Eettinen johtaminen hyödyttää kaikkia

Report
Eettinen johtaminen
hyödyttää kaikkia
POLIISIN ETIIKKASEMINAARI 23.- 24.10.2012
JOHTAMISEN ETIIKKA
Pekka Pihlanto
Liiketaloustiede, laskentatoimen professori emeritus
BID Innovaatiot ja yrityskehitys
Turun yliopisto
Mitä on etiikka?
• Etiikka on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä
kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää,
hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
• Etiikan peruskysymyksiä
• Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella?
Mitä tulisi sisällyttää eettisen pohdinnan piiriin?
• Mikä tekee teosta oikean tai väärän?
• Minkä periaatteen mukaan toimijan pitäisi valita, mitä tekoja hän
tekee? Mitä eettisiä sääntöjä hänen tulisi noudattaa?
• Nämä kysymykset koskevat tietysti myös johtajia.
2
Eettinen johtaminen
• Eettisen johtamisen peruskysymykset ovat siten:
• Kuinka meidän pitäisi johtaa? Kuinka alaisia tulisi kohdella?
Mitä tulisi sisällyttää johtamisessa eettisen pohdinnan piiriin?
• Mikä tekee esimiehen (alaisen) teosta oikean tai väärän?
• Minkä periaatteen mukaan esimiehen pitäisi valita, mitä
tekoja hän tekee johtaessaan? Mitä eettisiä sääntöjä hänen
tulisi tällöin noudattaa?
•  Johtajan ja esimiehen tulisi siis toimia oikein
suhteessa alaisiin ja muutoinkin.
• Tietty jännite vallitsee aina suoritettavan tehtävän ja
alaisen kohtelun välillä. Organisaation muutostilanteet
erityisen vaikeita.
3
Johtaminen tilanteen mukaan
• Tilanne voi vaatia mutkatonta käskytystä, jolloin alainen
henkilönä ”unohtuu”. Alainen kyllä ymmärtää tämän.
Esimiehen suhtautuminen kokonaisuutena ratkaisee.
• Eettinen johtaminen ei kuitenkaan ole pehmoilua.
• Jos käskyt ja ohjeet eivät tunnu menevän perille, on
tiukkuutta lisättävä.
• Johtajan oltava tarkkana, että hän ei itse toimi
epäeettisesti – pelkkä lain noudattaminen ei riitä, vaan
toimittava muutoinkin eettisten tapanormien rajoissa.
• On vaikea luetella näitä normeja tyhjentävästi. Yleensä
useimmat ymmärtävät, mikä tilanteessa on oikein.
• Mikä on poliisiylijohtajan näkemys hyvästä
johtamisesta?
4
Poliisiylijohtajan näkemyksiä johtamisesta (1)
• Poliisiylijohtaja Mikko Paateron haastattelu (Kauppalehti
19.9.12)
• ”Poliisia johdetaan pelolla” (HS)  ”Ikinä ei saa provosoitua.”
• ”Poliisiorganisaatiossa käskyjä osataan antaa ja niitä osataan
noudattaa”.
• ”Johtajuus pitää ansaita. Nykypäivänä ei voi pelata asemalla eikä
viralla”.
• ”Melkein kaikki poliisit ovat johtamiskoulutuksen saaneita
asiantuntijoita. Joko he johtavat omassa organisaatiossa tai he
johtavat yleisöä.”
• ”Mielestäni asiantuntijoiden johtamisessa on ymmärrettävä, että
nämä vaativat työnsä ja osaamisensa arvostamista”.
• ”Management -tyylisestä johtamisesta ollaan siirtymässä
leadership -tyyliseen johtamiseen.” [asioiden johtaminen/
ihmisten johtaminen]
5
Poliisiylijohtajan näkemyksiä (2)
• ”Leadership -johtamiselle on varattava aikaa enemmän.”
• ”Johtamisen näkövinkkelistä henkilöstö on katsottava ihminen
ihmiseltä. Jokaisella on osaamista ja vahvuuksia”.
• ”Motivointia on, että olen kiinnostunut alaisten tehtävistä.
Motivoin alaisiani keskustelemalla. --- tärkein palkinto on työstä
suoraan annettu tunnustus.”
