7 Laadunhallintajärjestelmä ja johtaminen 2008

Report
LAATU- JA
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT
Versio 1.2
2008
Laadunhallintajärjestelmä ja
yrityksen laatujohtaminen
1
Laadunhallintajärjestelmän rakentamisessa ja
toteutuksessa on usein runsaasti ongelmia
 Johto ei ole sitoutunut ja on passiivinen, esim. laatu koetaan asiantuntija-aiheeksi.
 Johdon ja laatuasiantuntijoiden välinen vuorovaikutus ei tuota lisäarvoa.
 Toimintojen tuottavuus tai taloudellisuus ei parane.
 Laadunhallintajärjestelmä* on sertifiointikeskeinen, ei liiketoimintaa aidosti tukeva.
 Organisaatio ei ole sisäistänyt kokonaisvaltaisen laadunhallinnan (TQM -Total
Quality Management) ja laadunhallintajärjestelmän toimintaperiaatteita. Esim.
laadunhallintaa ei eroteta laadun varmistamisesta.
 Yrityksessä on erilaisia toimintoja tai filosofioita, jotka eivät ole linjassa
laadunhallinnan kanssa (kts. s. 9).
 Sertifiointi on kaupallistunut ja innovatiivisuutta on hyvin vähän.
 Aidon liiketoiminnallisen tiedon ja osaamisen hallinnan sijasta korostetaan
dokumentointia.  Laadunhallintajärjestelmää ei ole sisäistetty.
 Laadunhallintajärjestelmä* ei ole toiminnassa.
2
*Laadunhallintajärjestelmä (Quality Management System, QMS) kuvaa organisaation järjestelmällistä ja laadukasta johtamista.
Laadukas toiminta organisaatiossa perustuu
laadukkaaseen johtamiseen
Laadukkaan johtamisen tarkoitus on lisätä mm. yrityksen tuottavuutta ja
kilpailukykyä:
Selkeät
pääperiaatteet
toiminnoille.
Liiketoiminnan erinomainen
tuottavuus ja kilpailukyky 
”ylivoimaisuus”.
Minimivaatimukset
JOHTAMINEN
Innovatiivinen johtamiskulttuuri.
Keskinkertaisuus
Tehokkaat työkalut
(johtamisen menetelmät, teoriat jne.).
3
Laadunhallinta = Laadukas johtaminen
Laadunhallinnan kansainväliset vaatimukset:
A) Integraatio.
B) Innovatiivisuus.
A) Integroitu laadunhallinta:
Laadunhallinta(*) = Koordinoidut toimenpiteet organisaation
suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi (kts. s. 18), jotta organisaatio
kykenee täyttämään kaikkien sidosryhmien tarpeet ja odotukset.
 Laadukas johtaminen.
Onko johtaminen laadukasta?  Missä määrin johtaminen
täyttää sidosryhmien tarpeet ja odotukset?
Jotta organisaation suorituskyky säilyy:
Tarvitaan myös innovatiivinen laadunhallinnan toimintamalli, esim.
ISO 9000.
4
(*) Quality management (ISO 9000)
Laadunhallinta = Laadukas johtaminen
B) Laadunhallinnan innovatiivinen toimintamalli parhaan
kansainvälisen tiedon pohjalta.
Suorituskyvyn erinomaisuus:
Kaikkien sidosryhmien
tyytyväisyys (ISO 9000).
Kansainvälisesti arvostettujen
referenssien seuraaminen:
ISO 9000
standardisointi
ja liiketoiminnan
excellencemallit.
Yleiset kansalliset
ja kansainväliset
laadunhallinnan
kehityssuunnat.
Laadukkaan
johtamisen
selkeä
toimintamalli.
Maailmanluokan
käytännöt
(benchmarks).
Opetus
Strategiset
sidosryhmät.
5
Mikä on organisaation suorituskyky?
Tehokkuus: Toimintakyky ja aikaansaannokset  tuottavuus.
Palvelutaso: Osapuolten sopima ja asiakkaan kokema laatu.
Laatutaso: Kuinka hyvin asiakkaiden tarpeet ja odotukset täyttyvät?
Houkutteleva laatu: Laatu, joka ylittää tavanomaisen laadun (Kano).
Organisaation suorituskyky ISO 9000 -standardin mukaan:
- Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten täyttäminen.  Kaikkien
tarpeiden ja odotusten täyttyminen = erinomainen suorituskyky.
