Johtajuus

Report
JOHTAMINEN
TUTKIMUKSEN
KOHTEENA
Millainen on hyvä johtaja?
Johtaminen tutkimuksen
kohteena

Tutkimuksen tavoitteena on löytää
jäsennystä johtamisen prosesseille
 keskeisiä onnistumistekijöitä

Johtaminen on ollut tutkimuksen
kohteena koko liiketaloustieteen
olemassaolon ajan
 1900 –luvun alusta lähtien
suuntautunut kolmeen pääalueeseen

Johtamisen tutkimuksen
kolme pääaluetta
1 Piirreteoriat

Millainen on hyvä johtaja?
2 Johtamistyylejä selittävät teoriat

Miten pitäisi johtaa?
3 Kontingenssiteoriat johtamisesta

Mitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat
johtamiseen?
I Piirreteoria
Millainen on hyvä johtaja?
 Lähtöisin 1940- ja 50 –luvuilta
 Tehokkaalla johtajalla oletettiin
olevan synnynnäisiä henkisiä ja
fyysisiä hyvän johtajan
ominaisuuksia
 Tutkimuksella etsittiin näitä
ominaisuuksia
 Tutkimus koski vain valkoisia
miehiä!

Piirreteoria vs. naisjohtajuus
Uusi tuleminen 1980-luvulla
naisjohtajuuskeskustelun myötä
 Rinnastetaanko hyvän johtajan
ominaisuudet edelleen miehisiin
ominaisuuksiin?

Minkälaisia ominaisuuksia hyvä
johtaja tarvitsee?
Nykykäsityksen mukaan
Henkilökohtaisten kykyjen ja
ominaisuuksien lisäksi tarvitaan
muitakin edellytyksiä
 Johtajaksi voi oppia ja siinä voi
kehittyä

Johtajana menestymistä
helpottavia piirteitä
sanallinen lahjakkuus
 älykkyys (?)
 kokonaisuuksien hahmottaminen
 vuorovaikutustilanteissa oikea
suhtautumistapa
 omaperäinen ja rohkea ajattelu
 tavoitteiden asettaminen ja sitkeys

Johtajana menestymisen
eväitä
henk.koht. kyvyt ja ominaisuudet
 työ- ja elämänkokemus
 halu toimia johtajana (tahto ja
motivaatio)
 itsetuntemus
 terve itsetunto ja nöyryys
 jatkuva itsensä kehittäminen
 johtamistaidollinen koulutus

Viitala 2002
Suomalaisten johtajien

Vahvuudet
tehtävien hoitaminen
 johtamisen etiikka


Heikkoudet
ihmissuhdeasiat
 henkinen jousto

II Johtamistyylejä selittävät
teoriat
Miten pitäisi johtaa?
 Tutkimuksen kohteena etenkin 1940ja 1960 –luvuilla
 Johtamistyylillä viitataan siihen,
kuinka johtajat käyttäytyvät

johtamisen erialueilla tai
 erilaisissa johtamistoiminnoissa ja
johtamistilanteissa

Johtamistyylit
Johtamistyyleissä perustavoitteena
työntekijöiden tuottavuuden
parantaminen
 Sisältävät erilaiset perususkomukset
ihmisestä ja motivaatiosta
 Kolme klassista tyyliä

1 Autoritaarinen
eli tehtäväkeskeinen tyyli
Ihmistä pidetään laiskana ja
epäluotettavana
 jonka seurauksena alaisten
mukauduttava esimiehen määräyksiin

Autoritaarisen tyylin piirteitä:
-
johtajakeskeinen
vaikutusvalta ja valvonta johtajalla
viestintää vähän, yksisuuntaista
hyökkäävä ja etäinen
usein kaunaa, pelkoa ja riitaa
työn laatu usein hyvä
2 Demokraattinen
eli ihmiskeskeinen tyyli
Ihmistä pidetään luovana sekä oikein
motivoituna itseohjautuvana
 Tämän ansiosta

alainen mukana päätöksenteossa
 alainen kantaa osaltaan vastuuta
päätöksistä

Demokraattisen tyylin
piirteitä:
-
laaja yhteistyö ja osallistuminen
avoin kommunikointi
luottamus
arvonanto ja ystävällisyys
töistä sopiminen yhdessä
työn laatu hyvä
3 ’Antaa mennä’ (laissez-faire)
–johtaminen
Johtaja ei piittaa toiminnasta eikä
ihmisestä
 jättää asiat ajelehtimaan oman
onnensa nojaan

