TEM tietohallintostrategia

Report
TEM Tietohallintostrategia
2012
Vahvistettu TEM virkamiesjohtoryhmässä 19.6.2012
Sisältö
Sivu nro:
1. Tietohallinnon visio
3 -4
2. Rajaus, pääteemat ja muutosajurit
5-7
3. TEMin tavoitteet ja tietohallinto
8
4. Kooste linjauksista
9
5. Linjausten periaatteet ja yhteiset toimenpiteet
10- 16
6. Tietohallinnon tavoitetila
17
7. Vastuunjakotaulukko
18
Liite 1
Tietohallintostrategian 2012 valmisteluprosessi
19
Liite 2
Käsitteiden selityksiä
20-21
Vahvistettu 19.6.2012
Visio: kohti ketterää hallintoa
2009
Perinteinen
substanssitoiminta
Tietohallinto on väline
valittujen asioiden
hoitamiseen
2011
Tietohallinto on
sähköisten palveluiden
järjestelijä, joka
palvelee substanssin
linjauksia
2020
2013
Tietohallinto on
kumppani, joka tuo
uutta sisältöä
substanssiin
KUILU
Tietohallinto
Sähköisen hallinnon
palveluintegraattori
Tietohallinto
Perinteinen
tietohallinto
ja tietotekniikka
IT-palvelutuotanto
Vakioidut
IT-palvelut
Strategiapaperin rajaus
2015
Tietohallinto on
substanssitoiminnan
mahdollistaja
*Ketterä
hallinto
Yhteisten sähköisten
palvelujen
palvelukeskus
Toimialariippumaton
IT-palvelukeskus
ohjaus
järjestelmät
perustietotekniikka
*) Substanssitoiminta ja
tietohallinto toimivat
saumattomasti yhdessä
Vahvistettu 19.6.2012
Visio -kuvan selitys
VÄRIEN MERKITYS
Vihreä
kuvaa substanssitoimintaa
Keltainen
kuvaa tietohallinnon johtamista ja ohjausta
Tumman sininen
kuvaa hallinnonalan palvelukeskusta/palveluhankintaa
Punainen
kuvaa valtion yhteistä toimialariippumatonta palvelukeskusta/palveluhankintaa
Vaalean sininen
kuvaa ICT-toimintoja ja järjestelmiä yleisesti
KEHITYSVAIHEET
2013
ICT:n eri toiminnot alkavat eriytyä selvästi omiksi alueikseen.
2015
Tietohallinto on hallinnon palvelujen ja uusien toimintatapojen mahdollistaja. Tietohallinnon
johtaminen ja ohjaus on sulautunut substanssijohdon saumattomaksi kumppaniksi. Viraston johto
tuntee uuden teknologian ja sosiaalisen median käyttämisen merkityksen ja mahdollisuudet
substanssitoiminnassa. Konseptin omistus on vahvistunut kehitystoiminnassa. Hallinnonalan
palvelukeskus tarjoaa yhä pidemmälle erikoistunutta osaamista kehityshankkeisiin.
Perustietotekniikka on tuottavaa ja laadukasta ja se on ulkoistettu valtion palvelukeskukselle ja
kaupallisille toimijoille.
2020
Ketterä hallinto on mahdollista uuden teknologian ja avoimen datan hyödyntämisen kautta.
Vahvistettu 19.6.2012
Työn rajaus sekä uuden ja vanhan tietohallintostrategian erot
Työn rajaus
Tämä strategia on tietohallinnollisesta lähtökohdasta tehty kuvaus toiminnasta ja sen
kehittämisestä ja kohdistuu erityisesti kehityspolun kolmanteen vaiheeseen (”tietohallinto
kumppanina”). Jatkokeskusteluissa substanssitoiminnon kanssa tullaan tarkentamaan
näkemystä kehityspolusta neljänteen vaiheeseen (”tietohallinto mahdollistajana”).
