULU- JA
OPISKELUIKÄISTEN SEKSUAALISUUDESTA
MITEN TUKEA SEKSUAALISUUTENSA KANSSA
TUTKIMUSRETKEILEVÄÄ NUORTA
MITÄ JÄBÄ- ja vähän vanhempikin
ihminen MIETTII…
SEKSUAALISUUS
SEKSUAALISUUS ON IHMISEN
SYNTYMÄLAHJA
SEKSUAALINEN KEHITYS: Valmius reagoida
psyykkisesti ja fyysisesti aistimuksiin ja virikkeisiin
sekä lisääntyminen
Biologinen SUKUPUOLI ja sosiaalinen sukupuoliidentiteetti
Seksuaalinen SUUNTAUTUMINEN ja seksuaaliidentiteetti (henkilökohtaisesti ja sosiaalisesti)
Asenteet, arvot, tiedot, taidot, seksuaalihistoria, ulkoiset ja
sisäiset odotukset ja vaatimukset
SEKSUAALINEN KEHITTYMINEN
TAPAHTUU KOLMELLA TASOLLA:
JÄRKI: Opitaan, omaksutaan ja ymmärretään
tietoa ja säädellään toimintaamme
TUNNE: Koetaan, ymmärretään ja opetellaan
riittävästi hallitsemaan erilaisia tunteita.
BIOLOGIA: Omaan tahtiin kehitys ja yksilölliset
ikään / sukupuoleen liittyvät muutokset
MIELI OTTAA SEKSUAALISEN KEHON
HALTUUNSA KASVUVUOSINA
”Sinulla ei ole sielua; sinä olet sielu ja sinulla on keho”
NUORTEN NETTINEUVONTA
sexpo.fi, väestöliitto.fi/nuoret, e-talo.fi : Usein kysytyt kysymykset
Minkä kokoinen penis on normaali? Onko
normaalia, jos se kaartuu johonkin suuntaan?
Millä tavoin voi tulla raskaaksi? Voiko tulla raskaaksi jos
ottaa suihin? Entä jos on siemennestettä iholla?
Miten käteen vetäminen tapahtuu?
Miten voin hyväillä pimppiäni? Miten sormettaminen
tapahtuu?
Milloin on sallittua aloittaa seksisuhde?
Mikä ihmeen esinahka? Mitä jos se on kireä
eikä mene kunnolla taakse?
YTHS:N e-SEKSUAALINEUVONNAN
ASIAKKAITA
”Lauantaina mietin taas, että mikä minua oikein vaivaa. Miksi en voi vain nauttia
yhdessäolosta ja haluta seksiä? Kauhistuin ajatuksesta, että ehkä olenkin
aseksuaali, enkä oikeasti halua seksiä kun se kerran aiheuttaa tällaista ahdistusta.
Ehkä luulen haluavani yhdyntää ja läheisyyttä vain siksi koska minusta tuntuu että
kaikki muutkin haluavat niitä, ja minunkin pitäisi haluta.” (mies 21v)
”Olen seurustellut poikaystäväni kanssa 16-vuotiaasta ja kohta 4 vuotta.
