AVH

Report

Aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) erotetaan kaksi
pääryhmää: aivoveritulpat eli
aivoinfarktit ja aivoverenvuodot,
joista käytetään usein myös yhteisnimitystä
aivohalvaus. AVH:sta noin 85 % johtuu
aivoveritulpista ja 15 % verenvuodoista.


Aivoveritulppa on aivoverenkierron
sairauksista tavallisin. Siinä jokin aivoihin
verta tuovista valtimoista tukkeutuu joko
ahtauman tai hyytymän seurauksena. Tukos
voi olla myös ohimenevä
Nopeasti ohittuvia aivoverenkiertohäiriöitä
kutsutaan TIA- kohtauksiksi. Ne ennakoivat
usein pysyvän tukoksen ilmaantumista.

Aivoverenvuodoissa joko aivojen pinnalle tai
aivokudoksen sisään vuotaa verta verisuonen
seinämässä olevan repeytymän takia.
Repeytymä syntyy yleensä joko
verenpainetaudin seurauksena, vamman
aiheuttamana tai perinnöllisistä syistä - muut
syyt ovat harvinaisia. Aivoverenvuodot
syntyvät yleensä äkkiarvaamatta ilman
ennakoivia oireita.


Alkuvaiheessa avh-potilaiden hoidossa
painottuu normaaleista elintoiminnoista
huolehtiminen, sekä sairauden etenemisen ja
komplikaatioiden ennaltaehkäisy.
Myös muut sairaudet, kuten sydänsairaudet
tai diabetes, vaativat tehokasta hoitoa ja
valvontaa.


Useimmilla aivohalvauspotilailla on
alkuvaiheessa häiriöitä peruselintoiminnoissa
(hapetuksessa, erittämisessä, verenpaineen ja
lämmön säätelyssä, nestetasapainossa)
Kohonnut verensokeri ja lämpötila lisäävät
aivokudoksen vauriota ja heikentävät potilaan
ennustetta, jonka vuoksi ne pyritään
pitämään riittävän alhaisella tasolla.

Kaikissa päivittäisissä toiminnoissa pyritään
heti alusta lähtien tukemaan kuntoutumista.
Hoidossa ja kuntoutuksessa otetaan aina
yksilöllisesti huomioon sairastuneen oireet,
vointi ja jaksaminen.



Jos potilaalla on halvausoireita, hänet avustetaan
ensin istumaan vuoteeseen, sitten
tuoliin/pyörätuoliin esimerkiksi ruokailua tai
WC:hen menoa varten.
Siirryttäessä tuoliin, vuoteeseen tai WC-istuimelle
käytetään samoja tekniikoita, joita
fysioterapiassa harjoitellaan.
Koska kuntoutuminen perustuu taitojen
uudelleen oppimiseen, ovat kaikki arjen
toiminnot hyödyllisiä harjoitustilanteita.
Peruslähtökohtana on, että sairastunutta
autetaan vain niissä toiminnoissa, joita hän ei
vielä itse pysty harjoitellulla tavalla suorittamaan.


Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneella voi olla
puutteita havainnointi- ja toimintakyvyssä.
Tämän vuoksi kaikki siirtymiset, keskustelu ja
hoitotoimet toteutetaan halvaantuneelta
puolelta.
Alkuvaiheessa sairastunut väsyy nopeasti.
Erittäminen


Virtsaamisen ongelmat ovat sairastumisen
alkuvaiheessa tavallisia. Vuodelevon aikana
alusastialle tai pulloon virtsatessa rakkoon voi
jäädä virtsaa, joka saadaan tarkistettua
erillisen ultraäänilaitteen avulla.
Rakko voidaan tarvittaessa katetroida.




Inkontinenssi tilanteessa käytetään vaippaa.
Säännöllisiä WC-käyntejä aletaan kuitenkin
harjoitella heti kun voimat ja taidot riittävät.
Vuodelepo ja lääkitykset voivat aiheuttaa myös
suolen toiminnan ongelmia, joita voidaan
helpottaa kuitupitoisen ruokavalion, lääkkeiden
ja tarvittaessa peräruiskeiden avulla.
Liikkumisen lisääntyessä nämäkin ongelmat
yleensä helpottavat.



Alkuvaiheessa kipulääkkeenä käytetään
ensisijaisesti parasetamolia, koska se ei
vaikuta verenhyytymiseen vaikuttavien
lääkkeiden (esim. aspiriini) tehoon.
Tulehduskipulääkkeistä ibuprofeenin (esim.
Burana®) on todettu heikentävän
tulpanestolääkkeiden tehoa, jonka vuoksi
näitä lääkkeitä vältetään.
Jos parasetamolista ei ole apua, voidaan
potilaalle antaa tehokkaampia kipulääkkeitä
kuten opiaatteja.

Myöhemmässä vaiheessa halvaantuneelle
puolelle saattaa kehittyä ns. sentraalinen eli
aivoista johtuva kipu tai epämiellyttävä
tuntemus (esim. tavallinen kosketus tuntuu
kipeältä). Tähän eivät tavanomaiset
tulehduskipukipulääkkeet auta, vaan tarvitaan
keskushermostoon vaikuttavia
”hermosärkylääkkeitä”.


Neuropaattiseen kipuun käytettäviä lääkkeitä
ovat esim. amitriptyliini (Triptyl®),
gabapentiini (Neurontin®), pregabaliini
(Lyrica®).
Halvaantunut raajapari on altis myös jäämään
virheasentoihin, mikä saattaa aiheuttaa kipua.


Jos sairastuneella on halvauksen tai
neuropsykologisten oireiden vuoksi
vaikeuksia esimerkiksi peseytymisessä ja
pukeutumisessa, toimintoja harjoitellaan
päivittäin ja tarvittaessa myös
toimintaterapeutti arvioi tilannetta.
Oppimisen kannalta on tärkeää, että ohjaus
on yhdenmukaista ja toistuvaa.

Sairastumisen myötä huomio kiinnittyy usein
vain puutteisiin ja ongelmiin. Siksi olisikin
tärkeää huomioida myös kaikki ne säilyneet
taidot, joille tuleva elämä ja toiminta paljolti
perustuu.


Apuvälineillä voidaan helpottaa päivittäisissä
toimissa suoriutumista,
pukeutumista, hygienian hoitamista, ruokailua
tai kotiaskareita varten on kehitetty
apuvälineitä.

Sukat voi pujottaa jalkaan sukanvetolaitteen
avulla, hammasproteesin saa puhdistettua
yhdellä kädellä imukupeilla varustetulla
hammasharjalla, syömistä helpottaa
paksuvartinen lusikka ja leivän leikkaaminen
onnistuu yhdellä kädellä, kun leivän kiinnittää
piikeillä varustettuun leikkuulautaan

http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6201

similar documents