Uusi strategia 2012 – merkittävimmät lisäykset ja muutokset
1.
Huomioidaan valtionhallinnon muutoksien vaikutukset
2.
Otetaan kantaa miten uusia teknologia- ja IT- palvelutrendejä voidaan parhaiten
hyödyntää
3.
Viedään pidemmälle hallinnonalan virastojen tekemän tietohallintotyön yhtenäistämistä
4.
Käydään avoimesti läpi strategian toteutukseen liittyvät ja toisaalta sen linjauksista
syntyvät riskit
Vanha strategia 2009 – pääteemat jotka säilyvät
1.
Toiminnan kehittämisen kokonaisuus on otettava haltuun
2.
Yhdessä tekemisen tasoa pitää oleellisesti nostaa
3.
Osaaminen on suurin haaste
Vahvistettu 19.6.2012
TEM IT-strategia 2009 - pääteemat
1. Toiminnan kehittämisen kokonaisuus on otettava haltuun
•
•
•
•
•
Tietoyhteiskunta ja tuottavuus eivät synny sattumalta, vaan ‘by design’
Tietotekniikan hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on oikein käytettynä kriittinen menestystekijä
Substanssin kehittämiseen (mitä tehdään) kuuluu myös sähköisen asioinnin ja substanssin tehostaminen
tietoteknisin keinoin. Vastuu ratkaisuteknologiasta (miten tehdään) kuuluu tietohallinnolle
Omistajuus, kehityksen kokonaisvaltainen ohjaus ja vastuu sähköistämisen ‘isosta kuviosta’ pitää määrittää ja
sijoittaa virkatehtäviin sekä suoritusmittareihin
Rakenteelliset asiat ratkaistaan kokonaisuuden kannalta hyödyllisellä tavalla
2. Yhdessä tekemisen tasoa pitää oleellisesti nostaa
•
•
•
Ei ole varaa eikä aikaa ratkoa toistuvasti samaa pulmaa. Pitää tuottaa yhteiskäyttöön kelpaavia komponentteja ja
palveluja. Osa linjauksista tulee valtiotasolta, mutta suuri määrä periaatteita, vaatimuksia, suunnitelmia,
toteutuksia ja hankkeita pitää ajaa läpi hallinnonalaa kattaviksi
Hankehallinta kattaa kaikki yhteiset kehitysponnistelut ja seuraa myös hyötyjen toteutumista
Tehokkuus tulee siitä, että tieto syötetään kerran ja käytetään kaikkialla. Tähän mennään hyödyntämällä
palveluarkkitehtuuri –ajattelua myös TEM hallinnonalan osalta
3. Osaaminen on suurin haaste
•
•
•
Samalla kun siirretään perustietotekniikan hoito palveluntuottajille pitää tietoteknistä tietoisuutta ja uutta
osaamista saada sekä substanssin että tietotekniikkayksiköiden puolelle
Konseptin omistajuus on keskeinen keino, jolla substanssin vastuu toiminnallisesta tarvemäärittelystä ja
kehityksestä - myös siinä olevan tietotekniikan osalta - otetaan haltuun
Tietohallinto panostaa arkkitehtuurien luontiin
Vahvistettu 19.6.2012
TEM tietohallintostrategia 2012 - muutosajurit
1.
Valtionhallinnon muutoksien vaikutukset
•
•
•
•
•
•
2.
Uusien teknologia- ja IT palvelutrendien hyödyntäminen
•
•
•
•
3.
Tietoturva-asetuksen vaikutukset
Tietohallintolain vaikutukset
Toimialariippumattomien IT –palvelujen keskittäminen
Sähköisten palvelujen ja prosessien hyödyntäminen tuottavuuden parantamisessa
Hallinnonalan virastojen tietohallintotyön tiivistäminen
•
•
•
5.
