Tasaikäisrakenteisten metsien kasvatushakkuut

Report
Metsänhoidon
suositukset
Tasaikäisrakenteisten metsien
kasvatushakkuut
www.metsanhoitosuositukset.fi
Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen:
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014.
Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
Esityksen käyttöehdot
• Voit vapaasti:
– Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja
muodossa
– Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia
• Seuraavilla ehdoilla:
– Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja
metsätalousministeriön logot
– Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon
suositukset 2014”
– Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat
tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee
selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia
Metsänhoidon suositukset 2014
2
Sisältöä
• Kasvatushakkuiden yleisiä periaatteita metsänhoidon suosituksissa
• Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut
– Ennakkoraivaus
– Kasvatushakkuutavat
• harvennusmallit
– Harvennustavat
• laatu-, ala- ja yläharvennus
• Harvennushakkuut
– männiköissä
– kuusikoissa
– koivikoissa
• Sekametsien hoidon erityispiirteet
• Hoitamattomien nuorten metsien hakkuut
• Luonnonhoitoa edistävä harvennus
Metsänhoidon suositukset 2014
3
Kasvatushakkuiden yleisiä periaatteita
metsänhoidon suosituksissa
• Taimikkovaiheen jälkeen tavoitekeskiössä järeyttäminen
• Harvennusten toteutus
– metsänomistajan tavoitteet muokkaavat käsittelyä
– harvennusvoimakkuus ja harvennusten välinen aika
tavoiteltavan järeyden ja käytettävän kiertoajan mukaan
– vältetään ääreviä puuston käsittelyjä (voimakkuus)
– tavoitellaan mahdollisuuksien mukaan sekapuustoja.
• Harvennuskertojen kriittinen tarkastelu
(1–3 harvennusta, erityiskohteissa jopa ilman harvennuksia)
• Kiertoajan loppuvaiheessa vältetään harvennuskäsittelyjä
viimeisen kymmenen vuoden aikana (tuotos & uudistaminen)
Metsänhoidon suositukset 2014
4
Hakkuun ennakkoraivaus
• Tärkeä toimenpide hakkuun laadun kannalta
• Tehdään tarpeen mukaan, kannattavuus mielessä
– vältetään tarpeetonta siistimistä
• Metsänomistajan tavoitteet otetaan huomioon
– riistanhoidon näkökohdat, kosteat notkelmat jne.
• Tehdään riittävän ajoissa, tarkoituksenmukaiseen aikaan
• Hakkuun ajankohta vaikuttaa tarpeeseen (kesä/talvi)
• Energiapuuhakkuissa riittää yleensä lievempi raivaus
Metsänhoidon suositukset 2014
5
Kasvatushakkuutavat
1. Ensiharvennukset
– Alaharvennus, laatuharvennus, yläharvennus
2. Myöhemmät harvennukset
– Yleensä ala- tai yläharvennuksia
3. Väljennyshakkuut
– Tavoitteena myös siementuoton kohottaminen
– Ennen luontaisen uudistamisen hakkuuta
4. Ylispuuhakkuut
– Siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta luontaisen
uudistamisen alalta tai verhopuuston poistoa
kaksijaksoisesta metsiköstä
– Oikea ajoitus tärkeää, viivyttely maksaa!
Metsänhoidon suositukset 2014
6
Esimerkit harvennusmalleista
Harvennusmallit ovat
pysyneet ennallaan.
