Muut palvelut Tietohallinto Mikael Grannas 11 12 - KUUMA

Report
Nykytilan yhteenveto
Tietohallinto
Muut Palvelut alaryhmä
ICT-ympäristön yleiskuvaus:
toimintaympäristö
Hyvinkää
Mäntsälä
ICT-henkilöstö: 13
Henkilöstö: 2933
ICT-kulut: 5,3 M€
ICT–kulut/asukas: 116 €
ICT-henkilöstö: 10
Henkilöstö: 1345
ICT-kulut: 2,5 M€
ICT–kulut/asukas: 124€
Nurmijärvi
Järvenpää
ICT-henkilöstö: 9
Henkilöstö: 2566
ICT-kulut: 3,0 M€
ICT–kulut/asukas: 74€
Mäntsälä
Hyvinkää
Tuusula
ICT-henkilöstö: 7
Henkilöstö: 2040
ICT-kulut: 2,6 M€
ICT–kulut/asukas:68€
Nurmijärvi
Järvenpää
Pornainen
Tuusula
Kerava
ICT-henkilöstö: 18
Henkilöstö: 2380
ICT-kulut: 4,0 M€
ICT–kulut/asukas: 100€
Pornainen
ICT-henkilöstö: 1
Henkilöstö: 133
ICT-kulut: 0,2 M€
ICT–kulut/asukas: 46€
Sipoo
Sipoo
Kerava
ICT-henkilöstö: 15
Henkilöstö: 1700
ICT-kulut: 2,9 M€
ICT–kulut/asukas: 84 €
Pääkäyttäjien kulut lasketaan toimialojen kustannuksiksi
Yhteensä
ICT –henkilöstö: 81
Henkilöstö: 14 300
ICT-kulut: 22,9 M€ / 95€/as.
Asukkaita: 243 000
ICT-henkilöstö: 8
Henkilöstö: 1215
ICT-kulut: 2,4 M€
ICT–kulut/asukas: 129€
ICT-ympäristön yleiskuvaus:
kustannus / kuntalainen
ICT-kustannukset / kuntalainen
Kunta
Hyvinkää
116 €
Järvenpää
100 €
Kerava
124 €
Nurmijärvi
74 €
Pornainen
46 €
Tuusula
•
Kustannusten vaihteluille on paljon selittäviä tekijöitä (kts. seuraavat kalvot)
84 €
Mäntsälä
Sipoo
Kustannukset vuodelta 2012
Kustannus
129 €
68 €
Lukujen eroja selittäviä tekijöitä
• Lukujen kerääminen (v. 2012 toteumat) osoittautui
yllättävän vaikeaksi
– Vaihtelevat kirjaamiskäytännöt
• Kulut vs. investoinnit kirjauksissa
• Poistojen käsittely
• ICT-kuluiksi kirjatut asiat vaihtelevat
– esim. ICT-koulutus, konsultointi, erilaiset selvitykset
– Sisältöpalvelujen käyttö (esim. YTJ, Duodecim)
– Tukipalvelujen käyttö (esim. VETUMA, KATSO)
• Kirjausten oikeellisuus – kustannuksen tili ei välttämättä
ole tarkalleen se jolle se olisi pitänyt viedä
– Leasing vs. omistus
• Laadullisia eroja ei ole arvioitu (esim. tietoliikenne,
sähköisten palvelujen kustannusvaikutukset
kokonaisuudessaan jne.)
Lukujen eroja selittäviä tekijöitä
• Toiminnan järjestäminen eri tavoin
– Toiminnan ostaminen palveluna piilottaa toimialakohtaisen
ICT-kulun, esim.