Työn liikkuvuuden ja omien laitteiden työkäytön tukeminen
Pilvipalveluiden hyödyntäminen
Sosiaalisen median työkalujen hyödyntäminen
Komponentti- ja palvelupohjaisen kehittämisen edistäminen (tieto, palvelut, järjestelmät)
Hallinnonalaa erityisesti koskevat vaikutukset ja trendit
•
•
•
•
4.
Voimistunut tarve kulusäästöihin ja tuottavuuden kehittymiseen
Ministeriöiden konsernirakenteen muodostaminen lisää yhtenäistämistarvetta
Varautuminen tietohallintolain toimenpiteisiin, esim. VM -asetukset
Tietoturva-asetuksen vaikutusten huomioiminen
Hallitusohjelman ”avoin data” –linjauksen toteuttaminen ja hyödyntäminen
Hallitusohjelman ”toimialariippumattomat IT -palvelut keskitetään” –linjauksen vaikutukset
Linjaus tietohallinnon johtamisen ja roolijaon periaatteista virastoissa
Linjaus muutoshallinnassa käytettävistä mittareista läpi hallinnonalan
Velvoittaminen kokonaisarkkitehtuurin ja hankehallinnan edistämiseen
Muutostilanteeseen liittyvien riskien hallinta
•
TEM on proaktiivinen toimija
Vahvistettu 19.6.2012
TEM:n tavoitteet ja tietohallinto
Kestävää kasvua ja uudistumista tukevan,
kansainvälisessä kilpailussa menestyvän työ- ja
elinkeinoelämän toimintaympäristön tavoitteena on
kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys ja siitä
seuraava hyvinvointi
Vuorovaikutusta hallinnon
ja sidosryhmien kanssa
syvennetään eri toimien
yhdensuuntaistamiseksi
Keskitytään olennaiseen ja
toimitaan siinä tehokkaasti
Rakenteita ja toimintatapoja
uudistetaan jatkuvasti
Tietoa saa luotettavasti ja
ajantasaisesti
Hallinnon uudet sähköiset
toimintatavat parantavat
vaikuttavuutta ja tuottavuutta
Työnteko on mahdollista ajasta ja
paikasta riippumatta
monimuotoisesti ja tehokkaasti
Yhteentoimivilla ratkaisuilla
tehostetaan tiedonkulkua ja
verkostoitumista hallinnonalalla ja
poikkihallinnollisesti
Tuottavuus kasvaa purkamalla
päällekkäisyyksiä
Avoin tiedon saatavuus ja
hyödynnettävyys mahdollistaa
palvelujen synergian ja tehokkaan
sähköistämisen
Tietohallinnon vaikutus
Vahvistettu 19.6.2012
Kooste linjauksista
LINJAUS
1
Luodaan edellytykset sille, että tietohallinnosta tulee johdon ja kehittämisen kumppani
virastoissa, laitoksissa sekä virastokokonaisuuksissa
2
Hallinnonalan tietohallintoa ohjataan kokonaisuutena varmistaen toivotun kehityksen
toteutuminen yhteisellä arkkitehtuurisuunnittelulla, hankehallinnalla ja arviointitoiminnalla
3
Yhteinen tiedon johtaminen ja hyödyntäminen kattaa hallinnonalan
4
Resursseja kohdistetaan hankkeisiin, joiden arvioidaan lisäävän erityisesti toiminnan
tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta
5
Hallinnonalalla on yhteisten sähköisten palvelujen palvelukeskus
6
Perustietotekniikka tuotetaan keskitetysti siten, että se vähentää kustannuksia
Vahvistettu 19.6.2012
Linjausten toteuttamiseksi tarvittavat periaatteet ja toimenpiteet on kuvattu alla
olevan terminologian mukaisesti
LINJAUS
nro X
< linjaus >
Mittarit
Linjauksen mittarit
Periaatteet
Kaikkialla hallinnonalalla noudatettavat yhteiset periaatteet linjauksen toteuttamiseksi.
