Mitä kylähyvinvointiin kuuluu Valtimo 3.4.2014

Report
Kylien hyvinvointiroolit
Kylät palveluntuottajina – Kyläfoorumi Valtimolla 3.4.2014
Reeta Rönkkö/Tuomo Eronen
Pohjois-Karjalan
KYLÄOHJELMA 2014
Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA 2014 painottaa kylähyvinvointia ja
kyläturvallisuutta
• turvallisuusasiat liittyvät myös kyläpalveluiden ja valokuituverkon
kehittämiseen
• Monia teemaa tukevia hankkeita (JAKE-hanke, Kiertävä Pysäkki,
Paavo-hanke, 100 megan Itä-Suomi ym.)
• Kylä-JAKE-hanke edistää kylähyvinvointia ja on yksi KAMU-pilotti
Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014
-kirjasen voi ladata pdf-muodossa
osoitteesta: www.kylat.fi
Kylien hyvinvointirooleista
1. Kylätoimintaan kuuluu erittäin laaja kirjo toimintaa ja erilaisia
yhteisöllisiä tehtäviä (vrt. muut yhdistykset; ks. KYLÄOHJELMA 2014)
2. Julkinen sektori haluaisi ”kaataa” paikallisyhteisöille isoja tehtäviä
ilman vastiketta; kumppanuuskin on haasteellinen asia!
3. Miten eri kylätoiminnan rooleja pitäisi painottaa, jotta liian monilla
toiminnoilla ei vaaranneta yhteisön perustoimintoja?
4. Mitkä ovat ”kylän mittaisia” hyvinvointitehtäviä ja miten kylien
vapaaehtoistoimijat saadaan sitoutumaan toimintaan?
Kylä-JAKEssa on käynnissä kylien hyvinvointiroolien kartoitus,
jossa kyläturvallisuuteen liittyvät toimintamallit tarkentuvat. Valmis
syksy 2014
Mitä kylähyvinvointiin kuuluu?
Yhteisöllisyys
Naapuriapu
Lähipalvelut
Viihtyisä
ympäristö
Arjen turva
Vapaaehtoistoimijoiden
hyvinvointi
Kylätalojen
kehittäminen
Terveyden
edistäminen
Kyläturvallisuus
Kyläkulttuuri
Kyläturvallisuus
Tavoitteena on kylän oma kyläturvallisuussuunnitelma tai selvitys
• arjen turvan käsite on laaja (ks. dia edellä)
• turvallisuus on yksi selkeä kyläsuunnitelman teema = voi olla
kyläsuunnitelman osa
• turvallisuuskeskustelu on tärkeä kylän yhteyksiä ja sosiaalista
pääomaa vahvistava asia (vrt. naapuriapu)
• kuntien turvallisuussuunnitelmat
> paikallisyhteisöt mukaan suunnitteluun!
…kyläturvallisuus
• Kylä-JAKE on yksi Itä-Suomen AVI:n KAMU-pilotti
• Tiiviimpi turvallisuusyhteistyö aluepelastuslaitoksen, SPR:n ja
muun verkoston kanssa v. 2014• Valmisteilla Pohjois-Karjalan kyläturvallisuusseminaari syksyllä
2014
Lisää tietoa ja raportteja: www.jake-hanke/kylat
Lähde: Arjen turvan ja kylähyvinvoinnin verkkokysely syksy 2013/Kylä-JAKE
0.0
10.0
%
20.0
30.0
40.0
voimassaoleva kyläsuunnitelma
60.0
53.3
kylän turvallisuussuunnitelma
turvallisuuskatselmus tai turvallisuuskävely
50.0
6.7
0.0
nimetty kylään turvallisuusyhteyshenkilö
11.1
perustettu kylälle naapuriapurinki
6.7
%
osallistuttu johonkin turvallisuuskoulutukseen
37.8
laadittu kylätalolle pelastussuunnitelma
laadittu johonkin kylän tilaisuuteen pelastussuunnitelma
ei ole tehty mitään edellä mainituista
17.8
4.4
37.8
Lähde: Kyläturvallisuuskysely kylille, kevät 2013/Naapuriapuhanke/PKK, n=50
Kaikki tarvitsevat joskus apua
Kyläkulttuuriin kuuluu, että toista kyläläistä autetaan silloin tällöin
pyyteettömästi naapuriavulla
Mutta riittäkö tämä tulevaisuudessa?
• Voisikohan meidänkin kylällä toimia naapuriapurinki?
• Olisi aina joku joka auttaa, kun yllättävä tilanne osuu
kohdalle eikä omin voimin selvitä.
