JÄÄKAUSI

Report
JÄÄKAUSI
KERTAUSTA
Jään leviämisvaihe
• Jäätikkö liukui Skandeilta Suomen ylitse luode–
kaakko –suunnassa.
• Liikkuva jää ruhjoi kallioperää ja kuljetti maaaineksia.
• Jään leviämisvaiheen aikana syntyneitä
muodostumia:
–
–
–
–
–
moreeni
drumliinit
järvialtaat
silokalliot
siirtolohkareet
Jään sulamisvaihe
• Jääkausi päättyi, kun ilmasto alkoi lämmetä.
• Jää suli ja jään reuna siirtyi luoteeseen n. 100 m
(jopa 200–300 m) vuodessa.
• Välillä vetäytyminen pysähtyi pitkiksi ajoiksi.
• Jääkausi päättyi noin 10 000 vuotta sitten, jolloin jää oli
vuoristojäätiköitä lukuun ottamatta sulanut.
• Jään sulamisvaiheen aikana syntyneitä muodostumia:
–
–
–
–
–
–
reunamuodostumat
pitkittäisharjut
hiekkakentät, dyynit
lustosavikot
hiidenkirnut
supat
Mannerjäätikön perääntyminen
Miten Salpausselät
syntyivät?
Sulavan jään reuna vetäytyi kohti luodetta. Kun vetäytyminen pysähtyi
ilmaston tilapäisen kylmenemisen vuoksi, sen reunalle kertyi
sulavesien mukana tulleita aineksia
Pitkittäisharju ja reunamuodostuma
• Pitkittäisharju
– Poikkileikkaus
kolmiomainen.
– Keskellä on kiviä,
reunoilla hiekkaa ja
soraa.
• Reunamuodostuma
– Pohjoisrinne on jyrkkä,
maalaji moreenia.
– Etelärinne loiva, soraa ja
hiekkaa.
– Uloimpana savea.
Suppa
• Miten supat syntyivät?
• Miten ne näkyvät
maisemassa?
Jäänlohkare jäi syntyvän harjun sisään ja
suli siellä hitaasti. Paikalle syntyi pyöreän
muotoinen kuoppa, jossa usein on nykyään
pieni lampi.
Jääkauden merkit kartalla
• Rikkonaisuus (paljon järviä, luode-kaakko)
• Lyhyet kohoumat (=drumliinit, luode-kaakko,
moreenia)
• Pitkät, kapeat kohoumat (=harjut, luode-kaakko, soraa,
hiekkaa)
• Pitkät, leveät kohoumat (=reunamuodostumat, lounaskoillinen, moreenia, soraa, savea)
• Isot kivet (=siirtolohkareet)
• Pyöreät kuopat (=supat)
• Louhikot (=muinaisrannat)
• Laajat peltoaukeat (=savitasangot, laaksosavikot)
• Avokalliot (sulavedet huuhtoivat maa-ainekset pois)
Mitä jääkauden merkkejä näet kartalla?
1. Karttakuva on rikkonainen.
2. Jääkauden raivaamat
murroslaaksot näkyvät järvinä.
3. Useat järvet ovat luode–kaakko suunnassa.
4. Salpausselät patoavat kaarina
järviä Kaakkois-Suomessa.
Keskeisiä käsitteitä 1
• Drumliini Pitkä ja kapea, jääkauden aikana syntynyt
moreeniselänne, sisällä usein kalliosydän.
• Harjusora Pitkittäisharjussa oleva, pyöristyneistä
kivistä, sorasta ja hiekasta muodostunut maalaji.
• Hiekkakangas Mannerjäätikön alla virranneiden
sulamisvirtojen suistoon kuljettamasta aineksesta
muodostunut alava alue. Nykyisin kuiva ja tasainen,
mäntyä kasvava kangasmaa.
• Järviallas Veden täyttämä painauma maankamarassa.
Suomessa monet järvet ovat syntyneet
mannerjäätikön raivaamiin painanteisiin.