Konsernin yhteiset toimenpiteet
Ministeriön tasolla (tai koko hallinnonalalla) tehtävät toimenpiteet linjauksen toteuttamiseksi.
Viraston* toimenpidesuunnitelma
Viraston tasolla tehtävät toimenpiteet linjauksen toteuttamiseksi. Viraston sisällä
suunnitelma voi kulkea myös muulla nimellä, esimerkiksi viraston tietohallintostrategiana.
* Virasto tarkoittaa tässä tietohallintostrategiassa virastoa, laitosta tai virastokokonaisuutta
Vahvistettu 19.6.2012
LINJAUS
nro 1
Luodaan edellytykset sille, että tietohallinnosta tulee johdon ja kehittämisen
kumppani virastoissa, laitoksissa sekä virastokokonaisuuksissa
Mittarit
Periaatteet
1.1
Tietohallinnon rakenne ja toimintatapa muutetaan vastaamaan uutta tilannetta
1.2
Tietohallinnollinen toiminta integroidaan osaksi viraston yleistä kehittämistä kokonaisarkkitehtuurityön
avulla
1.3
Tietohallinnolliset asiat ovat edustettuina viraston johtoryhmässä
1.4
Tietohallinto toimii aloitteentekijänä uuden teknologian ja sähköisten ratkaisujen mahdollisuuksista
toiminnan kehittämisessä
Konsernin yhteiset toimenpiteet
1.A
Virastoissa laaditaan toimenpideohjelmat, jotka noudattavat
kehitysohjelman (eTEM) tavoitteita
1.B
Virastot raportoivat kehityshankkeiden avulla saavutetuista toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden
parannuksista
1.C
Tietohallintojohto lisää osaamistaan substanssitoiminnan kehittämisessä ja virastojen johto vastaavasti
uusista teknologian tarjoamista mahdollisuuksista
hallinnonalan sähköisen hallinnon
Vahvistettu 19.6.2012
LINJAUS
nro 2
Hallinnonalan tietohallintoa ohjataan kokonaisuutena varmistaen toivotun
kehityksen toteutuminen yhteisellä arkkitehtuurisuunnittelulla,
hankehallinnalla ja arviointitoiminnalla
Mittarit
Periaatteet
2.1
Hallinnonalalla toteutetaan TEM IT –johtoryhmän määrittelemällä tavalla tietohallintolain ja tietoturvaasetuksen vaatimukset sekä hallitusohjelman linjaukset
2.2
Virastot osallistuvat hallinnonalan ja kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurityöhön ja muokkaavat omia
suunnitelmiaan sen mukaisesti
2.3
TEM IT –johtoryhmä linjaa yhteiset tietohallinnon toimintaperiaatteet
2.4
Kehityshankkeiden hyväksymis- ja seurantamenettely noudattaa TEM:n hankehallinta- ja
arviointimenettelyä
2.5
Laajat hankekokonaisuudet kootaan ohjelmiksi
2.6
Hallinnonala toimii yhteistyössä IT- toimittajasuhteissa ja hankintatoimessa
2.7
Tehdään yhteishankintoja ensi sijassa ministeriön johdolla, mutta tarpeen mukaan voidaan
yhteishankintoja tehdä myös virastojen ryhmittyminä
Konsernin yhteiset toimenpiteet
2.A
Kehitetään yhteiset arkkitehtuuri-, hankehallinta-, arviointi- ja ohjelmavalmistelutoiminnot ja –mallit
2.B
Kehitetään hallinnonalan yhteisiä toimintatapoja, yhteistyömuotoja ja uutta osaamista
Vahvistettu 19.6.2012
LINJAUS
nro 3
Yhteinen tiedon johtaminen ja hyödyntäminen kattaa hallinnonalan
Mittarit
Periaatteet
3.1
