MANUKA HUNAJA

Report
MANUKA HUNAJA
(LEPTOSPERMUM SCOPARIUM)
MANUKA HUNAJA
• Manuka pensas kasvaa luonnonvaraisena
Uudessa Seelannissa.
• Mehiläiset keräävät manuka pensaan kukista
mettä. Hunaja syntyy medestä kun mehiläisten
entsyymit sekoittuvat siihen.
• Manuka hunajaa on käytetty Maorien
kansanlääkinnässä ainakin 500 vuotta ja hunajalla
on vähintään 4000 vuoden käyttöhistoria
lääkinnällisiin tarpeisiin. Käyttöä on tutkittu 60luvulta lähtien.
MANUKA HUNAJA
• Aktiivinen manuka hunaja on äärimmäisen tehokas tulehdusten ja
haavojen hoidossa sen antibakteerisen aktiviteetin vuoksi.
Aktiivisuudella tarkoitetaan manuka hunajan antibakteerisia
ominaisuuksia.
• Manuka hunajalla on saatu erittäin hyviä tuloksia MRSA bakteerin
torjumisessa ja se on tehokas apu vatsaongelmiin, iho-ongelmiin,
erilaisiin infektioihin ja flunssaan. Manuka hunajaa voidaan myös
käyttää ennaltaehkäisevästi vastustuskyvyn parantamiseen.
• Manuka hunajan antibakteerisia ominaisuuksia testataan ja
aktiivisuus mitataan laboratoriotesteillä (hunajan antibakteerisella
aktiviteetillä voi olla satakertaisia eroja verrattuna toisiinsa.) Hunaja
testataan sertifioiduissa laboratorioissa Waikaton yliopistossa
kehitetyn metodin mukaisesti.
HUNAJALLA JA HUNAJALLA ON EROA
• Kaikessa hunajassa on
antibakteerisia ominaisuuksia
sen alhaisen ph:n, korkean
sokeripitoisuuden sekä
sisältämänsä vetyperoksidin
ansiosta.
• Manukalla on kuitenkin oma
luontainen antibakteerinen
(ei-peroksidinen, non-peroxide
aktivity, NPA) ominaisuus jossa
tutkijat uskovat sen todellisen
parantavan voiman piilevän.
Tämä ominaisuus on myös
nimetty “Unique Manuka
Factor” (UMF)
SYNERGIA
• Vielä ei ole täysin ymmärretty mistä manukan ei-peroksidinen
aktiviteetti (NPA) koostuu ja mistä sen parantava voima on
peräisin.
• Manuka hunajan on ajateltu olevan erityisen tehokas siinä
olevassa kemikaalin takia joka muodostaa methylglyoxalia
(MGO) jolla on antibakteerisia ominaisuuksia. MGO ei
kuitenkaan itsessään kerro manukan aktiivisuudesta ja
tehokkuudesta vaan kyse on pikemminkin komponenttien
synergiasta.
NPA ja UMF®+
•
Waikaton yliopiston professori ja tutkija Peter Molan keksi tavan mitata manukan
lääkinnällistä ei-peroksidista (NPA) tehoa. Tälle annettiin nimeksi UMF (“Unique
Manuka Faktor”).
•
Manuka hunajan antibakteerisia ominaisuuksia testataan ja aktiivisuus mitataan
laboratoriotesteillä (hunajan antibakteerisella aktiviteetillä voi olla satakertaisia
eroja verrattuna toisiinsa.).
•
UMF+ tai NPA numero saadaan testaamalla jokaisen erän antibakteerinen
aktiviteetti laboratoriossa jossa tehokkuutta verrataan lääkinnällisen antiseptiseen
aineeseen (fenoli). Toisin sanoen manuka hunaja joka on merkitty esim. UMF+15
on antiseptiseltä tehokkuudeltaan samanvertainen kuin 15% fenoliliuos.
•
UMF®-rekisteriä ylläpitää puolueeton AMHA ( Active Manukahoney Association),
joka antaa tutkimusten perusteella hunajalle antibakteerista tehokkuutta kuvaavan
UMF®-numeron.
Miten Manuka hunjaja merkitään?
• Manuka hunaja jolla sanotaan olevan
lääkinnällisiä ominaisuuksia on aina oltava
teholtaan 10+ (verrattavissa 10% fenoli
liuokseen)
• Hunajapurkissa lukee silloin UMF+, NPA tai
Aktiivinen
• Myös manukaa joka on “ei aktiivista” (<10)
löytyy markkinoilta.
MGO
• MGO (Methylglyoxal) on yksi niistä kemiallisista yhdisteistä
joka löytyy hunajasta ja jota usein markkinoidaan UMF
leimalla jolloin kuluttajaa johdetaan harhaan. MGO on
kuitenkin vain osa niistä tekijöistä josta UMF koostuu.
• Manuka hunajan antibakteerinen aktiviteetti tulee
methylglyoxalin ja ei antibakteeristen yhdisteiden
synergiasta. Tästä synergiasta koostuu noin puolet hunajan
NPA aktiviteetistä.
• Manuka hunajassa on jokin tekijä (jolla ei itsessään ole
antibakteerista aktiviteettia) joka synergiassa MGOn kanssa
toimii paljon tehokkaammin kuin MGO itsessään.
MANUKA HUNAJA KOTIKÄYTÖSSÄ
• Manukaa voidaan ottaa
ennaltaehkäisevästi ja yleisesti
hyvinvointia parantamaan noin
teelusikallisen päivässä.