Järjestäytynyt naapuriapu
Tehtävät ja toimintatapa:
• naapuriapuringin toiminta kytketään muuhun kylätoimintaan
• rinki nimeää yhteyshenkilön
• yhteyshenkilö toimii tiedon välittäjänä, ”solmuna” naapuriapuun ja
kylän turvallisuuteen liittyvissä asioissa
• rinki sopii keskenään toimintatavoista ja toiminnan suuntamisesta
• rinki kartoittaa jäsenten osaamiset ja auttamisresurssit
Huom! Naapuriavun lisäksi rinki voi miettiä laajemminkin kylän
turvallisuuteen liittyviä asioita.
Lähipalvelut ja
yhteisöpalvelut
Ikävä tosiseikka:
”Ilman todellista tarvetta ja kysyntää ei kylälle kannata ryhtyä luomaan
palveluja - ei yksityisen sektorin, ei julkisen sektorin eikä kolmannen sektorin
toimesta.” Sirkkala, Ritva 2005. Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori
• yhteisöpalveluiden tuottaminen edellyttää tehtävään profiloituneen
yhdistyksen tai osuuskunnan perustamista
• kuntaliitossopimuksissa paikallisia palveluita on pyrittävä edistämään
esim. kylätaloverkkoa kehittämällä
• SOTEn avopalveluiden, yhteisöjen ja vertaistuen yhteistyötä on lisättävä
• mobiilit ja verkkopalvelut?
Terveyden edistäminen
• kylä on erinomainen alusta terveyden edistämisen toimenpiteillä
• pitkät perinteet esim. Martoilla ja liikuntajärjestöillä, mutta myös
kylätoiminnan puolella
• Kiertävä Pysäkki erinomainen esimerkki toiminnallisesta
hankkeesta
• paljon mahdollisuuksia uusille toiminnoille; mm. Kainuun Nuotan
”verkkojumppa” laajakaistaverkossa
• jatkossa entistä enemmän järjestöjen yhteistyönä
Toimiva kylätalo
• talvilämmin ja hyvin varusteltu kylätalo on välttämätön
yhteisötoiminnalle, palveluille ja paikalliskehittämiselle
• laajakaista ja kokousfasiliteetit
• rahoituspohjassa mukana kunnat + vuokratulot
• tilanne vaihtelee paljon kylittäin; tulevalla ohjelmakaudella
mahdollisimman paljon kylätalohankkeita vireille
• kylätalojen tarkat sijainti-, yhteys- ja varustetiedot tulossa
Kylätietoalustaan
Vapaaehtoistoimijoiden
hyvinvointi
• vapaaehtoistoiminta perustuu siihen, että se antaa ihmiselle
enemmän kuin kuluttaa
• kylätoiminnan ja hankkeiden vetovastuussa olevien
vapaaehtoispanos muodostuu kohtuuttoman suureksi
• vapaaehtoistoimijoiden jaksamista voidaan tukea
virkistystoiminnalla, koulutuksella ja työnjakoja kehittämällä
• Kylä-JAKE pyrkii edistämään eri järjestöjen vapaaehtoistoimijoiden
jaksamista edistäviä yhteistyömuotoja; esim. VOIMALA
Osallisuus ja yhteisöllisyys
• kylät ovat tärkeitä asukaspohjaisia yhteisöjä, joilla on luonnollinen
rooli perustettaessa lähidemokratiatoimielimiä
• haasteena on vapaaehtoistoimijoiden sitoutuminen vaativiin
luottamustehtäviin
• mikä tahansa yhdistys on aina potentiaalinen toimija, vaikka
toiminta olisikin välillä nuupunut
• kumppanuus on kahden kauppa; kylien on oltava valmiita
sitoutumaan pitkäjänteiseen yhteistoimintaan
• kuntaliitokset tärkeitä murroskohtia, joissa kylien on oltava
erityisen aktiivisia
Kylätalous
• kylätalouteen pätee sama kuin paikalliseen palvelutuotantoon =
on oltava markkinat ja kysyntää
• erityisesti kylätalojen ylläpito edellyttää taloudellista toimintaa
• myös hankkeiden omarahoitus vaatii varainhankintaa
• olemassa paljon esimerkkejä hyvin organisoidusta
varainhankinnasta
• kylätalkkareiden ja kyläavustajien palkkaaminen on erinomainen
keino edistää kylän yhteisöllisyyttä ja tarjoaa myös monille polun
työelämään; esim. SYTY:n Kyläapu-hanke
• ks. myös SYTY/Kylien bisneskeissit -hanke
Kylä- ja kulttuuritoiminta
• tapahtumat ja kulttuuritoiminta ovat monien kylien toiminnan
ydintä
• menestyvät tapahtumat kulkevat käsikädessä hyvän kylätoiminnan
kanssa
• paikalliskulttuuri on erityinen voimavara ja vahvistaa yhteisön
identiteettiä
• tapahtumien kehittämisrahoitus edellyttää toiminnan
uudistumista, mutta onnistuessaan palkitsee yhteisön
Viihtyisä ja
hyvä kyläympäristö
• asuin- ja elinympäristön laatu ja viihtyisyys ovat ehdottoman
tärkeitä asioita yhteisön toiminnan kannalta
• ympäristö laatu heijastelee suoraan maankäyttöä ja esim.