Seurustelun alussa seksielämämme oli hyvää, mutta noin vuoden jälkeen aloin
tuntea yhdyntäkipua. Kipu alkoi vähitellen ja eteni lopulta niin pahaksi, että
yhdyntä on mahdotonta. Kävin kahdestikin lääkärissä kivun takia, mutta mitään
syytä ei löydetty ja asia jäi sikseen. Jatkoimme jonkin aikaa seksiä muuten kuin
yhdynnän kautta, mutta lopulta sekin jäi pois. Nyt en pysty enkä halua
minkäänlaista seksiä enää ollenkaan ja seksi tuntuu vastenmieliseltä”. (Nainen 20v)
Syy siihen miksi olen seksuaalineuvonnan jonossa on se, että olen
seksuaalisesti ylivireinen. Ajattelen hyvin aktiivisesti seksiä ja siihen
liittyviä asioita jne. Ja tästä haluaisin keskustella. (mies 28 v)
JOKAISESSA IHMISESSÄ ON
HUONE,
JOHON VAIN
HÄNELLÄ ITSELLÄÄN
ON AVAIN
LAPSUUDEN KEHITYSVAIHEIDEN JA
KIINTYMYSSUHTEIDEN MERKITYS
0-2v: Perusturvallisuus: Rauhoittavan, turvallisen
kosketuksen ja läheisyyden kokemus tai sen puute
Oman kehon eri kohtien löytyminen ja niiden tutkimisen
mahdollisuus, pissa/kakka-asiat
NUOREN SEKSUAALISUUS
Luottamus oikeuteen saada haluta ja kokea turvallista
läheisyyttä tarvitsematta takertua
Uskallus heittäytyä ja olla läsnä;
orgasmin saamisen ja itsestä sekä toisesta
nauttimisen mahdollistuminen
2-4v : Tyttöjen ja poikien erot, alastomuuden
kiinnostavuus ja sen hyväksyttävyys sekä oman kehon
itsemääräämisoikeuden oppiminen:
”Hyvä kosketus ei voi koskaan olla salaisuus”
NUOREN SEKSUAALISUUS
Alastomuuden ilo ja uteliaisuus tai ahdistuminen
Terve seksuaalinen minäkuva: Tunnen kehoni ja
luotan, että kelpaan itselleni ja toiselle
Into ja uskallus antautua leikkiin
Oman kehon kunnioittaminen ja kyky suojella sen
loukkaamattomuutta
4-6v: Lupa ilmaista tunteita ja hallita niitä sopivasti.
Seksin kiinnostavuuden sallittavuus ja arvokasvatus:
Rakastaminen ja seksuaalisuus hienoina asioina,
lapsen oikeus tulla kohdelluksi hyvin
NUOREN SEKSUAALISUUS
Uskallus aloitteellisuuteen, luottamus että kelpaa ja
saa olla seksuaalinen: Antaa ja saada
Kyky yhdistää tunteet ja mieli kehollisuuteen ja
ilmaista itseään seksissä myös niiden kautta
Uteliaisuus omia ja toisen kokemuksia, tarpeita ja
toiveita kohtaan
JA KUN VAUVA, LAPSI JA NUORI ON KONTANNUT,
KIIVENNYT, KÄVELLYT, KAATUILLUT JA KIPITTÄNYT
KOHTI AIKUISUUDEN SEKSUAALISUUTTA…
HÄN ON PARHAASSA TAPAUKSESSA SAANUT RIITTÄVÄN
HYVÄN SEKSUAALIELÄMÄN AJOKORTIN: Oppinut
JARRUTTAMAAN
Kun tuntee kipua, pelkoa
pakkoa, uhkaa, väsymystä….
KAASUTTAMAAN
Kun tuntee halua, nautintoa,
Iloa, toivoa, rakkautta…
TEKEMÄÄN U-KÄÄNNÖKSEN kun huomaa (joskus meitä
olevansa aivan väärällä reitillä
PERUUTTAMAAN kun on hyvä palata takaisin sinne, missä ajo
vielä sujui
PARKKEERAAMAAN: Olemaan ihan rauhassa tässä ja nyt
tarvitsematta muuttaa mitään
navigaattorina käyttäen)
AINAKIN KERRAN
YHDYNNÄSSÄ OLLEET (%)
NUORI KOKENUT JOSKUS TAI TOISTUVASTI JOTAIN
SEURAAVISTA: VASTENTAHTOINEN INTIIMI KOSKETTELU, SEKSIIN
PAINOSTAMINEN TAI PAKOTTAMINEN, MAKSUN TARJOAMINEN SEKSISTÄ.
