Mitä tehdään nyt?

Report
10-14 –vuotiaat seurakunnassa
Suunta –seminaari 4.2.2014/alustus Katri Vappula, lopussa
osallistujien koottuja näkemyksiä
 Kesän "ykkösleiri" on 10-13 -vuotiaille tarkoitettu neljän päivän mittainen telttaleiri
Palojärven leirikeskuksen maastossa. (Alahärmä)
 3.-6.-luokkalaisten seikkailuleiri (Forssa)
 4.–6.-luokkalaisten leiri (Hamina)
 4.-7.-luokkalaisten TALVILEIRI (Tampere)
 Yli 10-vuotiaiden poikaleiri ja tyttöleiri
 Seurakuntien yhteinen 10 –leiri (telttaleiri, Oulu)
 HOULIMOULI-leiri 11-14v Kesärannassa (Jalasjärvi)
 Leiri 7-8 luokkalaisille
 K-12 -leiri
 Isompien kerhot 3.-6 lk tai 4 -7 lk: kokki, sähly,
kuvataide (Espoo)
 7.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille
Kitarakerho, jousiammuntakerho ja
elokuvakerho (Forssa)
 Puuha- ja kokkikerho 3.–6. –luokkalaisille
(Hamina)
 TYTTÖKERHO 5.-7.-luokkalaisille tytöille
(Tampere), kokkikerho, puuhakerho
 Tyttöjen liikuntakerho, Tyttöjen kokkikerho,
Poikien kokkikerho 4.-6.lk. (Oulu)
 FRISBEE-GOLF 10-15 V. (Heinola)
 Kakkukurssi 4.-6. lk. Kurssi kokoontuu 7 kertaa
(Joensuu)
 Pienoisrautatiekerho yli 10-vuotiaille.
(Järvenpää)
 Avoimet ovet 5.-7. luokkalaisille






Haminassa
Kids Action (Huittinen)
Nuokku perjantaisin klo 17.30-19 5-6luokkalasille ja klo 19-21 7luokkalaisista vanhemmat
maamiesseurantalossa. (Iitti)
HOULIMOULI - illat 11-14v (3 t, kerran
kuussa, Jalasjärvi)
Junnuilta 5.-7. lk. maanantaisin klo
17.30-19.00 Noljakan kirkolla
Oloilta 12-14 –vuotiaille kerran viikossa
Tyttöjen ikioma iltapäivä joka toinen
torstai
 Seikkailijat 10-12 v.
 Tarpojat 12-15 v.
 Viikkotoiminta: oma ikäkauden
ohjelma ja kasvatustavoitteet
 Retket, leirit, partiotaitokilpailut
 Vertaisohjaajuus Tarpojissa
Koulun kanssa
 Koulupäivystys, aamunavaukset, koulukirkot
 Luokkaleirit ovat osa seurakunnan ja koulun välistä yhteistyötä. Ne ovat yleensä vuorokauden
mittaisia retkiä johonkin seurakunnan leirikeskukseen. (Tampere)
ABC-koulutus
 ABC –koulutus 12-14 –vuotiille / 13 –vuotiaille
K-12 toimintaa
 Kurssi, leirejä, retkiä
Retket
 Seurakunta järjestää 3-7 luokkalaisille lasketteluretken Himokselle. (Espoo)
Kuorot
 Harjun Heleät on aktiivinen nuorisokuoro, joka konsertoi ja esiintyy seurakuntien tilaisuuksissa.
Kuorossa laulaa 7.-9. -luokkalaisia musiikista innostuneita nuoria.
Kristillisen kasvatuksen kaari
 Perheillä on hengellisen elämän herkkyyskausia. Niitä
ovat lapsen syntymä ja kaste, kouluun meno, ala- ja
yläkoulun taite ja rippikouluaika. Kristillisen
kasvatuksen voimavaroja tulisi suunnata näihin
elämäntilanteisiin, koska silloin perheet tarvitsevat ja
haluavat tukea hengelliseen elämäänsä.