Tosin:
- Turvemaiden
erillismalleista on
luovuttu
- Ensiharvennukset
ensisijaisesti
runkoluvun
mukaan
Uutta:
Lakirajat näkyvissä
Vakioasteikot
Metsänhoidon suositukset 2014
7
Havupuiden harvennusmallit
> 1 200 d.d. (Etelä-Suomi)
Metsänhoidon suositukset 2014
8
Havupuiden harvennusmallit
> 1 200 d.d. (Etelä-Suomi)
Metsänhoidon suositukset 2014
9
Havupuiden harvennusmallit
1 000–1 200 d.d. (Väli-Suomi)
Metsänhoidon suositukset 2014
10
Havupuiden harvennusmallit
1 000–1 200 d.d. (Väli-Suomi)
Metsänhoidon suositukset 2014
11
Havupuiden harvennusmallit
750–1 000 d.d. (Pohjois-Suomi)
Metsänhoidon suositukset 2014
12
Havupuiden harvennusmallit
750–1 000 d.d. (Pohjois-Suomi)
Metsänhoidon suositukset 2014
13
Koivun harvennusmallit
Metsänhoidon suositukset 2014
14
Harvennustavat, hakkuun periaatteet
Laatuharvennus
• Laatuharvennus (männiköissä, harkiten myös koivikoissa)
– männiköiden ensiharvennuksissa suositeltavin
– tehdään harvennusmallin osoittamaa aikaisemmin, jo
10–12 metrin valtapituudessa
– lisävaltapuita jää kasvamaan tavanomaista enemmän
– kasvatettavan puuston laatu ja yksikköhinta järeyden
ja lyhyen kiertoajan edelle
Metsänhoidon suositukset 2014
15
Harvennustavat, hakkuun periaatteet
Ala- ja yläharvennus
• Alaharvennus
– sopii eri puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa
– tavoitteena nopea järeytyminen ja hakkuutulojen
varhaistuminen
• Yläharvennus
– sopii varttuneiden kasvatusmetsien käsittelyyn
– soveltuu männiköille ja kuusikoille
– lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta
– poistetaan maks. 100 valtapuuta/ha
– vaatii sopivan kohteen ja tekijältään ammattitaitoa
– ei ole ”jatkuvan kasvatuksen” hakkuutapa
Metsänhoidon suositukset 2014
16
Männiköiden harvennushakkuut
•
•
•
•
Ensiharvennusten toteutus hyvää tukkipuun laatua tavoitellen
Ajankohdan optimointi kertymän ja tuotoksen välillä
Puustot pidetään riittävän tiheinä (tuotos korkealla)
Kuusen ja koivun jättäminen sekapuustoksi suositeltavaa
– tukin laatu ja tuotoksen määrä
• Kahden harvennuksen kasvatusohjelma usein toimiva
• Hyvälaatuisen järeän tukkipuun kasvatus vaatii kolmen
harvennuksen kasvatusohjelman
• Heikkolaatuisilla viljavien maiden männiköillä yhden
harvennuksen ohjelma ja kasvatus lyhyellä kiertoajalla antaa
parhaan kannattavuuden
Metsänhoidon suositukset 2014
17
Kuusikoiden harvennushakkuut
• Ensiharvennus riittävän vahvana kuitenkin maaperän viljavuus
huomioon ottaen
– koivua ja mäntyä jätetään mahdollisuuksien mukaan sekapuuksi
• Täystiheinä kasvaneet taimikot ensiharvennukseen
13–16 metrin valtapituudessa
• Kahden harvennuskerran kasvatusohjelma useimmiten sopiva
• Erityisesti maannouseman vaivaamilla alueilla lehtomaisilla
kankailla yhden harvennuksen malli vähentää riskejä
– lähtötiheys korkeintaan 1 500 puuta/ha
– ensiharvennusta lykätään 17–18 metrin valtapituuteen
• Kiertoajan loppuvaiheen harvennushakkuita vältettävä
viimeisen kymmenen vuoden aikana
Metsänhoidon suositukset 2014
18
Koivikoiden harvennushakkuut
Rauduskoivikot
• Rauduskoivikoiden ensiharvennus tehdään voimakkaana
• Tavoitteena tukkikertymää toisessa harvennuksessa
• Yleensä kaksi harvennuskertaa antaa parhaan tuloksen
Hieskoivikot
• Hieskoivikoiden harvennuksessa jätettävä tiheyttä riittävästi
• Yleensä yhden harvennuskerran kasvatusohjelma sopivin
• Kaksijaksoisissa puustoissa koivut kasvatetaan selvästi
normaalia väljemmässä asennossa
• Vaihtoehtona energiapuun kasvatus ilman harvennuksia
Metsänhoidon suositukset 2014
19
© Pentti Väisänen
Esimerkki harvennuskertojen vaikutuksista
Lehtomainen kangas, Etelä-Suomi
Metsänhoidon suositukset 2014
20
Kuusikon kasvatus yhden ja kahden
harvennuksen ohjelmalla
Yhden harvennuksen malli edellyttää, että taimikonharvennuksen jälkeen
kasvamaan jää 1 200–1 400 tainta/ha. Sekapuuna voi alkuun olla
(raudus)koivua enintään 15 %.