Flunssan aikana 1
teelusikallinen 3-4 kertaa
päivässä on hyvä määrä.
Manuka hunaja on ruoka eikä
se aiheuta oireita vaikka söisi
isoja määriä.
• Älä sekoita manuka hunajaa
kuumaan nesteeseen tai
ruokaan.
LÄÄKETIETEELLISESSÄ KÄYTÖSSÄ
• Erityisesti haavanhoidossa ja MRSAn (sairaalabakteerin)
torjumisessa
• Lääkkeellistä hunajaa saadaan gammasäteilytyksellä ja
filteroimalla. Tämä ei vaikuta manuka hunajan
tehokkuuteen. Syötävää manukaa EI käsitellä.
• Lääketieteelliseen käyttöön teholtaan vähintään +10
• Manuka hunajalla ei ole lääkkeellisen tuotteen lisenssiä
(sillä se on luonnollisesti esiintyvä eikä sitä näin ollen voi
patentoida)
Mihin voidaan käyttää?
• Manuka-lääkehunajalla on antimikrobinen vaikutus (bakteerit,
sienet, virukset, loiset)
– Flunssat ja tulehdukset
– Antibakteerinen vaikutus jopa moniin superpöpöihin joita
nykyantibiootit eivät pysty nujertamaan. Tehoaa jopa
antibioottiresistensseihin bakteereihin kuten MRSA.
– Anti fungaalinen vaikutus (sieniä tuhoava)
– Antiviraalinen vaikutus (viruksia tuhoava)
– Antiseptinen ja anti-inflammatorinen vaikutus (puhdistava ja
tulehduksia ehkäisevä vaikutus)
– Tehokas suolisto- ja vatsatulehduksiin sekä haavaumiin (jopa
Helico Pylori)
– Haavojenhoidossa hyviä tuloksia:
Huonosti paranevat haavat, haavat joissa bakteeri infektio ja
palovammat (näihin löytyy erikseen sterilisoitua manuka
haavojenhoitogeeliä, jota suositellaan haastaviin haavoihin)
Miksi manuka on ylivoimainen
haavanhoidossa?
• Katalaasi entsyymi seerumissa ja kudoksissa hajottaa
osittain monien hunajien vetyperoksidin kun manuka
hunajan fytokemikaalinen komponentti säilyttää
aktiivisuutensa. Glukoosi oksidaasi joka muodostaa
vetyperoxidin on ainoastaan aktiivinen kun hunajaa
laimennetaan ja sen happamuutta on neutralisoitu
nesteellä. Manuka hunaja eroaa muista siinä määrin
että fytokemikaalinen tekijä on aktiivinen myös silloin
kun hunajaa ei laimenneta jolloin hunajan koko
antibakteerinen teho säilyy. Manuka hunaja on tehokas
myös kun haava on syvä ja tästä syystä se on
ylivoimainen muihin verrattuna haavanhoidossa.
TUTKIMUKSET
• Wales Institute Cardifin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa saatiin
viitteitä siitä että manuka-hunaja vaikuttaa solujen jakautumiseen (MRSAn
kohdalla). Solut rakentavat uusia seinämiä mutta itse jakautuminen ei
onnistu (kuva edellisellä sivulla)
• Professori Rose Cooper (University of Wales institute Cardiff) on
ryhmänsä kanssa tutkinut miten Manuka hunaja toimii molekyylitasolla ja
saanut kiinnostavia tuloksia jotka ehdottavat seuraavaa:
• -Manuka hunaja estää bakteerien kiinnittymisen kudoksiin
• -Kiinnityksen estäminen myös estää biofilmien muodostumista joiden
avulla tulehdus olisi voinut suojella itseään antibiooteilta.
• Cooperin tutkimuksissa huomattiin myös että manuka hunaja voi tehdä
MRSAn herkemmäksi tietyille antibiooteille. Voidaan olettaa että jo
olemassa olevat antibiootit voisivat olla tehokkaampia bakteereille jotka
ovat vastustuskykyisiä antibiooteille jos niitä käytetään yhdessä manuka
hunajan kanssa.
Lähde: Society for General Microbiology (2011, April 13). Honey can reverse antibiotic resistance, study suggests. Science daily. Retrieved September 16
fromhttp://www.sciencedaily.com/releases/2011/04/110412201713.htm
Jenkins RE, Cooper RA & Burton NF, Cardiff School of Health Sciences, University of Wales Institute Cardiff
LÄHTEET
• Molan P.C. & Betts J.A (2004) Journal of Wound Care, vol 13, no 9. Clinical
usage of honey as a wound dressing: an update
• Molan Peter (2008) New Zealand Beekeeper. An explanation of why the
MGO level in Manuka honey does not show the antibacterial activity
• Molan P.C. (1992). The antibacterial activity of honey: 2. Variation in the
potency of the antibacterial activity. Bee World, 73(2), 59-76. International
Bee Research Association
• Jevis Bardy J et al (2011) Methylglyoxal-Infused honey Mimics the AntiStaphylococcus aureus Biofilm Activity of Manuka Honey: Potential
Implication in Chronic Rhinosinusitis. The Laryngoscope, 121:1104-1107
• Jenkins RE, Cooper RA & Burton NF (2011) Society for General
Microbiology (2011, April 13). Honey can reverse antibiotic resistance,
study suggests. Science daily. Retrieved September 16 from
http://www.sciencedaily.com/releases/2011/04/110412201713.htm
Cardiff School of Health Sciences, University of Wales institute Cardiff

similar documents