’Antaa mennä’–johtamisen
piirteitä:
-
mukavuus, mutta epävarmuus
vaikutusmahdollisuus sillä, joka sen sattuu
ottamaan
järjestelmällisen kommunikaation ja
seurannan puuttuminen
hosuminen ja vastuuttomuus
epäjärjestys
työmotivaatio yleensä heikko
työn laatu heikko
Johtamistyylit käytännössä
Johtaminen harvoin ”tyylipuhdasta”
 Yleensä johtamistyyli on klassisten
tyylien sekamuoto


painotus vaihtelee tilanteesta riippuen
Tannebaumin ja Schmidtin (1957)
malli
Johtamiskäyttäytymisen jatkumo
(Tannebaum & Schmidt 1957)
(Demokraattinen)
Ihmiskeskeinen
(Autoritäärinen)
Tehtäväkeskeinen
Alaisten käytössä
oleva vapaus
Alaiset
määrittelevät
rajat ja ratkaisut niiden
sisällä
Esimiehen käyttämä
auktoriteetti
Esimies esittää
ongelman, saa
ehdotuksia ja
päätös on
yhteinen
Esimies
määrittelee rajat
ja pyytää
tekemään
päätöksen
Esimies esittää
suunnitelman ja
kysyy alaisten
mielipidettä
Esimies esittää
vaihtoehtoisia
ideoita
keskusteltavaksi
Esimies tekee
päätöksen ja
ilmoittaa siitä
Esimies ”myy”
päätöksensä
Johtamiskäyttäytymisen jatkumo (Tannebaum & Schmidt
1957)
Johtamistyylien kaksi
ulottuvuutta (Likert 1967)
Huomio tuotantoon
 Huomio ihmisiin

Erilaisten painotusten vaikutus
tuottavuuteen
Managerial Grid
(Blake ja Mouton 1971 & 1978)
Johtamistyyli riippuu johdon
asenteista ja ajattelutavasta
 Johtamisen taustalla vaikuttaa joukko
yksilöllisiä olettamuksia
 Johtamisruudukko perustuu
johtamisen kahden perusulottuvuuden
eriasteisiin yhdistelmiin
 Ulottuvuuksien yhdistelmät tuottavat
viisi johtamisen perustyyliä

Kritiikkiä malleista
Sekoittavat tavoitteita ja keinoja,
sulkevat pois muita johtamiseen
vaikuttavia ryhmiä ja asioita
 Eivät huomioi tilannetta tai
organisaation luonnetta
 Ei huomioi johtamisen sisällöllistä
rikkautta tai kulttuurisia piirteitä

Kritiikistä huolimatta
Mallit tarjoavat yhden työkalun
ajattelun jäsentämiseen (joskin
suppean)
 Auttavat tiedostamisessa ja
itsereflektiossa

III Kontingenssi- eli
tilanneteoriat
Mitkä tilannekohtaiset asiat
vaikuttavat johtamiseen?
 Tilannejohtaminen täsmentyi omaksi
lähestymistavakseen 1970 - ja 1980 –
luvuilta lähtien
 Johtaminen nähdään
tilannesidonnaisena toimintana

Tilannesidonnaisessa
toiminnassa
Hyvän johtamisen ehtoja määrittävät
 työ
 työtä tekevät ihmiset
 ryhmän ja johtajan välinen
vuorovaikutussuhde
Vroomin ja Yettonin malli
(1973)
Esimiehen toimintaa määrittävät
 tilannemuuttujat


esim. alaiset, aika, työtehtävien sisältö
ja vaatimukset
esimiehen luonteenpiirteet ja
ominaisuudet

esim. vuorovaikutustaidot, kokemus
 Ovat vuorovaikutuksessa keskenään
Reddinin 3D-malli (1970)

Johtamisen ulottuvuudet
tehtäväkeskeisyys
 ihmiskeskeisyys
 tehokkuus


Esimiehen tehokkuus on riippuvainen
hänen käyttäytymisensä sopivuudesta
tilanteeseen
Herseyn ja Blanchardtin
malli (1982)
Perusajatukset:
 Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa
 Paras tapa vaikuttaa ihmisiin ja
heidän käyttäytymiseensä riippuu
tilanteesta
 ihmisten valmiusasteesta
 eri tekijöiden yhteensopivuudesta


Esimiehen ja alaisen suhde tärkeä
Tilanneteorioiden mukaan
tehokkaat johtajat

mukauttavat johtamistyylinsä
vastaamaan alaistensa ja kulloisenkin
ympäristön erityistarpeita
osaavat diagnosoida tilannetta, johon
yrittävät vaikuttaa
kykenevät muuttamaan johtamistyyliä
nopeasti
Ihmiskeskeisyys
johtamisessa
Mitä hyviä puolia voisi sisältää?
 Millaisissa tilanteissa määräävät
otteet voisivat olla tarpeen?


Johtajan suurin haaste on löytää
sopiva lähestymistapa erilaisista
ihmisistä koostuvaan työyhteisöön tai
ryhmään
Nykyinen johtajuustutkimus
Sisältää elementtejä kaikista kolmesta
klassisesta pääsuuntauksesta
 Erityisenä kiinnostuksen kohteena
mm.

johtaminen muutostilanteessa
 osaamisen johtaminen
 uudet trendit

Pääasialliset lähteet
Vanhala, S., Laukkanen, M. &
Koskinen, A. 1995. Liiketoiminta ja
johtaminen. KY-palvelu.
 Viitala, R. 2002.
Henkilöstöjohtaminen. Edita.


Tai Strömmer, R. 1999.

similar documents