SEKSUAALISUUDEN MERKITYS JA KOETTU AVUNTARVE %
(Korkeakouluopiskelijoiden Terveystutkimus 2012, Kunttu ja
Pesonen 2013)
’
40
35
30
25
20
15
10
5
0
ongelma(M 8 %, N
11 %)
myönteinen
todella tyydytystä
antava
MIEHET
NAISET
vuonna
2004
ei aihetta
huomioon
HALU KESKUSTELLA SEKSUAALISUUTEEN LIITTYVISTÄ ONGELMISTA:
Miehet 4 %
Naiset 8 %
Sätky 2012: 11%
KÄYNYT SEKSUAALINEUVOJALLA edeltäneen 12 kk aikana :
Miehet 1.3 %
Naiset 5 %
SEKSUAALINEN VÄKIVALTA
(KoTT 2012, Kunttu ja Pesonen 2013)
Pakottamista johonkin seksuaaliseen tekoon vastoin tahtoa
kotona, ystävän tai kumppanin luona, juhlissa, lomamatkalla,
harrastuksiin liittyen, kadulla, tietokoneen välityksellä jne. Tekijä
voi olla tuttu tai tuntematon ja yksi tai useampia.
OPISKELIJOISTA OLLUT SEKSUAALISEN VÄKIVALLAN
TAI HYVÄKSIKÄYTÖN KOHTEENA
Miehet 1.2 %
Naiset 9.8 %
Eniten väkivallan kohteeksi joutumista tapahtunut 13-19vuotiaana, toiseksi eniten 0-12 -vuotiaana
DIGIAJAN HAASTEENA…
Pysyä nuorten suosimien sivustojen rinnalla
asiallisena mutta kiinnostavana tiedon
tuottajana (esim. http://www.proanaonline.com/
vs.
http://www.syomishairioliitto.fi/
Kannustaa vanhempia ja muita aikuisia olemaan
kiinnostuneita siitä, mitä nuoret puuhaavat
netissä ja mitä kokevat siellä
Nuorista lähes 90% käyttää nettiä pääasiassa
omassa huoneessaan tai poissa kotoa
PALJON TIETOA JA MAHDOLLISUUKSIA
KYSYÄ SEKSISTÄ LÖYTYY VERKOSTA
www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi
http://www.mll.fi/nuortennetti/
http://www.e-talo.fi/etusivu
http://www.sexpo.fi/nuorille
https://www.facebook.com/verkkoterkkarit
Alle 18-vuotiaiden yleisimmät hakusanat
netissä: TEEN SEX JA CYBER SEX
KYSELY 11-18 –VUOTIAILLE NUORILLE
SEKSUAALISESTA AHDISTELUSTA NETISSÄ (N 4031, %)
Helsingin virtuaalinen lähipoliisiryhmä ja Pelastakaa Lapset, 2011
pyydetty alastonkuvia
pojat 16-18
pojat 11-15
tytöt 16-18
tytöt 11-15
tuntematon ehd.seksiä
0
20
40
60
80
TURVAOHJEET NUORELLE
Sano ei!
Kieltäydy keskustelemassa epämiellyttävistä, pelottavista tai
seksuaalisesti tungettelevista aiheista. Kieltäydy lähettämästä kuvia
itsestäsi, kertomasta osoitettasi, puhelinnumeroasi tai kouluasi.
Poistu keskustelusta tai sivulta jos kieltäytymisestäsi huolimatta
joku jatkaa juttelua ikävistä aiheista. Voit myös bannata hänet
keskustelusta
Kerro aikuiselle.
Jos kohtaat netissä sivuja, jotka jäävät mietityttämään, puhu niistä
aikuisen kanssa. Puhu aikuiselle myös, jos joku nettituttu ei jätä sinua
rauhaan tai tahtoo tavata sinut tavallisessa elämässä.
Aikuiselle on tärkeää, että sinä olet turvassa. Silloin ei ole merkitystä,
oletko ollut kielletyillä nettisivuilla tai puhunut tuntemattoman kanssa.
