Kirjeet

Report
KIRJEET
ma 10.3. klo 12-14
ma 17.3. klo 12-14
to 20.3. klo 10-12
to 27.3. klo 10-12
ma 31.3. klo 12-14
ma 7.4. klo 12-14
to 10.4. klo 10-12
ma 14.4. klo 12-14
• Kirje on kirjallinen viesti henkilöltä toiselle.
Kirje kirjoitetaan paperille ja paperi suljetaan
kirjekuoren sisälle. (wikipedia)
• Kirje on kirjoitus, joka välittää sen, mitä
jollakin on sydämellään jollekin toiselle
poissaolevalle henkilölle.
• viralliset kirjeet ↔ yksityiskirjeet
Viralliset kirjeet
1. viranomaiskirjeet
-
viranomaisen kirjeet ulospäin: määräykset, ohjeet,
vastaukset kysymyksiin jne.
muodollisia: vakiintuneet esitysmuodot (kapulakieli)
2. yksityisen ihmisen kirjeet viranomaisille
-
anomukset, selonteot, valitukset yms.
sisältävät usein tietoa tavallisten ihmisten arjesta
3. viranomaisten väliset kirjeet
- muodolliset organisatoriset kirjeet, esim.
diplomaattinen kirjeenvaihto
- yksittäisten viranomaisten väliset kirjeet
yksityiskirjeet
• Mitä on yksityisyys?
• perheenjäsenten, sukulaisten, ystävien ja
tuttavien välisiä viestejä
• kirjoittajalla ja vastaanottajalla yhteinen
kokemushistoria
→ kerrottavista asioista ei yleensä kerrota taustoja
→ kirje usein keskustelun jatke tai kirjettä jatketaan
kasvokkain
• kirjeet 1800-luvulle asti ”julkisia”
Kirjeet Babyloniassa
• varhaisimmat kirjeet 1. dynastian
ajalta (1800-1500 eKr.)
• valtaosa hallinnollisia ja kaupallisia
kirjeitä
• kirjeet kirjoitettiin pienille
savitauluille ja sinettinä käytettiin
savista ”kirjekuorta”
kirjeet Kiinassa
• vakiintuneet kirjetraditiot ja
konventiot Han-dynastian
(200 eKr-200 jKr) ajoilta
• erityinen kirjoitustapa
• huomio visuaaliseen
puoleen
kirjeet antiikin Kreikassa
• varhaisin säilynyt kirjeenvaihto 520-luvulta eKr.
faarao Amasis II:n ja Samoksen tyrannin
Polykratoksen välillä
• Berezan lyijykirje n. 500 eKr.
• kirjeet harvinaisia ennen 300-lukua eKr.
• hellenistisellä kaudella (323-30 eKr.)kirjeet lähinnä
hallinnollisia ja kaupallisia
kirjeet Roomassa
• laajaa imperiumia hallittiin kirjallisilla määräyksillä
• hyvin organisoitu postilaitos, jossa oli mahdollista
lähettää myös yksityiskirjeitä
• kirjeitä säilynyt eri sosiaaliryhmistä
• useita laajoja kirjekokoelmia julkaistiin
Marcus Tullius Cicero
(106-43 eKr.)
• pitkäaikainen senaattori ja arvostettu puhuja
• tasavallan kannattaja
• kahnauksia sekä Caesarin että Marcus Antoniuksen
kanssa
• tapettiin vuonna 43 eKr.
• ahkera kirjojen ja kirjeiden kirjoittaja
–
Ciceron kirjeet
• Ciceron kirjeet julkaistu neljässä osassa
1.
2.
3.
4.
(Epistulae) ad Atticum (kirjeitä Atticukselle), 16
kirjaa, yhteensä 461 kirjettä vuosilta 68–44 eKr.
(Epistulae) ad familiares (kirjeitä ystäville), 16
kirjaa, yhteensä 432 kirjettä vuosilta 62–43 eKr.
(Epistulae) ad Quintum fratrem (kirjeitä
Quintus-veljelle), kolme kirjaa, yhteensä 27
kirjettä vuosilta 59–54 eKr.
(Epistulae) ad Brutum (kirjeitä Brutukselle),
yhteensä 26 kirjettä vuodelta 43 eKr.
• kolme viimeistä osaa julkaistu Augustuksen
aikana (27 eKr.-14 jKr.); toimittajana Ciceron
sihteeri Tiro
• ensimmäinen osa julkaistu Neron kaudella
(54-68 jKr.)
Uuden Testamentin kirjeet
• Uudessa Testamentissa 21 kirjettä, joista 13 pantu
apostoli Paavalin nimiin; niistä 7 hänen laatimiaan
• lähetetty seurakunnille kollektiivisesti
• vastauksia seurakunnan päivittäisiin asioihin
• rakenne:
–
–
–
–
–
kirjoittajan nimi ja vastaanottajien nimet
alkutervehdys ja kiitosrukous
varsinainen asia
Paavalin matkasuunnitelmat
terveiset ystäville
Gaius Julius Victor
• 300-luku jKr.