Huom: Yleisesti organisaation suorituskykyä kuvaavat
käsitteet eivät ole yksiselitteisiä.
6
Laadukas, selkeä johtaminen ja
laadunhallintajärjestelmä (QMS*)
Laadunhallintajärjestelmä (Quality Management System, QMS) kuvaa
organisaation järjestelmällistä (tai selkeää) ja laadukasta johtamista. Käsite
muodostuu seuraavista osista:
1. MS (Management System) eli johtamisjärjestelmä.
- Järjestelmällinen (tai selkeä) tapa, jolla organisaation johto määrittelee
ja toteuttaa käytännön toiminnan ja organisaation tavoitteet.
2. Q (Quality) eli laatu tai laadukkuus.
- Johtamisjärjestelmään liittyy laadukkuus, joka kuvaa sen, että miten
johtamisjärjestelmä toteuttaa laadun.
Laadunhallintajärjestelmä on olemassa ensisijaisesti yrityksen omia liiketoiminnan
tarpeita varten.  Laadunhallintajärjestelmän tulisi kuvata se, että kuinka
organisaatio toteuttaa käytännössä järjestelmällistä ja laadukasta johtamista.
(*) Ref.: ISO 9000 (käsitteet) ja ISO 9004 (QMS)
7
Laadunhallintajärjestelmä on organisaation
laadukkaan johtamisen standardikäsite
Laadunhallintajärjestelmä on:
• Standardisoitu käsite, joka kuvaa koko
organisaation laadukasta, johdonmukaista ja
järjestelmällistä johtamistoimintaa organisaation eri
tasoilla.
• Käsitteenä, asiasisältönä ja merkityksenä
aiheuttanut paljon sekaannusta, joka johtuu
laatuun yleisesti liittyvien käsitteiden kirjavuudesta
sekä käytännössä että monissa alan julkaisuissa.
Laatujohtaminen
TQM
Sertifiointi
QC
Toimintajärjestelmä
Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation yhteinen
käyttäytymis- ja johtamismalli.
Laadunhallinnan toteuttamisessa pitäisi näkyä organisaation
toimintakulttuuri tai ”identiteetti” ja innovatiivisuus, joten
laadunhallintajärjestelmää voisi kutsua täten myös jollain
yrityskohtaisella nimellä.
(Ref.: ISO 9000 -standardit)
8
Kilpailevat johtamisfilosofiat voivat aiheuttaa
ristiriitatilanteita
Laadukkaan johtamisen osa-alueita:
Laadunhallinta
Talouden
hallinta
Riskien hallinta
(markkinat)
Henkilöstön
hallinta
Jokin ”ismin”
mukainen
johtaminen,
esim. TBM,
SCM, ABM,
BPR jne.
Tiedon /
osaamisen
hallinta
Työturvallisuuden ja
-terveyden hallinta
Tietoturvallisuuden
hallinta
Ympäristönhallinta
Ristiriitatilanteita:
- Strategisella tasolla: Johdon sitoutuminen.
- Operatiivisella tasolla: Prosessien toiminta ja kehittäminen.
9
Hyvä hallintotapa
Hyvä hallintotapa:
• Kehittää hallinnointia ja toiminnan läpinäkyvyyttä.
• Yhtenäistää yrityksestä annettavaa tietoa ja tehostaa sisäistä sekä ulkoista
viestintää.
• Edistää luottamusta.
• On käytännössä sellaista yritystoimintaa, joka vahvistaa mm. toimittajien,
omistajien ja asiakkaiden luottamusta yritykseen.
Hyvään hallintotapaan liittyviä keskeisiä asioita:
Ohjeita hyvään hallintotapaan:
• Lainsäädäntö.
– Organisaation rooli-, valta- ja vastuujako
• Omistajakohtaiset periaatteet.
omistajien, hallituksen, toimivan johdon
• Yhtiökohtaiset työjärjestykset.
• Pörssin ohjesäännöt ja muut
ja työntekijöiden kesken.
määräykset.
– Raportointiväylät ja -tavat.
• Suositukset listayhtiöiden
– Asiantuntijoiden väliset rooli- ja vastuujaot.
hallinnointi- ja ohjausjärjestelmille.
– Päätösten perusteet.
 Selkeät periaatteet ja järjestelmälliset toimintatavat.