Tuetaan hallitusohjelman ”avoin data” – linjauksen toteutumista
3.2
Hallinnonalalla on strateginen ote tiedon johtamiseen
Konsernin yhteiset toimenpiteet
3.A
Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun osana rakennetaan yhteistä tietoarkkitehtuuria
3.B
Tehdään tietovarantokartoitus ja toimintasuunnitelma tietovarantojen käytöstä
3.C
Yhtenäistetään hallinnonalan tiedonohjaussuunnitelmia (TOS)
3.D
Laaditaan ydintiedoille tietomalli ja hallinnointimallit
Vahvistettu 19.6.2012
LINJAUS
nro 4
Resursseja kohdistetaan hankkeisiin, joiden arvioidaan lisäävän erityisesti
toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta
Mittarit
Periaatteet
4.1
Hankkeet priorisoidaan TEM palvelutoiminnan ja IT -johtoryhmien vahvistaman ohjeistuksen
mukaisesti
4.2
Hankkeet arvioidaan ennen toteutuspäätöstä
4.3
Konsernitasoisesti merkittävät kehittämishankkeet arvioidaan ennen toteutuspäätöstä TEM:n
vahvistaman ohjeistuksen mukaisesti
4.4
Tuloksellisuus ja vaikuttavuus arvioidaan kokonaisuuden kannalta
4.5
Kehityshankkeiden arvioinnissa ja seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota
takaisinmaksuaikaan
4.6
Suositaan ketterää ja innovatiivista kehittämistä
Konsernin yhteiset toimenpiteet
4.A
Laadita hankehallinnan käsikirja
4.B
Arviointipoolin laajentaminen, arvioinnin yhteisten menettelytapojen kehittäminen ja
arviointiosaamisen vahvistaminen
4.C
Tehdään yhteistyötä JulkICT – arviointitoiminnon kanssa
Vahvistettu 19.6.2012
LINJAUS
nro 5
Hallinnonalalla on yhteisten sähköisten palvelujen palvelukeskus
Mittarit
Periaatteet
5.1
Hallinnonalan yhteisten sähköisten palvelujen ja ratkaisujen kehitystoiminta keskitetään
palvelukeskukseen
5.2
Virastot voivat hankkia myös muita palveluja palvelukeskuksesta
5.3
Virastojen kehitysohjelmissa kuvataan tulevat hankkeet ja niiden resurssivaatimukset, jotta
palvelukeskus voi osaltaan vastata kysyntään
5.4
Kehityshankkeen omistajuus ja ohjaus on virastossa (konseptin omistaja). Hankkeen
toteutuksesta vastaa palvelukeskus (ratkaisun toteuttaja) palvelusopimusten mukaisesti.
5.5
Niissä erityishankkeissa (esim. kansainväliset), joita ei toteuta palvelukeskuksessa,
hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan yhteisiä komponentteja
Konsernin yhteiset toimenpiteet
5.A
Tilaaja-tuottaja –mallia hallinnonalan palvelukeskuksen sekä virastojen välillä kehitetään ja
selkeytetään
5.B
Yhteinen palvelukeskus kehittää osaamistaan ja palveluitaan hallinnonalan tarpeiden
mukaan
5.C
Palvelukeskuksen perusrahoitus turvataan
Vahvistettu 19.6.2012
LINJAUS
nro 6
Perustietotekniikka tuotetaan keskitetysti siten, että se vähentää
kustannuksia
Mittarit
Periaatteet
6.1
Hallinnonalan perustietotekniikan (työasemat, palvelimet, konesalit, tietoliikenne) tuotantotapa
yhtenäistetään ja tuotanto keskitetään hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Muutoksella haetaan sekä
kustannusten vähentämistä että laadun parantumista.