Oletus: Yhden harvennuksen malli voi
olla kilpailukykyinen erityisesti OMT:llä,
jos on kohonnut lahovaurion riski
varttuneella iällä
© Pentti Väisänen
Lähtöpuusto
• 5-vuotias istutuskuusikko
• 1 300 kuusentainta, H 1,2 m
• 2 000 luontaista rk:a H 2,0 m
• 8 000 luontaista hk:a H 2,5 m
• Molemmissa aluksi taimikon
varhaisperkaus, kasvamaan jää
kuuset ja 1 200 raudusta +
hieskoivuja
• 13 v iällä tehdään voimakas
taimikonharvennus
• Kasvamaan jää 1 200 kuusta ja
100 rauduskoivua
Metsänhoidon suositukset 2014
21
Kuusikon kasvatus yhden ja kahden
harvennuksen ohjelmalla
• 1. Kasvatusohjelma: kaksi harvennusta
– Varhaisperkaus heti, taimikonharvennus noin 12 vuoden
iällä
– Ensiharvennus 32 vuoden iällä ja toinen harvennus 47
vuoden iällä + päätehakkuu 60 vuoden iällä, jolloin puusto
saavuttanut 29 cm järeyden (yläharvennus tehty)
• 2. Kasvatusohjelma: vain yksi harvennus
– varhaisperkaus heti, taimikonharvennus noin 12 vuoden
iällä
– Ensimmäinen ja ainoa harvennus tehdään 35 vuoden iällä
– Päätehakkuu tehdään 55 vuoden iällä, järeys 28 cm
Metsänhoidon suositukset 2014
22
1. kasvatusohjelma: Kaksi harvennusta
Metsänhoidon suositukset 2014
23
2. kasvatusohjelma: Yksi harvennus
Metsänhoidon suositukset 2014
24
Puuntuotos (m3/ha), OMT kuusikko
- kaksi harvennushakkuuta, kiertoajalla 60 vuotta tai
- yksi harvennushakkuu, kiertoajalla 55 vuotta
m³/ha
600
Hukkapuu ja luonnonpoistuma
9
Kuitupuu
500
149
Tukkipuu
8
148
400
300
200
386
325
100
0
Kaksi harvennusta, 60 v.
Metsänhoidon suositukset 2014
Yksi harvennus, 55 v.
25
Hakkuukertymät hakkuutavoittain (m3/ha), OMT kuusikko
- kaksi harvennushakkuuta, kiertoajalla 60 vuotta tai
- yksi harvennushakkuu, kiertoajalla 55 vuotta
m³/ha
600
Päätehakkuu
500
Toinen harvennus
Ensiharvennus
400
387
300
400
200
100
0
105
46
76
Kaksi harvennusta, 60 v.
Yksi harvennus, 55 v.
Metsänhoidon suositukset 2014
26
Nettonykyarvojen tarkastelu eri laskentakoroilla. Tarkastelu
tehty metsikön ollessa 32 v. Nettonykyarvon laskennassa on
otettu huomioon tulevaisuuden kasvatusjaksot lisäämällä
paljaan maan arvo päätehakkuun tuloihin.
€/ha
30,000
Kaksi harvennusta, 60 v.
25,000
Yksi harvennus, 55 v.
20,000
15,000
10,000
5,000
0
1%
2%
3%
Metsänhoidon suositukset 2014
4%
5%
6%
27
Päätelmiä kahdesta kuusen
harvennusohjelmasta OMT:llä
• Kahden harvennuksen malli on kuusen kasvatuksen vahvin ja varmin
vaihtoehto normaalitilanteissa
– Sopii erilaisille taimikkotiheyksille, kilpailukykyinen vielä
1 100–1 400 taimitiheyksilläkin. Normaaleilla kasvatustiheyksillä
kaksi harvennuskertaa on tehokkaan tukkipuun kasvatuksen ehto
– Antaa parhaan tuotoksen, kassavirran ja ylivertaisen tukin
tuotoksen (mahdollistaa yläharvennuksen käytön)
– Vähemmän kasvatustiheyteen ja hakkuiden ajoituksiin liittyviä
riskejä
• Yhden harvennuksen malli puoltaa paikkaansa etenkin, jos tyvilahon
uhka on ilmeinen
– Puuntuotos on verrattain hyvä
– Antaa kilpailukykyisen NNA:n varsinkin yli 4 % korkokannoilla
– Voi tuottaa jopa kahden harvennuksen mallia paremman
taloustuloksen, jos puuston lahovikaisuus leikkaa tukkisaantoa 55
vuoden jälkeen
Metsänhoidon suositukset 2014
28
Ala- ja yläharvennusten vertailu
mäntyvaltaisessa sekametsikössä
• Kohteena kainuulainen tuoreen kankaan mäntyvaltainen
metsikkö, jossa sekapuuna reilusti kuusta + hieman koivua
• Taimikonhoitovaiheessa ja ensiharvennuksessa yhtenäinen
käsittely
• Toisessa harvennuksessa käsittelyt erilaisia
1. Alaharvennuksena
2. Yläharvennuksena
- noin 100 valtapuuta pois
- jätetään reilusti kuusta sekapuuna tukiksi järeytymään
• Tavoitteena sama järeys päätehakkuussa
• Yläharvennetun kiertoaika jatkuu esimerkkitapauksessa 13 v.
