3. kurssikerta

Report
3. kurssikerta
Työt 7, 9, 10, 11
ja
8 (DTVEE)
VERENKIERTO
• keuhkoverenkierto
• systeminen verenkierto
Työ 7: Verenkierto viiriäisen
alkiossa
•
•
•
•
7-10 vrk haudottu viiriäisen muna
avaa muna terävästä päästä
pudota alkio petrimaljalle
tarkastele alkion ruskuaispussista veren kulkusuuntaa ja virtaustapaa valtimoissa, laskimoissa ja
hiussuonissa
Sydämen toimintakierto
1.
2.
3.
4.
5.
aortta- ja pulmonaariläpät kiinni,
veri eteisistä kammioihin
eteiset supistuvat
kammiot supistuvat  AV-läpät
kiinni
aortta- ja pulmonaariläpät auki
 veri valtimoihin
isometrinen ventrikulaarinen
relaksaatio  aortta- ja
pulmonaariläpät sulkeutuvat
Sydänäänet
• itse läpän sulkeutuminen ei aiheuta ääntä (kuten ovea
paiskatessa) vaan veren turbulenttinen virtaus!!
• I sydänääni ”lub”
 kammiosystolen aikana
 eteis-kammioläpät sulkeutuvat
• II sydänääni ”napsahtava"
 kammiosystolen päättyessä
 kammio-valtimoläpät sulkeutuvat
• III sydänääni
 yleensä vain lapsilla ja nuorilla
 kammioiden nopea täyttyminen → kammiorakenteet värähtelevät
• IV sydänääni
 yleensä vain lapsilla ja nuorilla
 eteiset supistuvat → virtaus mitraaliläpässä
Työ 9: Sydänäänet
• kuunnellaan stetoskoopilla koehenkilön
sydänääniä
1. ääni: kumea, pitempikestoinen
2. ääni: heleämpi, terävämpi, lyhyempi
• muuttuuko syke kun koehenkilö ajattelee
sydäntään?
HEMODYNAMIIKKA
• tutkii verenkiertoon liittyviä fysikaalisia
ominaisuuksia
• verisuoniston vastus:
– suoniston pituus (vakio),
– veren viskositeetti (yleensä vakio)
– verisuonten läpimitta
Verenpaineeseen vaikuttavia
tekijöitä
• suurten valtimoiden paine
• riippuu
– minuuttitilavuudesta
– perifeerisestä vastuksesta
• verisuonten seinämien
hankaus
• verisuonten läpimitta
• tonus
• verenpaineessa
systole-diastole vaihtelu
• muita tekijöitä:
– asento
– vuorokausi- ja
vuodenaikaisvaihtelu
– lämpötila
– hormonit
– lihastyö
– hengitys ja sydämen
lyönnit (iskutilavuus)
– henkiset tekijät
Verenpaineen mittaamisen periaate
Työ 10: Oskillometrinen
verenpaine- ja pulssimittari
1) Aseta ja kiinnitä mansetti
 vasen olkavarsi
 mansetin johto ja vihreä nauha kuten
kuvassa!
2) Tue käsi pöytää vasten
 vihreä nauha sydämen korkeudella
 rentoudu
3) Säädä esivalintakytkin
 useimmiten 170-200 mmHg
4) Paina Start
5) Äänimerkki ja sydämen kuva →
mittaus valmis
6) Lue tulos näytöltä
Mittaa verenpaine ja pulssi
suraavissa tilanteissa
1.
2.
3.
4.
Koehenkilö istuu
Koehenkilö seisoo
Rasituksen jälkeen
Kun rasituksesta on kulunut 5 minuuttia
KEUHKOTUULETUS
•
•
sisään- ja uloshengitys
sisäänhengityslihakset
1.
2.

•
uloshengityslihakset
1.
2.


•
pallea (palleahengitys)
ulommat kylkivälilihakset
(kylkiluuhengitys)
vatsalihakset eivät osallistu
sisemmät kylkivälilihakset
vatsalihakset
pallea ei osallistu
usein passiivista!
apuhengityslihakset

rintakehässä kiinni olevat
lihakset
Hengitystilavuudet
Staattinen spirometria
•normaali hengitystilavuus 500 ml
•sisäänhengityksen varatila 3000 ml
•uloshengityksen varatila 1000 ml
•jäännösilmatila 1500 ml
•vitaalikapasiteetti: ilmamäärä, joka
maksimaalisen sisäänhengityksen
jälkeen on maksimaalisesti
puhallettavissa ulos
•totaalikapasiteetti:
vitaalikapasiteetti + jäännösilmatila
DYNAAMINEN
SPIROMETRIA
• mitataan hengitystilavuuksien
lisäksi ilman virtausnopeutta
• FVC = vitaalikapasiteetti (l)
• FEV1= sekunttitilavuus,
sekunttikapasiteetti
• FEV1/FVC% =
sekuntitilavuuden
prosenttiosuus
vitaalikapasiteetista
• FEF25%-75% =
uloshengitystilavuus 25% ja
75% pisteiden välillä
• PEF = uloshengityksen
huippuvirtausnopeus (astma)
Spirometritulosten tulkinta
• FVC pieni
– restriktiivinen keuhkosairaus
– jokin estää keuhkojen normaalin laajenemisen
• FEV1/FVC% < 80%
– vastus ilmateissä on kasvanut
• PEF pieni
– astma
Ohjeet
1. Maksimaalinen sisäänhengitys
2. Aloita ulospuhaltaminen täydellä teholla
(kunnon hönkäisy)
3. Jatka puhaltamista tasaisesti ja edelleen
täydellä teholla
4. Älä lopeta ennen merkkiääntä, vaikka ilmaa ei
enää tuntuisi keuhkoista tulevan

similar documents