6.2
Perustietotekniikan kilpailuttamiset ja hankinnat tuodaan TEM:n IT –johtoryhmän käsiteltäväksi
6.3
Perustietotekniikan tuotantotavan muutokset otetaan huomioon henkilöresursseissa ja budjetoinnissa
6.4
Erityistarpeita omaavien toimintojen tai toimipisteiden (esimerkiksi ulkomailla sijaitsevat) osalta TEM:n IT johtoryhmä hyväksyy tarvittaessa erillisratkaisuja
Konsernin yhteiset toimenpiteet
6. A
Virastot osallistuvat perustietotekniikkapalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen
6.B
Edistetään paikkariippumatonta työtä ja omien päätelaitteiden käyttömahdollisuutta
6.C
Edistetään Green Office –käytäntöjä
Vahvistettu 19.6.2012
Tietohallinnon roolin tavoitetila hallinnonalan viraston näkökulmasta
Tehtävä ja organisoituminen
Strategia ja ohjaus
Viraston toimijoiden keskeiset roolit, tehtävät ja vastuut
Virasto
Ydinprosessit
Johtoryhmä
Pääkäyttäjät/vastuut
(oto- rooli)
Tietohallinnosta
vastaava johtaja
Prosessien kehitystiimit
(jatkuvat)
TEMkonserni
Muutosohjelmat
Konseptinomistajat
(projektit)
TEM hallinnonalan tietohallinto, yhteinen kehittäminen
•Palvelutoiminnan Jory, IT Jory, HITKO, hankesalkku
Yhteinen palvelukeskus, ratkaisun tuottaja
Sovelluspalveluiden toimittajat
Valtionhallinnon IT, JulkICT
•Kansalliset standardit, toimintasäännöt ja ohjeet
•Määrittää toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut
Valtio
Valtion yhteiset IT-palvelut
Perustietotekniikan toimittajat
Vahvistettu 19.6.2012
17
Tietohallinnon vastuunjakotaulukko (RACI) - tavoitemalli
Hallinnonalan
toimija (sis oman
tietohallinnon)
HA:n yhteiset
JoRyt (Palvelu,
IT-JoRy)
TEM-konsernin
tietohallinto
(TIJO)
Hallinnonalan palvelukeskus
Yhteisten ICT-toimintaperiaatteiden
muodostaminen
C
A
R
I
Yhteinen tiedon ja informaation johtaminen
R
A
R
HA yhteinen
I
A
R
Viraston oma
A/R
HA yhteinen
C
A
R
Viraston oma
A /R
I
I
HA yhteinen
C
A
R
Viraston oma
A /R
I
I
HA yhteinen
C
A
C
R
I
Viraston oma
A/R
I
C
R
I
C/A*
C
C
I
R
Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu
Valtion
palvelukeskus
I
I/R/C
I
I
Arviointitoiminta
I
Hankehallinta
Sähköiset palvelut ja ratkaisut
(myös kehittäminen)
Valtion toimialariippumattomat palvelut
(myös kehittäminen)
* VM = A
A = Konseptin omistaja
R = Ratkaisun toteuttaja
C = Konsultoidaan ennen päätöksiä
I = Tiedotetaan päätöksistä
Vahvistettu 19.6.2012
Liite 1: Tietohallintostrategian valmisteluprosessi
Strategiatyö aloitettiin loppuvuodesta 2011 kahdella työpajalla (15.11 ja 19.12), joihin osallistui laajasti
ministeriön ja hallinnonalan virastojen edustajia. Työpajoissa keskusteltiin muutoksen tarpeesta ja
tunnetuista parhaista käytännöistä tietohallinnossa sekä sovittiin strategiatyön tavoitteista, kehyksestä ja
työskentelytavasta.
Vuoden 2012 tammi-helmikuun aikana työstettiin strategiset linjaukset, jotka TEMin virkamiesjohtoryhmä
hyväksyi 2.3. Valmisteluprosessi jatkui hallinnonalan virastoille suunnatulla kyselyllä, millä kerättiin
näkemyksiä tietohallintostrategian sisältöön sekä näkemyksiä hyvistä virastotason käytännöistä.
Strategiaan käsiteltiin IT-johtoryhmän 21.1, HITKOn 7.2 ja Palvelutoiminnan johtoryhmän 3.2
kokouksissa.
