PowerPoint-esitys

Report
Akavan veropoliittinen ohjelma 2019
Eugen Koev
Tiedotustilaisuus
19.3.2013
Lähtökohdat




Julkinen sektori ja verotus ovat tiiviissä yhteydessä.
Suomessa julkinen sektori on hyvin laaja.
 Julkisella rahoituksella hoidetaan keskeisiä tehtäviä kasvun,
työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta – mutta käyttökohteita on
ajan mittaan tullut koko ajan lisää.
Laaja julkinen sektori – kireä verotus – kannustinongelmat
Julkisen talouden sopeuttaminen kokonaisveroastetta kiristämällä
ei ole talouspoliittisesti kestävää. Julkisen sektorin rahoituksen
kestävyys pitää varmistaa kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla
julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä
tehtävien priorisoinnilla. Verotuksen toimeenpanoa on
parannettava, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa
19.3.2013
Julkisen sektorin menot tehtävittäin, osuus BKT:sta
Lähde: Tilastokeskus
Julkisen sektorin menot EU-15 maissa, osuus BKT:sta 2011
Lähde: Eurostat, Oma laskelma
Ansiotuloverotus

Kasvun pääasiallinen lähde on inhimillinen pääoma eli osaaminen
ja innovatiivisuus – on aivan keskeistä, miten osaamista
verotetaan.

Pienituloisten palkansaajien ansiotuloverotus on Suomessa
eurooppalaisittain kilpailukykyinen. Erityisasiantuntija - ja
johtotehtävissä toimivien palkkatasoilla ansiotuloverotuksen taso
on Suomessa korkeampi kuin Länsi-Euroopassa yleensä.

Kohtuullinen ansiotuloverotus edistää myös osaamisintensiivisten
yritysten syntyä ja kasvua. Näissä yrityksissä ihmisten osaaminen
on tärkeämpää kuin koneet ja laitteet. Myös näiden alojen
yrittäjien tulot ovat pääosin ansiotuloja.
19.3.2013
Yksin asuvan palkansaajan keskimääräinen tuloverotus
Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa* 2012
*Muut Länsi-Euroopan maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,
Sveitsi ja Tanska. Viro ei ole mukana luvuissa
Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2012; 12.12.2011, Oma laskelma
Ansiotuloverotuksen kehittäminen


Osaamisintensiivisen kasvun mahdollisuuksia tulee
vahvistaa: ansiotuloverotusta pitää laskea asteittain EU-15 maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin
kohdistuva rajaveroaste pitää laskea 50 prosenttiin
Verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä edistämään
mahdollisimman tehokkaasti työllistymistä.
19.3.2013
Veronmaksajien ja ansiotuloverojen* jakauma tuloluokittain 2011
Tuloluokka,
1 000 e/v
–5
5–10
10–15
15–20
20–25
25–35
35–55
55–75
75–100
100–150
Akavalaisista koko vuoden työssä olevista
palkansaajista 90 prosenttia arvioidaan
sijoittuneen vuonna 2011 tulovälille
28 500–97 500 euroa vuodessa.
32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10
*) Valtion ansiotulovero ja kunnallisvero
Lähde: Verohallitus, verotilasto 2012
8
150–300
300 –
6
4
2
0
0
2
4
6
8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32
Yritys- ja pääomatulojen verotus

Yhteisöverokanta on tärkein instrumentti, jolla vaikutetaan yleisesti
yritysten toimintaympäristöön. Yhteisövero on erittäin kireän
kansainvälisen kilpailun kohde – Suomella ei enää kilpailuetua tältä
osin.
 Verotuksen pitää kohdella lähtökohtaisesti mahdollisimman samalla
tavalla kaikkia yrityksiä. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin perusteltua
tukea yritystoimintaa, joka edistää laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnallisia tavoitteita.

Yhteisöverotuksemme on oltava kilpailukykyinen suhteessa
keskeisiin kilpailijamaihimme, etenkin Ruotsiin. Yhteisövero
tulee asteittain laskea 22 prosenttiin. Tällöin tulee edellyttää,
että yritykset investoivat osaamiseen sekä koneisiin ja
laitteisiin.
 Yhteisöverolle on asetettava vähimmäistaso EU:ssa.
 Yhteisöveron, pääomatuloveron ja ansiotuloveron
muodostamaa kokonaisuutta on kehitettävä kannustavammaksi
niin, että pk-yrittäjien kokonaisverorasitus kevenee.
19.3.2013
Yhteisöverokannan kehitys 1995–2013
Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, KPMG, Oma laskelma
Kulutusverot



Kulutusveroilla on kielteisiä vaikutuksia muun muassa työn
tarjontaan, kuten suoralla palkkaverotuksellakin. Useimpien
arvioiden mukaan nämä kielteiset vaikutukset ovat
kokonaisuudessaan pienempiä kuin suoralla palkkaverotuksella
tai yritysverotuksella
Kulutus- ja haittaveroja voidaan edelleen maltillisesti korottaa, jos
ansiotuloverotusta samalla kevennetään.
Kulutusverojen korotukset pitää kohdistaa mahdollisuuksien
mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä
ympäristöveroihin, mutta merkittävää verotulojen lisäystä ei saada
ellei koroteta arvonlisäverokantoja
19.3.2013
Yleisen ALV-kannan taso Euroopassa vuoden 2013 alussa
Unkari
Islanti
Tanska
Ruotsi
Norja
Suomi
Romania
Puola
Portugali
Kreikka
Irlanti
Liettua
Latvia
Italia
Espanja
Belgia
Alankomaat
Viro
Tsekki
Slovenia
Slovakia
Itävalta
Bulgaria
Britannia
Ranska
Saksa
Malta
Kypros
Luxemburg
Sveitsi
27
25.5
25
25
25
24
24
23
23
23
23
21
21
21
21
21
21
20
20
20
20
20
20
20
19.6
19
18
17
15
8
Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, IBFD, KPMG

similar documents