Älä jätä kertomatta pelostasi, pahasta olostasi tai mielipahastasi
rangaistuksen pelossa.
PLISSIT-malli (Jack Annon 1976)
”Suurinta osaa ihmisistä,
joilla on seksuaalisuuteen liittyviä
ongelmia voidaan auttaa
Ilmaisemalla, että on lupa kysyä
ja kertoa sekä tarvittaessa
antamalla tietoa tai ohjeita”.
P
LI
SS
IT
=
=
=
=
Lupa puhua
Rajatun tiedon antaminen
Erityisohjeiden antaminen
Intensiivinen terapia.
MITÄ LUPA PUHUA EDELLYTTÄÄ MEILTÄ
Riittävä tietomäärä ja tietotaidon päivittäminen
Omien asenteiden, arvojen ja oman seksuaalihistorian
tunteminen ja tunnistaminen
Asiakkaan ja omien rajojen ja oikeuksien tunteminen ja
kunnioittaminen (myös kielessä)
Rohkeus ja halu puheeksi ottoon
SEKSUAALINEUVONTA SEURAAVA ASKEL:
Tavoitteellista ja potilaan tarpeesta lähtevää 1-5 käynnin
seksuaaliterveyden asioiden käsittelyä, jota voi toteuttaa
vain seksuaalineuvojakoulutuksen saanut ammattihenkilö
(Sexpo, väestöliitto, AMK, oppisopimuskoulutus)
MITÄ NUORI KAIPAA KUN PUHUTAAN
SEKSUAALISUUDESTA
Tunteiden (Pelon, epävarmuuden, hämmennyksen, häpeän)
sanoittamista ja myötäelämistä
Tuen ja luvan antamista ”nahkojen luomiseen”: Oman
minäkuvan ja joskus seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin
selkiyttämiseen, aiempien kokemusten purkuun,
uskomusten ja oletusten käsittelyyn.
Ja tietysti (riittävää) tietotaitoamme seksuaaliterveydestä!
ÄLÄ MURTAUDU HUONEESEEN
VAAN PYSY SAATAVILLA !
MATALAN KYNNYKSEN
SEKSUAALITERVEYSPALVELUT TÄRKEITÄ:
usein jo pelkkä normalisoiminen voi riittää
Seksuaalineuvonta YTHS
Seksuaalineuvonnan palvelutarve
Seksuaalineuvonta
Seksuaalineuvoja
Seksuaalineuvonnan
toimintamalli
YTHS:ssä
Seksuaalineuvontaprosessi
Seksuaalineuvonnan erityispalvelut
Seksuaaliterapia
Seksuaalisten traumojen arviointi
Erikoissairaanhoito
Kolmannen sektorin
palvelut
Seksuaalineuvonta
•
Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kuuluu kaikille lääkäreille, hoitajille,
terapeuteille ja sosiaalityöntekijöille, jotka toimivat terveys- tai sosiaalitoimessa.
Better-malli
•
Seksuaalineuvontaa annetaan YTHS:llä normaalin vastaanottotoiminnan yhteydessä
mm. raskauden ehkäisyyn, seksitautitutkimuksiin, matkailuneuvontaan, lääkityksiin,
jälkiehkäisyyn ja päihteiden ongelmakäyttöön liittyen.
•
Joskus voidaan tarvita seksuaalineuvojia, joiden tehtävänä on auttaa vaikeimmissa
tai toistuvissa seksuaalisuuteen liittyvissä haastavissa tilanteissa.
•
Kun opiskelija tarvitsee seksuaalineuvontaa useamman kerran ja tarvitsee
prosessiluonteista apua seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyvien asioiden
ja ongelmien käsittelyyn, hänet ohjataan seksuaalineuvojalle.