(Ref.: OECD)
10
Laadunhallinnan kaksi aluetta
1. Sisäinen tarve ja suuntaus (kts. s. 12):
- Integroitu laadunhallinta (QM, quality management)
 Tavoitteena on liiketoiminnan erinomaisuus.
- Liiketoiminnan (tai prosessien) suorituskyvyn jatkuva parantaminen.
- Yleisenä referenssinä ovat esim. ISO 9004 suuntaviivat suorituskyvyn
parantamiselle.
2. Ulkoinen tarve ja suuntaus (kts. s. 12):
- Laadunvarmistus (QA, quality assurance)
 Luottamuksen synnyttäminen liiketoimintasuhteissa ja sidosryhmissä.
- Sovitut tuotevaatimukset.
- Yleisenä referenssinä ovat esim. ISO 9001 vaatimukset.
Molempia näkökulmia tarvitaan aina käytännön tapauksissa.
Huom: Laadunvarmistuksen tulee perustua laadunhallintaan.
11
Laadunhallinnan (QM) ja laadunvarmistuksen (QA)
johdonmukainen yhteensopivuus
- QMA, QMB, QMC Yrityksen sisäinen QM (ISO 9004)
(yrityksen laadunhallinta, quality management)
- QAA/B, QAB/C
Yritysten välinen QA (ISO 9001)
(toimittajan laadunhallintaan perustuva laadunvarmistus,
quality assurance)
QAA/B
Yritys A1
QMA1
QAB/C
Asiakas
(käyttäjä)
Yritys B
QMB
Yritys A2
Yritys C
QMA2
QMC
QM => Erinomaisuus (Excellence)
QA => Luottamus (Confidence)
12
Laadunvarmistus – asiakkaan luottamuksen
synnyttäminen
Laadunvarmistuksen tulisi perustua laadunhallintaan.
Laadunhallinta
Tuote
Asiakas/
käyttäjä
Toiminnan
johtaminen
Tuotteen
toimituskanava
Syötteet
Laadunvarmistus
- suunnitelmat ja sopimukset
Mittaustietoa
Laadunvarmistus kanava
- kyselyt ja palaute
Informaatio laadusta
13
Organisaation suorituskyvyn kehittämisen lähtökohta on
ympäristön, liiketoiminnan ja organisaation tunteminen
– Organisaation toimintaperiaatteet, asenteet ja aikomukset tulee
olla sopusoinnussa ympäristön kanssa.
– Jokaisella organisaatiolla on aina omat luonteenpiirteensä.
– Organisaatio luo itse oman etiikkansa ja piirteensä.
 Organisaation ”identiteetti” on sen oma kokonaiskäsitys
itsestään toimivana kokonaisuutena.
Johdon velvollisuus on ylläpitää ja kehittää organisaation
identiteettiä toimintaolosuhteiden mukaan.
Suorituskyvyn kehittämishankkeissa tämän tulisi olla
lähtökohta, vaikka olisi hyödyllistä käyttää myös muita
arvostettuja periaatteita, malleja ja esimerkkejä.
14
Yleisiä laadukkaan johtamisen periaatteita
ISO 9000 – Laatujohtamisen periaatteet:
• Asiakasperusteista
• Henkilöjohtamista
• Ihmiskeskeistä
• Prosessilähtöinen lähestymistapa
• Järjestelmällinen johtaminen
• Jatkuva kehittäminen
• Tosiasioihin perustuvaa
• Perustuu molemminpuoliseen hyötyyn
(toimittajat  yritys  asiakkaat)
Malcolm Baldrige – keskeiset arvot ja konseptit:
• Visionäärien johtajuus
• Korostunut asiakasohjautuvuus
• Organisaation ja henkilökohtainen oppiminen
• Työntekijöiden ja yhteistyökumppanien arvostus
• Joustavuus
• Tulevaisuuskeskeisyys
• Innovatiivinen johtamien
• Tosiasioihin perustuvaa johtamista
• Sosiaalinen vastuu
• Keskittyy tuloksiin ja luomaan arvoa
• Järjestelmänäkökulma
EFQM – Erinomaisuuden peruskonseptit:
• Tulos orientaatio
• Asiakaskeskeistä
• Johtajuus ja ahkeruus tärkeää
• Johdetaan prosessien ja tosiasioiden
perusteella
• Ihmisten kehitys ja mukanaolo
• Jatkuva oppiminen, innovointi ja
parantaminen
• Kumppanuuksien kehittäminen
• Yhtiön sosiaalinen vastuu
Jokaisessa organisaatiossa tulisi
tarkastella hyvän johtamisen
periaatteita juuri kyseisen organisaation
kannalta.