Maalis-huhtikuun aikana valmistelua jatkettiin mm. pitämällä 28.3 HITKOn strategiapäivä, missä strategiaa
kokonaisuudessaan käsiteltiin laajasti. Tietohallintostrategiasta tehty versio lähetettiin IT- johtoryhmän
24.4 kokouksen jälkeen lausunnoille virastoihin. Toukokuussa strategiasta valmisteltiin saatujen
lausuntojen perusteella versio, joka käsiteltiin IT- johtoryhmässä 22.5.2012.
Tietohallintostrategia linjauksista johdettuine periaatteineen ja yhteisine toimenpiteineen on TEMin
virkamiesjohtoryhmän käsittelyssä 4.6.2012.
Tietohallintostrategian jatkotoimet sisältävät seuraavassa vaiheessa syyskaudella 2012 mittareiden
valmistelua ja riskien määrittelyn. Näitä on jo käsitelty valmisteluprosessin aikana alustavasti. Jatkotoimiin
kuuluu myös strategian implementointi virastojen omiin suunnitelmiin.
Tietohallintostrategian valmisteluprosessia ohjattiin ministeriön tietohallinnon ohjaus- ja johtamisryhmässä
(TIJO). Strategiatyössä käytettiin konsulttitoimistoa, Marketvisio Oy (Gartnerin edustaja Suomessa), mistä
vastaavana konsulttina toimi Samuli Savo sekä konsultteina Kim Hurtta ja Petri Tuominen.
Vahvistettu 19.6.2012
Liite 2: Käsitteiden selityksiä (1 /2)
Sana
Avoin data
Merkitys
Avoin data tarkoittaa tiedon avoimeen
tuottamiseen ja jakeluun liittyviä periaatteita ja
menetelmiä. Avoin tieto ilmentää periaatetta,
jonka mukaan julkinen valta velvoitetaan
levittämään tuottamaansa tietoa aktiivisesti ja
maksutta.
Ketterä hallinto
Hallinto, joka hyödyntää joustavasti,
innovatiivisesti ja poikkihallinnollisesti uuden
teknologian tuomia mahdollisuuksia
vaikuttavuuden lisäämisessä ja toiminnan
tehostamisessa
Ketterä
Ketterä ohjelmistokehitys (engl. agile software
kehitysmenetelmä development) on joukko ohjelmistotuotantoprojekteissa käytettäviä menetelmistöjä, joille on
yhteistä toimivan ohjelmiston ensisijaisuus, suora
viestintä ja nopea muutoksiin reagointi
KokonaisarkkiKokonaisarkkitehtuuri (KA) on toiminnan,
tehtuuri
prosessien ja palvelujen, tietojen,
tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen
muodostaman kokonaisuuden rakenne. Se on
kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation
toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja
kehittämiseksi. Kokonaisarkkitehtuurilla
tarkoitetaan toiminnan, tietotarpeiden,
tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisujen
mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista
yhtenäisen mallin mukaisesti.
Sana
Merkitys
Komponettipohjai- Ohjelmistosuunnittelun kehitystyyli, jossa
nen kehittäminen kokonaisuus pyritään koostamaan itsenäisistä
uudelleenkäytettävistä palasista
Konseptin omistaja Edustaa toiminnan vaatimuksia ja muotoilee
vaatimukset ratkaisun toteuttajalle. Omistaa
”toiveiden tynnyrin” ts. yhdistää toiminnan eri
kehitystarpeet kehityspolkuun. Omistaa
tietojärjestelmien ja integraatioiden toiminnalliset
määritykset.
Omat päätelaitteet Työntekijöiden itse hankkimat ja omistamat, mutta
työskentelyyn käyttämät päätelaitteet.
Palveluintegraattori Palveluintegraattori vastaa alueensa palveluiden
kokoamisesta ja tuotannon ohjauksesta.