•
Seksuaalineuvojan antama neuvonta on seksuaaliongelmien selvittelyä ja
ratkaisujen etsimistä vuorovaikutussuhteessa sekä yksilöllisten neuvojen antamista
henkilön seksuaaliongelmissa. Seksuaalineuvonta ei pidä sisällään terapiaa.
Erityispalveluja, kuten seksuaaliterapiaa, tarvitaan vasta silloin, kun
seksuaalineuvonnan keinot eivät riitä
Sivu 1 (1 )
Seksuaalineuvontaprosessi
Aloitusvaihe (1-2kertaa)
•
•
•
•
•
•
Yhteistyön luominen, tutustuminen
Luottamuksellisuus, avoimuus
Tila ja lupa opiskelijalle kertoa omin sanoin seksuaalisuudestaan/ongelmastaan
Yhteisymmärrys tavoitteesta, mihin keskitytään
Tapaamiskerroista sopiminen, tapaamisten kesto
Palaute
Työskentelyvaihe (2-4kertaa)
•
•
•
•
•
Seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien tarkentaminen ja työstäminen asetettujen tavoitteiden
pohjalta
Ratkaisukeskeisyys, pienin askelin kohti tavoitetta
Normalisointi, seksuaalisuuden vaiheet eri ikäisillä
Käytetään oman osaamisen mukaisia työvälineitä: seksuaalianamneesi soveltuvin osin,
seksuaalisuuden portaat, elämänkaaren, tukiverkon piirtäminen
Palaute
Sivu 1 (2)
Lopetusvaihe
•
•
•
•
•
•
Arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista
Tarkentavat kysymykset, mikä muuttunut/toisin, uudet ongelmat?
Yhteenveto neuvontaprosessista
Arvioidaan tarvitaanko lisää tapaamisia tai muun asiantuntijan vastaanottoa
(seksuaaliterapeutti, lääkäri, psykologi, fysioterapeutti)
Palaute
Todetaan sovittu neuvontajakso päättyväksi
•
•
Merkinnät potilastietojärjestelmään:
X58 (naiset), Y58 (miehet), Z12 (parisuhdeongelmat), Z12.1 (eSeksuaalineuvonta)
»
•
Sivu 2 (2)
Seksuaaliterapia
•
Seksuaalineuvontaa kokonaisvaltaisempaa, syvemmin potilaan tilanteeseen ja siihen
vaikuttaviin tekijöihin perehtyvää sekä useimmiten pitkäkestoisempaa hoitoa.
•
Edellyttää työntekijältä sekä seksologisen tietoperustan hallitsemista että
psykoterapiakoulutusta tai riittävän laajaa perehtyneisyyttä psykoterapeuttiseen työskentelyyn.
•
Terapia voi olla myös lyhytterapiamuotoista, jolloin käynnit fokusoidaan tiettyyn tai tiettyihin
seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin ja toteutetaan yhdessä sovitulla tiheydellä 10- 15
käynnin mittaisena jaksona.
•
Seksuaaliterapiaan ohjaus voi tapahtua jatkohoitona seksuaalineuvontajakson jälkeen tai
suorana ajanvarauksena seksuaaliterapeutille tilanteessa, jossa opiskelija on jo keskustellut
tilanteestaan toistuvasti esimerkiksi psykologin neuvontajaksolla tai pariterapiakäynneillä ja on
todettu tarve neuvontajaksoa pitkäkestoisempaan ja syvempään terapeuttiseen tarkasteluun.
Toiminnallisten häiriöiden osalta seksuaaliterapiaan ohjaus voi tapahtua vasta kun häiriön
fysiologiset, hormonaaliset tai muut syytekijät on poissuljettu tai hoidettu.
Sivu 1 (2)
»
•
Seksuaaliterapia soveltuu sekä yksilö- että pariterapeuttiseen työskentelyyn ja se voi
toimia myös terapeuttista työskentelyä mallintavana jaksona tilanteessa, jossa terapian
edetessä tulee perustelluksi ehdottaa työskentelyn jatkumista pitkänä psykoterapiana.