metsätalous muokkaa rajustikin maisemia
• perinnemaisemien hoito on monen kylän perustehtäviä ja sitkeällä
talkootyöllä ympäristöön voidaan vaikuttaa
• kestävä kehitys, luonnon monimuotoisuus ja kulttuuriympäristöjen
vaaliminen ovat varmasti elävien kylien kylätoiminnan
kestoteemoja
• kylien pitää myös pitää ääntä kylien perusinfrasta ja tiestöstä
Lähde: Arjen turvan ja kylähyvinvoinnin kysely syksy, 2013/Kylä-JAKE
Kumppanuudella kohti
hyvinvointia
Tavoitteena on luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen
toimintamalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
o Kumppanuushanke: Pohjois-Karjalan kansanterveys ry,
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja Pohjois-Karjalan Kylät ry
o Hankkeen toteutusaika: 2013-2017
o Kohdealue: Pohjois-Karjala, aluetta laajennetaan hankkeen
edetessä muualle Itä-Suomeen
o Rahoitus: RAY
Terveys-JAKE
Keskittyy terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alueella, edistämällä
uusien toimivien käytäntöjen käyttöönottoa ja kehittämällä yhteistyötä .
Toteuttaja: Pohjois-Karjalan kansanterveys ry
Moni-JAKE
Luo ja levittää järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan uusia muotoja.
Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
Kylä-JAKE
Kehittää paikallisyhteisöjä hyvinvointitoimijoina.
Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Kylät ry
Kylä-JAKE:n tavoitteet
Kylä-JAKE kehittää paikallisyhteisöjä hyvinvointitoimijoina ja
tuo kansalaisvaikuttamisen lähelle asukkaita yhdessä kylien ja
kuntien kanssa.
Päämäärät:
1. Järjestö- ja kyläyhteistyön kehittäminen ja paikallisen
hyvinvointitoiminnan edistäminen
2. Kunta-, järjestö- ja kyläkumppanuustoiminnan edistäminen
Kylä-JAKE tehtäväalueet
1. Paikallisyhteisöjen rakenteiden ja yhteistoiminnan vahvistaminen
hyvinvointiin ja arjen turvaan liittyvissä asioissa
2. Pohjois-Karjalan maaseutuverkoston järjestöyhteistyön
kehittäminen
3. Kuntien ja paikallisyhteisöjen hyvinvointiyhteistyön kehittäminen
> foorumitoimintapilotit
4. JAKE -toimintamallin levittäminen Itä-Suomen
maaseutuverkostoille ja kunnille
Kylä-JAKE tehtäväalueet
1. Paikallisyhteisöjen rakenteiden ja yhteistoiminnan vahvistaminen
hyvinvointiin ja arjen turvaan liittyvissä asioissa
2. Pohjois-Karjalan maaseutuverkoston järjestöyhteistyön
kehittäminen
3. Kuntien ja paikallisyhteisöjen hyvinvointiyhteistyön kehittäminen
> foorumitoimintapilotit
4. JAKE -toimintamallin levittäminen Itä-Suomen
maaseutuverkostoille ja kunnille
KYLÄTIETO
Pohjois-Karjala
KYLÄTOIMINTA,
PAIKALLISKEHITTÄMINEN
KUNTA,
JULKISET
TOIMIJAT
KYLÄTIETOALUSTA
VIESTINTÄ
SUUNNITTELU
-
KEHITTÄMINEN
-
TURVALLISUUS
MARKKINOINTI
SEURANTA
TUTKIMUS
Verkkopalvelu
Ylläpito ja tietohallinta
PKK
Sisällöntuotanto
verkostossa
Avoin sisältö +
henkilörekisterit
Yhteystiedot
Tuomo Eronen, kyläkehittäjä
p. 0400 379225, [email protected]
Tanja Airaksinen, kylien hyvinvointikehittäjä
p. 050 4095454, [email protected]
Päivi Pohjolainen, kylien hyvinvointikehittäjä
p. 050 449 1717, [email protected]
www.kylat.fi
www.jake-hanke.fi/kyla

similar documents