• Kirjanpito ja henkilöstöhallinta Keravalla
• Perusterveydenhoito ja tekninen toimi Pornaisissa
• Tietoliikenne ostopalveluna v.s. oma tuotanto
– SaaS vs. ostettu vs. oma palvelutuotanto
– Yhteistyö erilaisissa keskuksissa
• Esim. Tuusulan ympäristökeskus palveluee myös muita kuntia, kaikki ICTkulut menevät Tuusulalle
• Talouspalvelukeskukset jne
• Toimintaympäristön muuttuminen
– Esim. Sipoossa puhelinjärjestelmän vaihtuminen laskee kuluja
reilusti
• ICT-kulujen kohdistaminen toimialoille eri perustein
– Usein perustuu laskennalliseen jakoon, ei kustannusvastaavuuteen
(esim. Nurmijärvellä tietoliikennekulut jyvitetään toimialoille laitteiden
määrien mukaan, opetuksella puolella määrästään)
ICT-ympäristön yleiskuvaus:
kokonaiskustannukset toimialoittain
ICT-kustannukset / Toimiala
ICT -ympäristön rakenne
Hallinto ja talous
3 056 702 €
Sosiaali- ja terveydenhuolto
4 671 695 €
Sivistystoimi
4 276 986 €
Tekninen ja ympäristötoimi
1 924 274 €
Elinkeino
70 739 €
Pelastus
0€
Liikenne
18 822 €
Jakamattomat
Kustannukset vuodelta 2012
•
•
Kustannus
Suurta osaa ICT-kuluista ei ole saatu kohdistettua toimialoille.
Osa toimialakohdistuksista on tehty kunnassa sovitun sisäisen laskentakaavan mukaisesti eikä aitoja kustannuksia vastaavalla tavalla
8 928 646 €
ICT-ympäristön yleiskuvaus:
kokonaiskustannukset / ICT –ympäristön
rakenteet
ICT-Kustannukset / toimintaympäristö
ICT -ympäristö
Päätelaitteet
%
Kustannus
13 %
3 017 972 €
6%
1 470 545 €
16 %
3 650 338 €
1%
250 100 €
Toimiala
30 %
6 914 308 €
Hallinto
30 %
6 856 275 €
3%
788 327 €
Päätelaitteet, SW
Infrastruktuuri
Palvelimet
Luokittelematta
Kustannukset vuodelta 2012
•
Suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus (3 762 166 €) on reilut 27% toimiala- ja hallintosovelluksien arvosta (13 770 583 €)
ICT-ympäristön yleiskuvaus:
Top-10 toimijat
ICT-Kustannukset TOP 10 Toimijat
Toimittaja
%
Kustannus
CGI
16 %
3 762 166 €
ICT-palkat
12 %
2 775 488 €
TeliaSonera
11 %
2 593 424 €
Atea
8%
1 850 571 €
Dell
3%
794 041 €
Elisa
3%
629 224 €
Tieto
2%
554 805 €
HUS
1%
279 593 €
Aditro
1%
232 882 €
Muut
41 %
9 475 672 €
Kustannukset vuodelta 2012
•
•
Suurimman järjestelmätoimittajan (CGI) laskutus (3 762 166 €) on reilut 27% toimiala- ja hallintosovelluksien arvosta (13 770 583 €)
Yhdistetyt oman ICT-henkilöstön palkkakulut on toiseksi suurin yksittäinen kustannusten kohde
Johtopäätökset (1)
•
•
•
•
•
•
ICT-kustannukset korreloivat melko hyvin asukasluvun suhteen
Kuntia yhdistämällä tuskin saavutetaan merkittävää
kokonaiskustannuksien laskua ICT-kuluissa
Yksittäisillä osa-alueilla, erityisesti perustietotekniikkapalveluissa,
palveluiden tuotteistamisella ja yhtenäistämisellä voidaan
saavuttaa sekä kustannustason laskua että palvelutason nousua
Jatkotyöstössä pitäisi keskittyä palvelutuotannon tehostamiseen
mm. palveluiden sähköistämisellä ja verkostomaisen
kaupunkivision tukemiseen tieto- ja viestintätekniikan keinoin
Toimiala- tai sovelluskohtainen nykytilan kartoitus edellyttää
sopimusten ja laskujen läpikäyntiä rivi riviltä ja se voidaan tehdä
mikäli on riittävästi rajattu ja selkeä tarve
Kustannusten seuraamisessa on hyvä ottaa käyttöön parhaita
käytäntöjä (esim. Sipoossa kaikki ICT-laskut menevät
tietohallinnon kautta ja lukuja seurataan ajantasaisesti – tästä voi
johtua, että Sipoon ICT-kulu / asukas on korkein)
Johtopäätökset (2)
• On todennäköistä että kaikkia kustannuksia ei löydy
oikeilta tileiltä, kustannuspaikoilta tai investoinnit ja
kulut ovat sekaisin eikä kaikkia ole pystytty
kohdentamaan oikein
• Virastot tekevät tietoisesti kirjauksia erilaisella
logiikalla
• Kustannussäästöjen toteuttaminen edellyttää
nykyisen markkinaympäristön murtamista
• Edellyttää JulkICT-strategian huomioimista myös
KUK:n tietohallintostrategiassa
• Tietoliikennekuluissa ei olla huomioitu mahdollisten
omien verkkoinvestointien kirjanpidollisia poistoja
Liitteet
Nykytila-analyysin yhteenveto
Liikennevalot
TIETOHALLINTO
KRITEERI
NYKYTILAN EDUT
NYKYTILAN HAITAT
ICT-PALVELUT
Palvelujen saatavuus ja tehokkuus
Sisäisesti tarjottavat palvelut on
ajettu sisään, parantamisen varaa
on.