• opas kirjeenkirjoittamista varten; osa
retoriikkaopasta
• negotiales – familiares
• kirje eroaa puheesta siten, että sen alussa ja
lopussa ovat tervehdysfraasit
ars dictaminis / ars dictandi
• 1100-luvulla yliopistoissa yleistyi kirjeenkirjoittamisen
opetus
• useita samankaltaisia kirjeoppaita
• Adalbertus Samaritanus (- n. 1150): Praecepta
dictaminum (n. 1115)
• kirje rinnastettiin puheeseen → malli klassisesta
retoriikasta
• puheella kolme päätyyppiä:
– genus deliberativum
– genus demostrativum
– genus judiciale
ars dictaminis / ars dictandi
• 1100-luvulla yliopistoissa yleistyi kirjeenkirjoittamisen
opetus
• useita samankaltaisia kirjeoppaita
• Adalbertus Samaritanus (- n. 1150): Praecepta
dictaminum (n. 1115)
• kirje rinnastettiin puheeseen → malli klassisesta
retoriikasta
• puheella kolme päätyyppiä:
– genus deliberativum → neuvovat ja kehottavat kirjeet
– genus demostrativum
– genus judiciale
ars dictaminis / ars dictandi
• 1100-luvulla yliopistoissa yleistyi kirjeenkirjoittamisen
opetus
• useita samankaltaisia kirjeoppaita
• Adalbertus Samaritanus (- n. 1150): Praecepta
dictaminum (n. 1115)
• kirje rinnastettiin puheeseen → malli klassisesta
retoriikasta
• puheella kolme päätyyppiä:
– genus deliberativum → neuvovat ja kehottavat kirjeet
– genus demostrativum → ylistykset, onnittelut, kiitokset
– genus judiciale
ars dictaminis / ars dictandi
• 1100-luvulla yliopistoissa yleistyi kirjeenkirjoittamisen
opetus
• useita samankaltaisia kirjeoppaita
• Adalbertus Samaritanus (- n. 1150): Praecepta
dictaminum (n. 1115)
• kirje rinnastettiin puheeseen → malli klassisesta
retoriikasta
• puheella kolme päätyyppiä:
– genus deliberativum → neuvovat ja kehottavat kirjeet
– genus demostrativum → ylistykset, onnittelut, kiitokset
– genus judiciale → syytös- ja puolustuskirjeet
ars dictaminis
• kirjeen laatimisen vaiheet:
1. inventio (loci a persona) = tiedon hankinta
2. Dispositio = rakenteen suunnittelu
3. Elocutio = kirjeen kirjoittaminen
– retoriikassa myös: memoria, actio
• kirjeen rakenne:
1.
salutatio = tervehdys
-
2.
3.
4.
5.
superior, aequalis, inferior
Excellentes, mediocres, inferiores
captatio benevolentiae = hyvän tahdon kiinnittäminen
narratio = kerronta
petitio = pyyntö
conclusio = lopetus
kirjeet Bysantissa
• Itä-Rooman alueessa luku- ja kirjoitustaito säilyi valtaapitävän eliitin
keskuudessa
• epistografia
• ensimmäinen kukoistus 300-luvulla
– esikuvat Raamatusta ja klassisesta Kreikasta
– Keisari Julianuksen ja Kappadokian kirkonisien kirjekokoelmat
• toinen kukoistus 800-luvulta lähtien
–
–
–
–
Theodorus Stoudiolainen (759-826)
kukoistuksen huippu 900-1000-luvuilla
kirjekokoelmat: säilynyt n. 150 kokoelmaa
Kirjeet yksi kirjallisuudenlaji, johon muoto, rakenne ja ilmaisut saatiin
antiikista. Lainaukset antiikin teksteihin yleisiä.