•  Ylijohtaja ei mainitse tässä johtamisen etiikkaa, mutta hänen
viittauksensa johtajuuden ansaitsemiseen, henkilöstön
asiantuntijuuden ja osaamisen huomioon ottamiseen,
motivointiin sekä leadership -johtamiseen tarkoittavat, että
alaisten huomioon ottaminen ihmisinä on keskeistä. Siitä ei ole
pitkä matka näkemykseen, että alaisia on johdettava eettisesti
oikein.
6
Ihminen ymmärretään usein epärealistisesti
• Ihmisten eettisessä johtamisessa on taustalla hyvä olla
todenmukainen näkemys ihmisestä – käsitys siitä, mitä ihminen on.
Muutoin on vaikea toimia ”oikein”.
• Näin ei läheskään aina ajatella. Ihminen saatetaan ymmärtää
tunteettomaksi koneeksi, jollainen ihminen ei todellisuudessa ole.
• Esim. taloudessa on tavallinen oletus ”homo economicus”,
taloudellisesti (aina) rationaalinen ihminen.
• Sotilas- ja poliisiorganisaatiossa alainen saatetaan ymmärtää
kylmäveriseksi toimijaksi, tunteettomaksi robotiksi. Esimies olisi
vastaavasti käskyttäjäautomaatti.
• Tällaisen ihmiskäsityksen vallitessa johtamisessa korostetaan
ylivertaisesti tuloksia, tehokkuutta ja numeroita ihmisen sijasta.
• Yleensä emme mieti omaksumaamme ihmiskäsitystä, mutta se
voidaan päätellä johtamis- tai muusta käyttäytymisestämme.
7
Tarvitsemme eettisesti sopivan käsityksen
ihmisestä
• Jokainen esimies voi kehitellä itselleen soveltuvan
ihmiskäsityksen, jota hän tarvitsee toimiessaan muiden
ihmisten kanssa. Ellemme tee näin, ihmiskäsityksemme on
sattumanvarainen – ja helposti epätodenmukainen sekä
sellaisena haitallinen.
• Jos pidämme ihmistä ”koneena”, kohtelemme alaistakin kuin
konetta.
• Omaksumamme ihmiskäsitys muokkautuu ympäristömme,
koulutuksemme ja luonteemme pohjalta.
•  Koska eettinen johtaminen tarkoittaa sitä, että
kohtelemme alaisiamme ”oikein”, tarvitsemme siis
todenmukaisen käsityksen siitä, miten ihmiset
todellisuudessa toimivat, millaisia he pohjimmiltaan ovat.
8
Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys
• Esimerkki ihmiskäsityksestä, joka sopii paitsi eettisen johtajan
ihmiskäsityksen perustaksi, myös moneen muuhun tarkoitukseen.
• Kokonaisvaltainen (holistinen) ihmiskäsitys (professori Lauri
Rauhala):
• Jokainen yksilö koostuu kolmesta ulottuvuudesta:
• Tajunnallisuudesta (= ajatteluprosessimme, muistimme eli
elämämme aikana kertyneen tietämyksen ”varasto”,
maailmankuva: sisältää tosiasioita, arkitietoa, tunteita, luuloja,
uskomuksia, jne.
• Kehollisuudesta (= kehomme hermojärjestelmineen, aivoineen,
jne).
• Tilannesidonnaisuudesta (= suhteemme kaikkeen kehomme
ulkopuolella, eli elämäntilanteessamme, olevaan: ihmisiin,
luontoon, rakennelmiin, ideoihin, jne).
9
Eettinen johtaja ottaa alaisen yksilöllisyyden
huomioon
• Kaikki nämä ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa niin, että kun
yhdessä tapahtuu jotakin, se heijastuu kahteen muuhun – ja jälleen
takaisin.
• Esimerkiksi kun käskytämme alaista, tämä ei ole pelkkä keho, jota
tietokoneohjelman tapaiset aivot ohjaavat käskyn toteutukseen.
• Alainen on myös ajatteleva ja tunteva yksilö, joka ”sulattaa” käskyn
tajunnallisuudessaan.