Yleiset johtamisperiaatteet voivat tässä
toimia johdattelevina apuvälineinä.
15
TEHTÄVÄ
Jos yhdistetään laadukkaan johtamisen periaatteet ISO
9000 -standardeista sekä Malcolm Baldrige ja EFQM
malleista, niin mitkä em. mallien yhteiset tekijät ovat
mahdollisesti juuri ne keskeisimmät laadukkaan
johtamisen periaatteet (7 kohtaa), joilla organisaatio
johdetaan erinomaiseen suorituskykyyn?
16
Keskeisimmät laadukkaan johtamisen periaatteet:
Joilla organisaatio johdetaan erinomaiseen suorituskykyyn.
•
•
•
•
•
•
•
Keskittyminen asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin.
Liiketoiminnan suorituskyvyn jatkuva kehittäminen uusiutumisen,
yhteistoiminnan ja oppimisen kautta.
Työntekijöiden arvostaminen.
Yhteistoimintakumppanien arvostaminen.
Tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen.
Yhteiskunnan tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen.
Organisaation johtaminen tosiasioihin perustuen.
Yo. yhteenvedossa on yhdistetty laadukkaan johtamisen periaatteet ISO 9000
standardeista sekä Malcolm Baldrige ja EFQM malleista.
17
Johtaminen: “Koordinoidut toimenpiteet organisaation
suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi”. (Ref.: ISO 9000)
PDCA -malli,
johtamisen
perusmalli:
TOIMI
SUUNNITTELE
TARKASTUSTOIMINTA
TULOSTEN
•Toiminta- / tulosPERUSTEELLA
suunnitelma.
• Viestintä,
•Toimintaperiaatteet
palkitseminen.
ja -malli.
• Ehkäisevä toiminta. •Menettelyt ja
• Parantava toiminta. menetelmät.
A P
C D
TARKASTA, MITEN TOIMI SUUNNITELMAN
ON TOIMITTU JA
MUKAISESTI
MITÄ ON SAATU
• Menettelyjen
AIKAAN
soveltaminen tulosten
• Arvioinnit.
aikaansaamiseksi.
• Katselmukset. • Korjaava toiminta.
(Ref.: Deming, Shiba)
P = Plan
D = Do
C = Check
A = Act
PDCA:ta voidaan soveltaa mm.:
• Toiminnan ohjaukseen.
• Jatkuvaan pienten askelten
parantamiseen (Kaizen)
(rationaalinen, operatiivinen).
• Suurissa muutoksissa.
18
Organisaation johtamisen tehtävä: Mission
toteuttaminen ja visioon pyrkiminen
Operatiivinen ja strateginen johtaminen:
Toimintaajatus (missio,
liikeidea,
toiminnan
tarkoitus)
Tulevaisuus: 20XX
Kenelle?
Toiminta
nyt: 2008
Mennyt
Miten?
Mitä?
Organisaation
toimintaympäristö
19
Linjakkuutta organisaatioon: Tulosjohtamisesta
tavoite-keino-johtamiseen
Toimintojen linjakkuus tulosjohtamisessa
Ylin johto
Liiketoiminta-alueiden johdot
Yksiköiden / toimintojen johdot
Prosessien omistajat
Toimintojen linjakkuus tavoite-keino-johtamisessa(*)
Ylin johto
Liiketoiminta-alueiden johdot
Yksiköiden / toimintojen johdot
Prosessien omistajat
20
(Ref.: Singh Soin)
(*) Tulos > keinot > tulos > keinot –ketju (Hoshin Kanri)
Liiketoiminnan strategisten tarpeiden linjakas
vyöryttäminen organisaatioon
Lähtötiedot
”Catch-ball”
Muutosjohtaminen
Yrityksen
johtaja
Tavoitteet
Keinot

Yksikön
johtaja
Tavoitteet
Päivittäisjohtaminen
Keinot
Päivittäistoiminta
Päivittäistoiminta

Prosessin
omistaja
Tavoitteet
Keinot

 Strategiakortti
työkaluna
Päivittäistoiminta
21
(Ref.: Singh Soin: Hoshin Kanri)
(*) Tavoitteet ja keinot tuloskorttimenettelyllä
Laadun operatiivinen toteuttaminen
Organisaatio:
Johtaminen
Tuote:
Info
Lasku
------Tavara
Sidosryhmä
(asiakas):
Myönteiset ja
kielteiset tekijät
Asiakaspalvelu
Valinnat
Automaattipalvelu
Prosessit
Toimittajien prosessit
Kontaktipinta asiakkaaseen
(”Totuuden hetket”)
PALAUTE
22
TUOTE ON ERI PROSESSIEN TUOTOS
Tuotteen pääelementit:
- T = Tavara: Prosessien materiaaliset tuotokset asiakkaille.