Metsänhoidon suositukset 2014
29
Männikön ala- ja yläharvennus Väli-Suomen tuoreella
kankaalla, kiertoaikoina 82 ja 95 vuotta
Metsänhoidon suositukset 2014
30
Ala- ja yläharvennusten vertailu männyllä
Lähtöpuusto ja kasvatusohjelmat, esimerkki Paltamosta



10-vuotias männyn istutustaimikko, Paltamo 996 d.d.
– 1 800 mä, h 3,0m + 500 luontaista kasvatuskelpoista kuusentainta, h 1,0 m +
runsaasti luontaisesti syntynyttä hies- ja rauduskoivua, h 4–5 m
Kasvatusohjelma, alaharvennukset
– 12 v taimikonharvennus tiheyteen 1 800 mäntyä, 500 kuusta ja 100 rauduskoivua
– 40 v alaharvennus tiheyteen 1 200 r/ha, poistuma 45 mottia
– 60 v alaharvennus tiheyteen 650 r/ha, poistuma 62 mottia
– 82 v päätehakkuu, hakkuukertymä 236 mottia, keskiläpimitta suosituksen
mukainen alaraja 24 cm
Kasvatusohjelma, alaharvennus + lievä yläharvennus
– 12 v taimikonharvennus tiheyteen 1 800 mäntyä, 500 kuusta ja 100 rauduskoivua
– 40 v alaharvennus tiheyteen 1 200 r/ha, poistuma 45 mottia
– 60 v lievä yläharvennus tiheyteen 750 r/ha, poistuma 77 mottia
– 95 v päätehakkuu, hakkuukertymä 293 mottia, keskiläpimitta suosituksen
mukainen alaraja 24 cm
Metsänhoidon suositukset 2014
31
Kaksi alaharvennusta,
82 vuotta
Metsänhoidon suositukset 2014
32
Alaharvennus + lievä yläharvennus,
95 vuotta
Metsänhoidon suositukset 2014
33
Männikön hakkuukertymä toisessa harvennushakkuussa
60 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus
(Paltamo 992 d.d.)
m³/ha
90
Kuitupuu
80
Tukkipuu
70
60
43
50
40
53
30
20
34
10
0
9
Alaharvennus
Metsänhoidon suositukset 2014
Yläharvennus
34
Puunmyntitulot männikön toisesta harvennushakkuusta
60 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus
(Paltamo 992 d.d.)
€/ha
2,500
650
2,000
Kuitupuu
Tukkipuu
1,500
1,000
820
1,720
500
460
0
Alaharvennus
Metsänhoidon suositukset 2014
Yläharvennus
35
Vuosittainen puuntuotos m3/ha/v ala- ja yläharvennuksin
käsitellyssä tuoreen kankaan männikössä
Kiertoaikoina 82 v ja 95 v
(Paltamo 992 d.d.)