•
Indikaatioita seksuaaliterapiaan ovat esimerkiksi seksuaaliset itsetuntokysymykset ja
vaikeat tunnekokemukset kuten syyllisyys tai häpeä.
•
Terapiassa tarkastellaan potilaan seksuaalihistoriaa, seksuaalista ja laajempaa
minäkuvaa, vahvistetaan voimavaroja ja käsitellään seksuaalisuuteen liittyviä
uskomuksia, oletuksia, pelkoja ja mielikuvia.
•
Terapian tavoitteena on auttaa asiakasta tulemaan tasapainoiseksi ja eheäksi omana
itsenään ja mahdollistaa näin oman itsen näköinen suhde myös seksuaalisuuteen.
Sivu 2 (2)
Ohjaus erikoissairaanhoitoon tai kolmannen sektorin palveluihin
•
Vastaanottokäynneillä suoraan esiin tulevat, seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat tai oireet
edellyttävät usein usean tieteenalan, kuten psykologian, lääketieteen ja hoitotieteen näkökulmasta
tapahtuvaa arviointia ja hoitoa. Moniin sairauksiin, oireyhtymiin tai hoitoihin liittyvä yhteys
seksuaalisuuteen puolestaan voi jäädä huomaamatta tai puheeksi ottamatta, ellei työntekijällä ole
riittävää seksuaalilääketieteellistä ja/seksologian osaamista.
•
Seksologinen lähestymistapa soveltuu hyvin esimerkiksi gynekologiaan tai urologiaan, mutta myös
psykiatriaan sekä yleislääketieteeseen. Lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä eri
hoitomuotojen, toimenpiteiden tai lääkitysten vaikutukset seksuaalisuuteen tulisi aina huomioida
jo hoidon suunnitteluvaiheessa.
•
Myös seksuaalisuuden ja sukupuolikokemusten moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä
työntekijöillä on oltava valmius kuulla ja vastaanottaa niihin liittyviä kysymyksiä ja muutostarpeita.
Sivu 1 (2)
NUORTEN AIKUISTEN SEKSUAALIOIKEUDET
KAIKILLA SAMAT OIKEUDET RIIPPUMATTA SUKUPUOLESTA, IHONVÄRISTÄ, SEKSUAALISESTA
SUUNTAUTUMISESTA TAI TERVEYDENTILASTA
Oikeus olla oma itsensä ja nauttia omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan vapaana vanhojen
uskomusten, aatteiden, uskonnollisten normien, perinteiden, loukkaavien vitsien tai muiden ulkoisten
tekijöiden rajoittavuudesta ja haavoittavuudesta niin kauan kun ei omilla teoillaan vahingoita muita
Kukaan ei saa kiusata tai syrjiä toista hänen seksuaalisen kehittyneisyytensä tai
kehittymättömyytensä, suuntautuneisuutensa, erityispiirteidensä tai kokeneisuutensa /
kokemattomuutensa takia
Oikeus seksuaaliseen turvallisuuteen niin, ettei kukaan kajoa hänen kehoonsa ilman lupaa eikä
muuten ahdistele seksuaalisesti sanoin tai teoin
Oikeus vapaasti valita, haluaako avioitua vai pysyä naimattomana sekä oikeus perhesuunnitteluun
Oikeus päättää itse, haluaako toiminnallista seksiä vai riittääkö seksuaalisuuden kokeminen elämässä
muilla tavoin
Oikeus osoittaa seksuaalista halukkuutta ja oikeus perääntyä tai kieltäytyä missä tahansa
seksuaalisen tapahtuman vaiheessa
Oikeus ajoissa ja oikein tehtyyn raskauden keskeytykseen tarvittaessa ja oikeus jatkaa raskautta sekä
saada siihen riittävä tuki
VÄESTÖLIITTO
KIITOS! Tuetaan toisiamme
tärkeässä työssämme!

similar documents