- P = Palvelu: Ihmisten väliset aktiviteetit (tuotokset) prosessien ja asiakkaan välisessä
rajapinnassa.
- A = Automaattiset palvelut: Automaattiset tai mekaaniset aktiviteetit (tuotokset)
prosessien ja asiakkaan välillä.
Tuotteeseen liittyvien pääelementtien
yhdistelmän tulisi luoda käyttäjälle
lisäarvoa:
L = wT + uP + vA, missä u, v, and w
ovat eri tuote-elementtien kertoimia
(osuus yhteisestä arvosta).
T
Jokainen piste kolmiossa
edustaa tiettyä tuotetta.
v
L
u
Suunta
w
P
A
23
Prosessi ja liiketoimintaprosessi
Prosessi yleisesti tarkoittaa toimintaa tuotosten aikaansaamiseksi.
Kaikkialla on aina prosesseja, joissa
– tehdään reaaliaikaista (arkipäiväistä) työtä.
Tuotos
Syöte
Prosessi
– toteutetaan jotain suunnitelmaa.
– aikaansaadaan tuloksia ja hyötyjä.
Prosessi on luonteeltaan jatkuvaa toimintaa, jolla ei ole alkua tai loppua vaan
syötteitä (sisäänmeno) ja tuotoksia (ulostulo).
Kertaluontoinen prosessi on projekti.
Prosessi tarkoittaa etenemistä, tapausten kulkua, kehittymissarjaa.
Liiketoimintaprosessi on prosessi, jolla toteutetaan jonkin organisaation
perustarkoitusta.
Prosessi
(toiminta)
Organisaatio on järjestelmä, jolla on kaksi ulottuvuutta:
– Toiminta (prosessi)
Struktuuri
– Rakenne (struktuuri)
(rakenne)
Kumpikin ulottuvuus on aina olemassa kaikissa organisaatiossa eikä
niitä ei voi korvata toisillaan. Prosessi on primäärinen ja struktuurin tulee palvella sitä.
24
Organisaation laajuinen liiketoimintaprosessien
hahmottaminen: Prosessiviitekehys
Markkinaprosessit:
Uusien tuotteiden toteuttaminen markkinoiden tarpeisiin ja
odotuksiin. Tuotteiden kokonaishallinta. Markkinaviestintä.
Kilpailukykyiset
tuoteratkaisut
Laadukkaat
Asiakasprosessit:
Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttäminen tuottamalla Asiakassuhteet
tuotteita organisaation “tuotesalkun” mukaisesti
Markkinat
• mahdollisuudet
• tarpeet
Asiakkaat
• tarpeet
• odotukset
ja -palvelu
Johtamisprosessit: Organisaation suorituskyvyn
kokonaisjohtaminen
Tukiprosessit: Organisaation prosessien tehokas tukeminen
= Organisaatioyksiköt
= Kumppanit
25
Esim. Tuotantotoimintaa harjoittavan yrityksen
liiketoimintaprosessit:
Ydinfunktiot eli perustoiminnot
Asiakkaan
käyttöönotto
Jakelu
Valmistus
Hankinta
Myynti
Asiakkaan
hankinnat
Johtamisprosessit
Tuotteiden ja palveluiden tuotantoprosessi
Asiakaspalveluprosessi
Tuotteiden ja palveluiden kehittämisprosessi
Liiketoimintojen tukiprosessit
Rajapinta
26
Organisaation toiminnot ja johtaminen ovat
hyvin tietopitoisia
Tiedolla on ratkaiseva asema
organisaation johtamisessa:
– Laadukas johtaminen (laadunhallinta) on
sisimmiltään liiketoiminnallisesti tärkeän
tiedon hallintaa, koska tieto liittyy välittömästi
kaikkiin organisaatioiden sisäisiin ja välisiin
toimintoihin eli prosesseihin ja kaikenlaisiin
tuotteisiin.