Joustavuus ja
kustannustehokkaiden ratkaisujen
hakeminen.
Erilaiset toimintatavat.
Palvelulupausten puute.
Kilpailukyky verrattuna Helsingin
seutuun ja koko maahan
Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen
ja asuntotuotantoon ja
joukkoliikenteeseen
Ympäristövaikutukset
Sosiaalinen eheys, segregaatio ja
maahanmuuttajat
Hallinnon tehokkuus ja paikallinen
vaikuttaminen
Kokonaisarkkitehtuurin puute.
NYKYTILAN
ARVOSANA
0
+1
N/A
Kirjastoissa mahdollisuus
hyödyntää sähköisiä palveluita
yleisöpäätteillä.
Palvelupisteet lähellä.
Verkkosivut pääasiassa vain
kunnan pääkielellä.
Tietojärjestelmät ovat hajanaiset,
sähköisten palveluiden saatavuus
kuntalaisille on heikkoa.
N/A
0
-1
PotilasSuun
Asiakastietojärjestelmä
terveydenhoito
sovellukset
Pegasos * 3
Finstar * 2
Effica
Mediatri
Effica * 5
Winhit *2
Varhaiskasvatus
Sosiaalitoimi
Pro Consona
*5
Effica * 2
Pro Consona
*4
Effica * 3
Henkilöstöhallinto
Pegasos *4
Prima * 2
Pro
Economica
Taloushallinto
InTime * 3
Raindance
*3
Pro
Economica
Yritysinfra
Sähköinen arkisto
Internet/intranet
Sähköposti
Käyttäjähallinta
ICT Infra
Arkki, X-Archive,
KuntaToimisto
Rondo, …
EpiServer,
AppRunner,
Sharepoint, …
Exchange /
Ostopalvelu
AD /
sovelluskohtaiset
hallinnat
Kuituja: Elisa, Sonera, oma tuotanto / LAN ostopalvelu / oma tuotanto
Suurin osa palveluista tuotetaan toimittajan palveluna tai
muuten ostettuna operointina palvelukeskuksissa.
Käyttäjätuki (help desk ja lähituki)
Työasemissa pääasiassa Windows 7
Taulutietokoneissa Windows ja iOS
Älypuhelimissa Windows, iOS ja Android
Ylläpito, huolto
Käyttäjäsovellukset
Sovellushallinta
Työasemia vajaat 15 300
Valvonta, häiriönhallinta
Päätelaitteet
Etähallinta
ICT-ympäristön yleiskuvaus
Älypuhelinten määrää ei ole seurattu.
Tabletteja ja älypuhelimia ei hallita
keskitetysti
Henkilöstöhallinnassa 3 erilaista
järjestelmää, jotka kaikki ovat CGI:n
toimittamia
4 erilaista potilastietojärjestelmää, joista
2 on CGI:n toimittamia
Yritysinfrassa on vähän yhteisiä
sovelluksia (paitsi palvelinohjelmisto
sähköpostiin, mikäli sähköpostia ei ole
ostettu palveluna).
Tietoliikenneinfrastruktuurissa
runkoverkolle on yleensä olemassa vain
yksi toimittaja, jollei runkoverkkoa
rakenna itse.

similar documents