Käytöksen muutos * muistisairautta vai muuta Mitä tutkin?

Report
Kati Juva
Dosentti, neurologian erikoislääkäri
HUS Psykiatriakeskus
Käytöksen muutos
 (Vanha) ihminen toimii ja käyttäytyy
toisin kuin ennen
 Vetäytyy, on aloitekyvytön ja apaattinen
 On ärtyisä, kiukkuinen ja huomionhaluinen
 On harhaluuloinen ja paranoidinen
 On vauhdikas
 On muistamaton
 On sekava
Vanhan ihmisen käytöksen muutos
– epäile aina muistisairautta
 Muistisairaus voi alkaa vakavalla masennuksella
 Yli 65-vuotiaiden ensipsykooseissa kolmasosalla
elimellinen syy (yleensä muistisairaus)
 Seppälä T, Louhija U-M, Appelberg B, Herukka S-K, Juva K. Comparison
between clinical diagnosis and CSF biomarkers of Alzheimer’s disease in
elderly patients with late onset psychosis – Helsinki Old Age Psychosis
Study (HOPS). Am J Geriatr Psychiatry. 2013 Apr 15.
 Kun psykiatrinen oire, aina selvitettävä kognitio ja
aivojen tilanne
Tunnista ja analysoi oireet
Anamneesi ja status
 Kysele mielialaa, vointia, masennusta,
toivottomuutta
 Selvitä aloitekyky, tarmo, uupumus
 Kartoita unirytmi, ruokahalu
 Kuoleman toiveet ja pelko
 Subjektiiviset muistiongelmat
 Harhaluuloisuus – kyseltävä hienovaraisesti
Sekavuus
 Tämä käsite avattava ja analysoitava
 Desorientoitunut – muistiongelmia
 Puheen tuoton tai ymmärryksen ongelma – afasia
 Puhuu olemattomista asioita – harhaluuloisuus
 Näkee tai kuulee harhoja – psykoosi
 Vireystila vaihtelee – delirium
 Sekavuus ei ole diagnoosi ja oireenakin
täsmennettävä, ja sitten selvitettävä syy
Läheisen näkemys
 Haastattelu
 Millä aikavälillä muutos on tullut
 Onko tullut pikkuhiljaa vai äkisti
 Onko oirekuva koko ajan samanlainen
 Omaisen muistikysely
Tunnista masennus
Huolellinen anamneesi
Depressioskaalat
* GDS-30
Olemus
Vincent van Gogh
Onko tämä masennusta?
Tunnista harhaluuloisuus
 Muista, että tarina tai osa siitä voi olla totta
 Valmistaudu paranoidisen potilaan tapaamiseen
kuin ensitreffeille – rakenna luottamusta
 Kysele hienotunteisesti, älä mitätöi
 Selvitä onko kyse harhaluuloisuudesta (usein
paranoidinen) vai onko mukana myös
hallusinaatioita
 Ovatko hallusinaatiot näkö- vai kuuloharhoja
Analysoi ja kirjaa harhat
Näköharhoja
Eläviä ja yksityiskohtaisia
Epämääräisiä hahmoja
Kuuloharhoja
Kommentoivia ääniä
Epämääräistä kolinaa,
musiikkia, ovikellon
soittoa
Marc Chagall
Muuta haastettelussa huomiotavaa
 Puheen tuotto – onko sanojen hakemista
(aivohaveri)
 Puheen vuolaus – voi viitata maniaan
 Psykomotorinen hitaus
 masennus, aivovamma, Parkinsonin tauti …
 Tarkkaavaisuus – vaihtelu voi viitata deliriumiin
 Kävely
 Neurologiset puolioireet (halvaukset, näkökentät,
kömpelyys)
 Kämmen-kädensyrjä-nyrkistys -testi
Kognitiivinen arvio - MMSE
 MMSE ei riitä
 Voi olla normaali vaikka on alkava muistisairaus
 Depressiopotilas saattaa pärjätä huonosti vaikka ei ole




muistisairautta
MMSE ei ole päivystystutkimus
Vasta stabiilissa vaiheessa kun psykiatristen oireiden
hoito tehonnut
MMSE:tä ei pidä uusia alle 3 kk (ellei selvää muutosta)
Käyttäkää omaa sanasarjaa
CERAD
 Kehitetty Alzheimerin taudin seulontaan
 Toimii osin muissakin muistisairauksissa
 Depressio heikentää usein tulosta
 Profiili auttaa diagnostiikassa
 Vasta stabiilissa vaiheessa
 Muista koulutus ja primaarikapasiteetti
Missä tutkitaan
 Tähän asti esitetyt pitäisi voida selvittää missä tahansa
ja millä terveydenhuollon tasolla tahansa – kunhan
epäily herännyt
 Perusterveydenhuollossa, aikuis- ja
vanhuspsykiatriassa, geriatrisessa yksikössä
 Myös sisätautiyksikössä ja kirurgisella osastolla
(esimerkiksi lonkkamurtuman jälkeen)
Pään kuvantaminen
 Pään kuvantaminen kuuluu aina neuropsykiatrisen
potilaan tutkimuksiin
 Syytä tehdä magneettikuvaus
 Hippokampukset
 Valkean aineen degeneraatio
Erityistutkimuksia
 Neuropsykologiset testit
 Likvorista Alzheimerin taudin merkkiaineet
 Li-BAm42 laskee
 Li-tau ja fosfotau nousee
 Ei kerro mitään muista muistisairauksista
 Jos kaikki normaalit, sulkee käytönnössä Alzheimerin
taudin pois
 Isotooppikuvaukset
 Beeta-CIT Spect – Lewynkappaletauti
 Pet-kuvaukset
Beeta-CIT-Spect
Pet-kuvaus
 Aivojen FDG-Pet
 Aivojen aineenvaihdunnan tutkimus
 Erottaa otsa-ohimolohkorappeumat
 Myös Alzheimerin taudissa tyypillinen löydös
 PiB-Pet
 Näyttää amyloidin kertymisen
 Varhaisen Alzheimer in taudin diagnotiikassa
 Toistaiseksi vain tutkimuskäytössä
On kuitenkin tärkeää nähdä
ihminen oireiden takana
Kukin elää omannäköistä
elämää
Saturday night fever
Aamiainen Tiffanylla

similar documents