m³/ha/v
5.0
4.5
Kuitupuu
4.0
Tukkipuu
3.5
3.0
1.9
2.2
2.5
2.0
1.5
1.0
2.5
2.0
0.5
0.0
Alaharvennus
Metsänhoidon suositukset 2014
Yläharvennus
36
Päätelmiä ala- ja yläharvennuksen vaikutuksista
tuoreen kankaan mäntyvaltaisessa metsikössä
Yläharvennus parantaa toisen harvennuksen kokonaiskertymää lähes
neljänneksellä
– Tukin saanto yli kolminkertaistuu
– Hakkuutulo kasvaa runsaat neljä viidesosaa alaharvennukseen verrattuna
– Poistuman keskijäreys kasvaa, mikä alentaa korjuukustannuksia
– Yläharvennus oikein tehtynä vaatii toteuttajalta taitoa
Yläharvennus kasvattaa kiertoaikaa, kokonaistuotosta ja vuosittaista puuntuotosta
– Samaan järeyteen kasvattaminen pidentää kiertoaikaa 13 vuotta
– Kuitupuun tuotos kiertoaikana säilyy lähes samana
– Tukkipuun tuotos kasvaa yli kaksi viidesosaa alaharvennukseen verrattuna
– Vuosittainen kuitupuun tuotos laskee 12 %, tukin nousee peräti 23 %, siitä
osa kuusitukkia
– Nettotulojen nykyarvo yläharvennuksin käsiteltäessä on korkokannoilla
1–4 % parempi ja vielä 4–5 % korkokannoilla tasaväkinen
alaharvennuskäsittelyn kanssa
– Yläharvennuksen maltillinen käyttö männiköiden myöhemmissä
harvennuksissa parantaa selvästi metsätalouden kannattavuutta
Metsänhoidon suositukset 2014
37
Kuusikon ala- ja yläharvennus Väli-Suomen
lehtomaisella kankaalla, kiertoaikoina 67 ja 75 vuotta
Metsänhoidon suositukset 2014
38
Ala- ja yläharvennusten vertailu
lehtomaisen kankaan kuusikossa
• Kohteena yläsavolainen istutuskuusikko, jossa sekapuuna
hieman koivua
• Taimikonhoitovaiheessa ja ensiharvennuksessa yhtenäinen
käsittely
• Toisessa harvennuksessa käsittelyt erilaisia;
1. Alaharvennuksena
2. Yläharvennuksena
• Tavoitteena sama järeys päätehakkuussa
• Yläharvennetun kiertoaika jatkuu esimerkkitapauksessa 8 v
Metsänhoidon suositukset 2014
39
Ala- ja yläharvennusten vertailu
lehtomaisen kankaan kuusikossa



Lehtomaisen kankaan 12-vuotias kuusentaimikko, h 5,0 m
– Lisänä luontaista 3-metristä kuusta sekä hies- ja rauduskoivua + leppää,
pituus 6–7 m
– Taimikonharvennus molemmissa tehdään heti tiheyteen 1 800 kuusta ja
200 rauduskoivua
Kaksi alaharvennusta 67 v
– Ensiharvennus tehdään alaharvennuksena 32 v iällä, 1 100 r/ha
– Toinen harvennus tehdään alaharvennuksena 50 vuoden iällä, 650 r/ha
– Päätehakkuu tehdään suositusten mukaisen järeyden 28 cm täytyttyä 67
vuoden iällä (26–30 cm)
Alaharvennus + lievä yläharvennus 75 v
– Ensiharvennus tehdään alaharvennuksena 32 vuoden iällä, 1 100 r/ha
– Toinen harvennus lievänä yläharvennuksena 50 vuoden iällä, 750 r/ha
– Päätehakkuu tehdään suositusten mukaisen järeyden 28 cm täytyttyä 75
vuoden iällä (26–30 cm)
Metsänhoidon suositukset 2014
40
Kaksi alaharvennusta, kiertoaika 67 vuotta
Metsänhoidon suositukset 2014
41
Ala- ja yläharvennus, kiertoaika 75 vuotta
Metsänhoidon suositukset 2014
42
Kuusikon hakkuukertymä toisessa harvennushakkuussa
50 vuoden iällä tehdyssä ala- ja yläharvennuksessa
(Lapinlahti 1 083 d.d.)
m³/ha
120
Kuitupuu
100
Tukkipuu
31
80
60
46
40
20
72
34
0
Alaharvennus
Metsänhoidon suositukset 2014
Yläharvennus
43
Puunmyntitulot kuusikon toisesta harvennushakkuusta
50 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus
(Lapinlahti 1 083 d.d.)