– Pseudo-Proklos (1300-luku): kirje on kirjoitettu keskustelu erillään
olevien henkilöiden välillä
Kirjeet keskiajalla
• politiikassa ja diplomatiassa luotettiin enemmän
suulliseen viestintään kuin kirjalliseen
– kulkuyhteydet hitaita ja epävarmoja
– kirje oli helppo kopioida
• kirjeen kirjoittaminen mekaaninen ja ammattiin
kuuluva taito ja toiminta
• sopimatonta ja liian uuvuttavaa ylhäisille
→ kirjurien käyttö yleistä
→ kirjeiden kirjoittaminen ammatillistui ja siihen
alettiin vaatia koulutusta
• ars notaria: kirjemallit
Ilja Repin: Kasakat
Cicero löydetään uudelleen
• Francesco Petrarca löysi kolme Ciceron kirjekokoelmaa 1345
Veronasta
• Coluccio Salutati löysi 1392 Ciceron kirjeet ystäville
• Ciceron kirjeet renessanssihumanistien esikuviksi
– kirjeitä matkittiin orjallisesti
– imitointi huipussaan 1500-luvulla
– yksityiskirjeet yleistyivät
• Erasmus Rotterdamilainen
– kritisoi liiallista Cicero-imitointia
– lisäsi ars dictaminikseen kaksi luokkaa: genus familiare ja mixtae
• kirjeiden merkitys tiedonvälittäjänä kasvoi
• kirjeformaatista tuli suosittu kirjallisen esityksen muoto
kirjeenkirjoittaminen osaksi
arkielämää
• 1600-luvulla melko yleistä, että aateliset
kirjoittivat itse kirjeensä, myös naiset
• säännöllinen kirjoittaminen ihanteeksi
• kirjoituspöydät ja erityiset välineet kirjeitä varten
• 1600-1700-lukujen aikana luku- ja kirjoitustaito
yleistyivät kaikissa sosiaaliluokissa; silti se oli
rahvaan piirissä melko harvinaista
• 1800-luvulla höyrylaiva ja juna nopeuttivat ja
säännönmukaistivat postinkulun
Martina von Schwerin (1789-1875)
• ruotsalainen vapaaherratar, naimisissa
hovitallimestari, vapaaherra Verner Gottlieb
von Schwerinin kanssa; avioliitto onneton
• ahkerassa kirjeenvaihdossa aikansa
johtavien kulttuuripersoonien kanssa
– Esaias Tegnér, Carl Gustaf von Brinkman
– ”Tegnérin rippiäiti”
• kirjeet portti kulttuuripiireihin, jonne muutoin naisten oli
vaikea päästä
• sai mainetta terävänä ja taitavana kirjoittajana
Postilaitos varhaisissa
korkeakulttuureissa
• Persia
– Kyyroksen aikana 550-530-luvuilla postiasemien verkosto;
asemilla hevosen vaihto
– Dareioksen aikana (521-485) sananviejälaitos
• Intia
– Maurya-valtakunnassa (324-184 eKr.) majatalojen verkosto
– postia kuljetettiin osittain hevosvaunuilla
– järjestelmä säilyi brittivaltaan asti
• Kiina
– Han-dynastian aikana (206 eKr.-220 jKr.) vakiintunut
postiverkosto
– postiasemia pääteiden varsilla 30 lin välein (15 km)
Rooman postilaitos
• perinteisesti varakkailla oli omat palkatut
kuriirit postin kuljetusta varten
• varattomammat käyttivät tuttuja tai
kauppiaita, usein kimpassa
• Augustuksen aikana (31 eKr.-14 jKr.)
perustettiin cursus publicus virkapostia varten
• kiireelliset lähetykset lähettiketjuna, jossa
kuljettiin juosten; muutoin vankkureilla
• järjestelmä romahti Rooman mukana
posti keskiajalla
• keskiajalla postin kulku rappeutui
–
–
–
–
pienet valtiot ja poliittiset yksiköt
kirjoitustaidon rappio
feodaaliherroilla omat lähetit
muutoin vaeltavat ihmiset postinviejinä: pyhiinvaeltajat,
kiertävät muusikot, kerjäläismunkit
• myöhäiskeskiajalla syntyi laajoja valtakuntia
– tehokkaamman postinkuljetuksen tarve
– humanismi lisäsi kirjeiden kirjoittamista
– suuret kauppahuoneet (Hansa, Medicit yms.) ja
pankkiiriliikkeet
– uusi ulkopoliittinen toimintamalli: lähetystöt
Nykyaikaisen postilaitoksen
tunnusmerkkejä
1) postinkulun säännöllisyys
2) palvelu on kaikille avointa
3) posti kulkee kaikkialle
Jotta nämä tunnusmerkit toteutuisivat, niin
1) tiet pitää olla joltisenlaisessa kunnossa
2) postilaitoksella täytyy olla riittävä rahoitus
3) postin vapaa kulku edellyttää kansainvälisiä
sopimuksia
postinkuljetuksen järjestelyjä
•
•
•
•
•
•
hoviposti
luostariposti
yliopistoilla omat postilaitoksensa
Etelä-Saksassa teurastajat postinkantajina
ammattimaiset sananviejät
1400-luvulla ensimmäiset valtiopostit Italian
pikkuvaltioissa
• 1464 valtakunnallinen postilaitos Ranskaan
• Taxis-suku
Postilaitoksen synty Ruotsissa
• ennen 1600-lukua omat lähetit; kirkolla
lukkaripostijärjestelmä
• keskitetyn hallintojärjestelmän luominen
edellytti järjestäytyneempää postia
• 1636 postijärjestys
– kattava postinkuljetusverkosto valtakuntaan
– postille säännölliset aikataulut
– postin kuljettaminen talonpoikien tehtäväksi
Ruotsin postireitit 1685
Autonomian aika
• 1816 keisarillisessa käskykirjeellä perustettiin Suomen
postilaitos
• 1836 postikuljetus höyrylaivoilla
• 1846 talonpojat korvautuivat posteljooneilla
• 1862 rautatiet
– postin kulku nopeutui huomattavasti
– postiverkosto laajeni
• 1874 Maailman Postiunioni (UPU)
– postitaksat yhtenäistyivät
– jäsenmaiden posti kuljetettaan perille toiseen maahan
perustaksalla
– postimaksu maksetaan vain lähtömaassa
Lähetetyt kirjeet Ruotsissa
vuosi
Kpl
1670
1700
1750
1760
1770
1780
1790
1800
100 000
300 000
500 000
700 000
900 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000

similar documents