27
Kuinka hallita tietoa?
Tiedon hallinta on liiketoiminnan johtamisen tärkeä haaste, koska suurin osa
yrityksen tiedoista on hiljaista tietoa.
Pitkäaikainen kokemus alalla opettaa, mitä käytännössä tehdään ja kuinka se
tehdään, jolloin usein miten osaaminen on automatisoitunut – painunut hiljaisen
tiedon alueelle.
Näkyvillä oleva tieto:
- data
Tietoinen
- dokumentit
- tallenteet
- tiedostot
Alitajuinen
Hiljainen tieto:
Vain miljoonasosa ihmisen aivojen
- tietoisuus, tajuisuus
käsittelemästä tiedosta on tietoista!
- osaaminen
- sitoutuminen, teot
(Ref.: H. Koivunen)
28
TEHTÄVÄ
POHTIKAA 2 - 3 HENGEN RYHMISSÄ KYSYMYSTÄ: KUINKA
HILJAINEN TIETO SAATAISIIN YRITYKSISSÄ KÄYTTÖÖN?
Työskentelemällä työpareina.
Havainnoimalla kollegoja.
Mentoroinnin avulla.
Työnohjauksella.
Valokuvaamalla ja videoimalla.
Kartoittamalla osaamista.
Kriittinen oppipoika ja mestari –suhteella.
Työnkierrolla ja yleensä monenlaisilla työtehtävien vaihdoilla.
Lisäämällä epävirallisen vuorovaikutuksen ja mallioppimisen
mahdollisuuksia.
Sitoutuminen yhteisöön ja luottamus.
Kehittämällä avoimia työtilaratkaisuja, johtamistyylejä ja työkulttuureita.
Huom! Laadunhallintajärjestelmä on pääosin ”henkinen järjestelmä” ja
organisaation yhteinen käyttäytymismalli sekä muisti.
29
Suorituskyvyn arviointi johtamisen osana
Laadukkaaseen johtamiseen sisältyy aina
monenlaista suorituskyvyn arviointia:
• Organisaation kokonaissuorituskyky (prosessien
suorituskyky)
– Strateginen arviointi – arviointi laatupalkintokriteereillä.
– Johdon suorittama itsearviointi.
• Yksittäisten prosessien suorituskyky
– Operatiivinen arviointi – prosessien suorituskyvyn
arviointi.
– Riippumattomat (tai sisäiset) auditoijat.
30
Esimerkkitulostus ZEF-arvioinnista
http://www.zef.fi/fi/sovelluksia.php
Arviointiaiheet: 1 … 5
Toiminnan parantamisen tila
Tulosten tulkinta:
1. Toimintatapa reaktiivinen, ts.
ongelmalähtöinen ja korjaavaan
toimintaan perustuva. Tärkeys suuri.
Hajonta kohtuullinen.
2. Käytössä vakiintunut prosesseihin
perustuva toimintatapa ja
järjestelmällinen parantamistoiminta.
Tärkeys varsin suuri. Hajonta
kohtuullinen.
3. Käytössä vakiintunut prosesseihin
perustuva toimintatapa ja
järjestelmällinen parantamistoiminta.
Tärkeä. Vaakahajonta suuri.
4. Toimintatapa reaktiivinen, ts.
ongelmalähtöinen ja korjaavaan
toimintaan perustuva. Tärkeys pieni.
Erittäin suuri yksimielisyys.
5. Jatkuva prosessimainen toiminnan
parantaminen käytössä. Tärkeä.
Pystyhajonta suuri.
31
Organisaation kokonaisvaltainen oppiminen
erinomaiseen suorituskykyyn
Suhtautuminen
ja uskomukset
Tietoisuus ja
herkkyys
Johtavat
ajatukset
Suorituskyvyn
erinomaisuus
MUUTOS
”Muutospumppu”
TOIMINTA
(prosessit ja projektit)
TULOKSET
Tiedot ja
kyvykkyydet
Menetelmät,
työkalut, teoriat
Johtamisinfrastruktuuri
32
(Ref.: P. Senge, Learning organization)

similar documents