• Käskyn ymmärtämiseen ja siihen suhtautumiseen vaikuttavat hänen
aikaisempi tietämyksensä (= tosiasioita, tunteita, uskomuksia).
• Lopputulos eli käskyn ymmärtäminen on periaatteessa jokaisella
alaisella (ainakin hiukan) erilainen.
• Alainen (niin kuin esimieskin) on yksilöllisessä elämäntilanteessaan,
eli häneen vaikuttavat käskyn lisäksi monet muutkin (usein
näkymättömissä olevat) tilannetekijät. Näistäkin syistä jokainen voi
ymmärtää käskyn periaatteessa omalla yksilöllisellä tavallaan.
10
Mikä on ”oikein” johtamisessa?
• Alaiset (ihmiset yleensäkään) eivät siis ole samanlaisia,
tasapäisiä, vaan yksilöllisiä ja subjektiivisia, omine piirteineen
ja reaktiotapoineen.
• Tämän ymmärtäminen helpottaa esimiestä.
• Eettinen johtaja käsittelee kaikkia alaisiaan ”oikein”. Mikä on
kunkin kohdalla ”oikein”, on viime kädessä yksilökohtaista.
• Jotkut alaiset tarvitsevat tiukempaa johtamista ja enemmän
ohjausta kuin toiset.
• Johtajan yksilöllisistä ominaisuuksista riippuu, miten hyvin
hän voi ja haluaa ottaa kunkin alaisensa huomioon yksilönä.
• Johtaja päättää tyytyykö hän asiajohtamiseen (management)
vai ihmisjohtamiseen (leadership) – ja millä hienojakoisuudella hän ihmisjohtamista harjoittaa.
11
Miksi sitten eettistä johtamista?
• Koska se on muodissa? Huono perustelu.
• ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan?”  Jos olet
eettinen johtajana, saat vastaasi samanlaisen asenteen
alaisilta, ja työsi helpottuu. Ja päinvastoin.
• Ihmiset eivät enää sulata käskyttävää persoonatonta
johtamista, eivätkä varsinkaan vähättelevää, ylimielistä tai
halveksivaa johtamista.  Maailma ja ihmiset ovat
ratkaisevasti muuttuneet.
• Ihmiset eivät enää hyväksy itsensä alistamista. He eivät
kunnioita auktoriteetteja. Tämä tekee mm. poliisin tehtävän
entistä vaikeammaksi. Samoin johtamisen.
12
Miten eettinen johtaminen näkyy
• Johtaja on alaisiaan kohtaan sympaattinen, tasapuolinen ja
asiallinen, ei äreä.
• Johtaja ei anna epäeettistä tehtävää alaiselle, eikä edellytä tältä
epäeettistä toimintaa.
• Johtaja luottaa, ei ”hengitä alaisensa niskaan”, eikä kontrolloi koko
ajan - ellei alainen anna siihen aihetta.
• Johtaja antaa alaiselle tukea tämän jokapäiväisessä työssä, ja
puolustaa tätä konfliktitilanteissa ulkomaailman kanssa.
• Eettinen johtaminen joutuukin testiin kun alainen tekee virheen.
Virhettä ei suurennella, eikä siitä muistuteta jatkossa.
• Johtajan omaan virheeseensä suhtautuminen on eräs johtajan
eettisyyden kypsyyskoe.
• Esimies ei yritä esittää suurta ”johtajaa”, eikä mahtaile alaisilleen.
Hän ottaa johtamisen luonnollisena ja luontevana tehtävänä.
13
Kaikki hyötyvät eettisestä johtamisesta
• Eettinen (ihmiset huomioon ottava) johtaminen:
• 1) Luo hyvän työilmapiirin. Töihin on mukava tulla ja töissä on
mukava olla.
• 2) Parantaa työyhteisön suorituskykyä ja tuloksia. Jokainen
tekee mielellään parhaansa, eikä tyydy vain täyttämään käskyt
ja suorittamaan tehtävänsä (joten kuten).
•  Siten kaikki hyötyvät. Esimies kokee tyydytystä työstään,
samoin alaiset. Myös esimiehen esimies on tyytyväinen,
samoin kansalaiset.
• Eikö siinä ole tarpeeksi perusteita eettiselle
johtamiselle?
14

similar documents