• Jääkausi Aika, jolloin mannerjäätiköt ovat peittäneet
alleen laajoja alueita.
• Jäätiköitymiskeskus Alue, johon mannerjäätikkö ensin
syntyy ja leviää sieltä ympäristöön. Esim. Skandit.
Keskeisiä käsitteitä 2
• Lustosavi Mannerjäätikön eteen sen sulaessa kertyneistä
hienoista aineksista muodostunut kerroksellinen savi.
• Moreeni Suomen yleisin maalaji. Siinä on sekaisin
teräväsärmäisiä suuria ja pieniä kivenlohkareita sekä
soraa, hiekkaa ja savea.
• Nunatakki Mannerjäätikön peittämillä alueilla jäättömänä
pysynyt alue.
• Pirunpelto Jääkauden jälkeen muinaiselle rantatasanteelle
syntynyt, veden paljaaksi huuhtoma kivikko.
• Pitkittäisharju Mannerjäätikön sisässä virranneiden
sulamisvirtojen kuljettamasta sorasta ja hiekasta
rakentunut, mannerjäätikön perääntymisliikkeen
suuntainen muodostuma, harju.
Keskeisiä käsitteitä 3
• Reunamuodostuma Mannerjäätikön reunan
perääntymisen pysähtyessä sen eteen kasautunut,
moreenista, sorasta ja hiekasta muodostunut suuri valli.
Salpausselät ovat maailman suurin reunamuodostuma.
• Siirtolohkare Jääkauden aikaisen mannerjäätikön
kuljettama suuri kivenlohkare. Hiidenkivi.
• Silokallio Jääkauden aikana virtaavan jään sileäksi
hioma laakea kallio, jonka pinnassa on jään
kulkusuuntaa osoittavia uurteita.
• Sulavesivirta Jääkauden aikana mannerjäätikön sisällä
ja alla virtaava joki.
• Suppa, lukko, harjujärvi. Harjun sisään jääkauden
jälkeen jääneen jäälohkareen sulaessa syntynyt, usein
veden täyttämä kuoppa.
Osaatko? Mikä jääkauden käsite?
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Pitkänomainen selänne, luode–kaakko -suunnassa, kalliosydän.
Jään kuljettama suuri kivi.
Jään muokkaama maalaji, jossa on sekaisin kaikenkokoisia aineksia.
Saivat alkunsa kun jää raivasi tyhjäksi kallioperän murroslinjoja.
Jään edustalle kasautunutta hienojakoista ainesta, jota tuuli on
kuljettanut. Nykyään tasaisia kuivia kankaita.
Pitkä kohouma, luode–kaakko -suunnassa, soraa ja hiekkaa.
Leveä kohouma Etelä-Suomessa, lounas–koillinen
-suunnassa.
Pyöreä järvi harjun keskellä.
Muodostuivat, kun hienojakoisimmat ainekset laskeutuivat meren
tai järven pohjaan.
Pyöreä, sileäreunainen kuoppa kalliossa.
Osaatko? Vastaus
1.
2.
3.
4.
Pitkänomainen selänne, luode–kaakko -suunnassa, kalliosydän. DRUMLIINI
Jään kuljettama suuri kivi. SIIRTOLOHKARE
Jään muokkaama maalaji, jossa on sekaisin kaikenkokoisia aineksia. MOREENI
Saivat alkunsa kun jää raivasi tyhjäksi kallioperän murroslinjoja. JÄRVIALTAAT,
JÄRVET
5. Jään edustalle kasautunutta hienojakoista ainesta, jota tuuli on kuljettanut.
Nykyään tasaisia kuivia kankaita.