Integraattorin ohjauksessa toimivaan
palveluverkostoon kuuluvat tuottajat vastaavat
varsinaisista palvelusuoritteista.
Palvelupohjainen Ohjelmistosuunnittelun kehitystyyli, jossa eri
kehittäminen /
tietojärjestelmien toiminnot ja prosessit on
Palveluarkkitehtuuri suunniteltu toimimaan itsenäisinä, avoimina ja
joustavina palveluina. Näitä palveluita tulisi pystyä
aina käyttämään avoimien standardien
rajapintojen kautta. Tämän avulla pyritään
aikaansaamaan erilaisten tietojärjestelmien
joustava ja järjestelmäriippumaton vuorovaikutus.
Vahvistettu 19.6.2012
Liite 2: Käsitteiden selityksiä (2 /2)
Sana
Perinteinen
tietohallinto
Merkitys
Perinteinen näkemys tietohallinnosta
organisaation "ATK-osastona" joka toteuttaa
teknisiä tehtäviä varsinaisen toiminnon tukena.
Perustietotekniikka Infrastruktuuriin kuuluva tietotekniikka.
Tyypillisesti työasemat ja niiden varusohjelmisto,
tulostimet, palvelimet ja tietoverkot.
Pilvipalvelut
Pilvipalvelut kuvaa palvelua, joka tarjotaan
"pilvestä" tyypillisesti internetin avulla ja jonka
teknisiä yksityiskohtia palvelun käyttäjät eivät voi
nähdä tai hallita. Palveluiden pääluokat ovat SaaS
(Software as a Service), IaaS (Infrastructure as a
Service) ja ja PaaS (Platform as a Service).
Ratkaisun
Konseptinomistajan aisapari, ”toimittaja
toteuttaja
konseptinomistajalle”. Vastaa tietoteknisestä
ratkaisusta, sen eheydestä ja käyttötavan
optimoinnista. Koordinoi kohdealueeseen
kohdistuvat toimenpiteet ja vastaa siitä, että
kohdealue liitetään palvelun hallinnan piiriin.
Sosiaalinen media Sosiaalinen media tarkoittaa
verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella
käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus
olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon
vastaanottajana olon lisäksi
Sähköiset palvelut Asiakkaille (esim. yritykset / kansalaiset/
viranomaiset) ja sidosryhmille tarjottavan
palveluprosessin sähköinen osa.
Sana
Merkitys
Tiedon ja
informaation
johtaminen
Tiedonohjaussuunnitelma
Tietomalli
Tiedon johtaminen tarkoittaa organisaatiolle
tärkeän tiedon tehokasta hallintaa ja
hyödyntämistä teknologiaa hyväksikäyttäen.
Suunnitelma tietovirroista ja tiedon siirtotavoista
hallinnonalan sisällä yksiköiden välillä.
Malli joka kuvaa tiedon sisällön ja rakenteen.
Tietovarantokartoitus
Toimialariippumattomat IT-palvelut
Vakioidut ITpalvelut
Selvitys siitä millaista tietoa organisaatiolla on ja
miten sitä voitaisiin käyttää paremmin hyödyksi.
Sisältää perus ICT:n ja mahdollisia yhteisiä
palveluja .
Hallinnonalan tai valtion tasolla yhtenäistetty tapa
tuottaa valittua IT-palvelua. Työasemapalvelun
tuottamisen prosessit ja rakenteet ovat
samanlaisia. Lisäksi mittakaava-etua haetaan
keskittämällä itse tuotantoa.
Virasto, laitos tai virastokokonaisuus. Esimerkiksi
kaikki ELYt muodostavat yhden kokonaisuuden
(viraston) tämän tietohallintostrategian
näkövinkkelistä
Hallinnonalan tai valtion yhteinen IT-palveluiden
tuotantoyksikkö
Virasto
Yhteinen
palvelukeskus
Vahvistettu 19.6.2012

similar documents