€/ha
4,500
4,000
Kuitupuu
3,500
520
Tukkipuu
3,000
2,500
2,000
760
3,560
1,500
1,000
1,700
500
0
Alaharvennus
Metsänhoidon suositukset 2014
Yläharvennus
44
Vuosittainen puuntuotos ala- ja yläharvennuksessa
Kiertoaikoina 67 v ja 75 v
(Lapinlahti 1 083 d.d.)
m³/ha/v
9
Kuitupuu
8
7
Tukkipuu
2.0
2.6
6
5
4
3
6.2
5.3
2
1
0
Alaharvennus
Metsänhoidon suositukset 2014
Yläharvennus
45
Päätelmiä ala- ja yläharvennuksen vaikutuksista
lehtomaisella kankaan kuusivaltaisessa metsikössä
Yläharvennus parantaa toisen harvennuksen kokonaiskertymää
– Tukin saanto yli kaksinkertaistuu
– Hakkuutulo kasvaa runsaat kaksi kolmasosaa alaharvennukseen
verrattuna
– Poistuman keskijäreys kasvaa, mikä alentaa korjuukustannuksia
Yläharvennus kasvattaa kiertoaikaa ja kokonaistuotosta
– Samaan järeyteen kasvattaminen pidentää kiertoaikaa 8 vuotta
– Kuitupuun tuotos alentuu runsaan kymmenesosan alaharvennuksiin
verrattuna
– Tukkipuun tuotos kasvaa yli neljäsosalla alaharvennukseen verrattuna
– Vuosittainen puun kokonaistuotos kohentuu hieman, noin neljä
prosenttia alaharvennukseen verrattuna
– Yläharvennuksen maltillinen käyttö parantaa metsätalouden
kannattavuutta
Metsänhoidon suositukset 2014
46
Sekametsien hoidon erityispiirteitä
• Lievä puulajisekoitus on yleisin ja myös tavoiteltava tilanne
• Useamman puulajin aito sekametsä on vaativampi kasvattaa
– erilainen kasvurytmi  hoidon ja hakkuiden ajoitus
– kaksijaksoisuus
 hoidon ja hakkuiden ajoitus
• Luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja riistan kannalta
sekapuustoisuus on eduksi
• Sekametsästä voi saada laadultaan parempaa puuta ja tuotosta,
esimerkiksi kuusi männikössä ja koivikossa tai koivu kuusikossa ja
männikössä
• Suositeltavia sekapuustoissa kasvatettavia ovat esimerkiksi
– vanerikoivujen kasvatus sekapuuna kuusikoissa
– kuusen kasvatus tukkipuuksi sekapuuna männiköissä etenkin
viljavilla kohteilla
– koivun kasvatus sekapuuna tukkipuuksi heikohkolaatuisissa
viljelymänniköissä
– männikön alle syntyneen hyvän alikasvoskuusikon kasvatus
turvemailla
Metsänhoidon suositukset 2014
47
Hoitamattomat nuoret kasvatusmetsät
ja niiden käsittely harvennushakkuilla
• Aiempiin suosituksiin ja energiapuuhakkuun ohjeisiin
verrattuna on tarkennettu käsittelyjen ohjeistusta
• Puuston pituus, puulaji, kasvupaikka ja tavoiteltava
kasvatusohjelma määrittävät ensimmäisen harvennuksen
voimakkuutta ja puuvalintaa
• Runkolukuohjeet kasvupaikoittain, puulajeittain ja
pituusluokittain
• Kaksijaksoisena kasvatettaville omat suositustiheydet
• Turvemaiden hieskoivikoille uusia kasvatusohjelmia
• Oikein tehty ensiharvennus (esim. aines- ja
energiapuuhakkuu) luo edellytykset metsikön
mahdollisimman hyvälle kehitykselle
Metsänhoidon suositukset 2014
48
Luonnonhoitoa painottava
(ensi)harvennus
• Luonnon- ja riistanhoitoa painottavalle metsänomistajalle
– Valmis tinkimään puuntuotannosta
• Tavoitteena metsän rakenteen monipuolistaminen
– Vaihteleva harvennustiheys - puuston
harventamattomia kohtia ja pieniä reikiä
– Sekapuustoisuuden suosiminen
– Vapautetaan alikasvosta
– Edistetään kenttäkerroksen valoisuutta
– Lahopuun lisääminen tekopökkelöillä
• Voi toimia siirtymähakkuuna kohti eri-ikäisrakenteisen
metsän kasvatusta.
Metsänhoidon suositukset 2014
49

similar documents