HIEKKAKENTÄT
6. Pitkä kohouma, luode–kaakko -suunnassa, soraa ja hiekkaa.
PITKITTÄISHARJU/HARJU
7. Leveä kohouma Etelä-Suomessa, lounas–koillinen -suunnassa. SALPAUSSELKÄ
(REUNAMUODOSTUMA)
8. Pyöreä järvi harjun keskellä. SUPPA
9. Muodostuivat, kun hienojakoisimmat ainekset laskeutuivat meren tai järven
pohjaan. SAVITASANGOT (LUSTOSAVI)
10. Pyöreä, sileäreunainen kuoppa kalliossa. HIIDENKIRNU
Maankohoaminen
• Mannerjää painoi maanpinnan lommolle.
• Lommo suoristuu vähitellen ja tästä syystä maa
kohoaa.
• Maa kohoaa nopeimmin Pohjanmaan rannikolla.
• Maankohoamisen merkkejä ovat:
–
–
–
–
Muinaisrannat eli pirunpellot
Laaksosavikot
Jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa)
Uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen
mantereeseen.
– Rannikon satamien ja väylien mataloituminen.
– Jokien virtaussuunnan muuttuminen.
Itämeren järvi- ja
merivaiheet
Maankohoaminen
1. Missä maa
Suomen
rannikolla
kohoaa
eniten?
2. Missä
vähiten?
Vedenkoskemattomat alueet
Sulamisvedet eivät ulottuneet vaaralle. Siksi sen maaperän
ravinteet eivät ole huuhtoutuneet ja viljely on mahdollista
vaaran päällä.
Lapinlahti, Pitkämäki
Ancylusjärven ja Litorinameren rantaviivat
Litorinameren ranta Pohjanmaalla
n. 7000 vuotta
sitten
Maankohoaminen Porin edustalla
Mitä seurauksia
maankohoamis
esta on ollut
Porin seudulla?
Maiseman muodostuminen 1
Selitä maiseman muodostumisen vaiheet.
Maiseman muodostuminen 2
Maiseman muodostuminen 3
Keskeisiä käsitteitä
• Maankohoaminen Maan yhä jatkuva nouseminen
merestä jääkauden jälkeen. Nopeinta Perämeren
rannikolla.
• Muinaisranta, pirunpelto Mäkien ja harjujen rinteillä
olevia kivivalleja, jotka kertovat merenpinnan
muinaisesta tasosta.
• Laaksosavikko, savitasanko Jääkauden
sulamisvaiheessa alaviin paikkoihin usein harjujen
väliin kulkeutunutta savea
• Maaperä Irtaimista aineksista, kuten hiekasta,
savesta tai turpeesta, muodostunut maankamaran
ylin osa kallioperän päällä.
• Kivennäismaalaji Kallioperästä rapautumisen
seurauksena syntynyt maalaji. Esim. savi ja sora.
• Eloperäinen maalaji Kasvien ja eläinten jäänteistä
syntynyt maalaji, kuten multa ja suoturve.
Osaatko?
1. Mistä maankohoaminen
johtuu?
2. Missä maa Suomen
rannikolla kohoaa eniten?
3. Luettele maankohoamisen
seurauksia.
4. Mitä tarkoittavat käsitteet
a) kallioperä ja b) maaperä?
5. Mitä ovat
a) kivennäismaalajit,
b) eloperäiset maalajit?
Osaatko? Vastaus
1. Maankohoaminen johtuu jääkauden aikana painuneen lommon vähittäisestä
suoristumisesta.
2. Pohjanmaan rannikolla
3. Maankohoamisen seurauksia ovat esim.
–
–
–
–
–
–
muinaisrannat eli pirunpellot
laaksosavikot
jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa)
uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen mantereeseen
rannikon satamien ja väylien mataloituminen
jokien virtaussuunnan muuttuminen.
4. a) Kallioperä tarkoittaa kiinteää peruskalliota.
b) Maaperän muodostavat kallioperän päällä olevat irtaimet maalajit.
5. a) Kivennäismaalajit syntyvät, kun kallioperä rapautuu (rikkoutuu).
b) Eloperäiset maalajit muodostuvat lahonneiden eliöiden jäänteistä.

similar documents