 Kristillisen kasvatuksen kaaressa on kolme
tiedostettua katvejaksoa. Ensimmäinen on kouluun
menon vaiheilla, toinen 10–14-vuotiailla ennen
rippikoulua, ja kolmas rippikoulun jälkeen niiden
nuorien parissa, jotka eivät tule isoskoulutukseen.
 Yhteys seurakuntaan on heikoimmillaan 10–14 -
vuotiailla. Lapset eivät kulje enää perheensä mukana,
tai eivät ota vanhempiaan mukaan. Seurakunnissa on
havaittu hankaluus tavoittaa tämän ikäkauden nuoria
ja varsinkin perhettä yhdessä.
Poimintoja Yleisvaliokunnan
mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen
laajentaminen ja rippikoulun
varhentaminen. Käsitelty
kirkolliskokouksessa keväällä 2013.
Resurssit
 Lapsiin ja nuoriin kohdistetuista varoista puolet
käytetään päiväkerhoihin ja rippikouluihin yhteensä,
ja kaikkiaan kolme neljäsosaa, jos mukaan lasketaan
perhekerhot ja isostoiminta. Varhaisnuorisotyöhön
käytetään rahaa puolet vähemmän kuin
päiväkerhoihin.
 Päiväkerhot kohdistuvat kolmelle ikäluokalle ja
rippikoulu yhdelle ikäluokalle. Kouluikäisten
varhaisnuorisotyöhön suunnataan varoja vähemmän,
vaikka se kohdistuu seitsemään ikävuoteen.
 Varhaisnuorisotyön kehittäminen on haasteellista,
koska seurakuntien voimavarat käytetään jo nyt
tarkoin. Aloitteessa ehdotettu kasteopetuksen
laajentaminen ja rippikoulun lisääminen kahteen
jaksoon herättää kysymyksen, millä kehittäminen
rahoitettaisiin.
Poimintoja Yleisvaliokunnan
mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen
laajentaminen ja rippikoulun
varhentaminen. Käsitelty
kirkolliskokouksessa keväällä 2013.
Moniammatillisuus ja
vapaaehtoisuus
 Työalojen laajuuteen vaikuttaa niihin osoitettujen
työntekijöiden lukumäärä. Rippikouluja
toteutetaan moniammatillisesti. Sama työtapa on
vahvistumassa perhekerhotyössä.
Moniammatillisuus on osoittautunut hyväksi
tavaksi kohdata nuoria ja perheitä. Sen vuoksi
sitä tulisi laajentaa muuhunkin kasvatustyöhön.
 Toinen ero työmuotojen välillä on siinä,
käytetäänkö palkattuja työntekijöitä vai
vapaaehtoisia. Pyhäkouluja ovat perinteisesti
pitäneet vapaaehtoiset aikuiset. Kouluikäisten
kerhoja pitävät kerhonohjaajat, jotka usein ovat
itsekin nuoria. Partiotoiminta on esimerkki
työmuodosta, joka on menestynyt vapaaehtoisten
varassa hyvin. Päiväkerhoja, rippikoulua ja muuta
nuorisotyötä järjestetään palkattujen
työntekijöiden voimin.
Poimintoja Yleisvaliokunnan
mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen
laajentaminen ja rippikoulun
varhentaminen. Käsitelty
kirkolliskokouksessa keväällä 2013.
Rippikoulu ei yksin riitä
 Erityisen haastava kristillisen kasvatuksen
ikäkausi sijoittuu 10–14-vuotiaisiin nuoriin. Mikäli
nuorella ei ole riittävää hengellisen elämän
perustaa ennen rippikoulua, rippikoulu ei yksin
riitä. Rippikoulu tulee tällöin liian myöhään ja
kestää liian vähän aikaa. Nuorten hengellistä
elämää tulisi vahvistaa jo ennen rippikoulua.
Tämä tulisi kuitenkin tehdä muulla tavalla kuin
muuttamalla rippikoulua.
 Valiokunta pitää tarpeettomana riskinä hyvän ja
toimivan rippikoulujärjestelmän muuttamista.
Varsinaisen rippikoulun laadusta on kuitenkin
huolehdittava kehittämällä sitä.
Poimintoja Yleisvaliokunnan
mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen
laajentaminen ja rippikoulun
varhentaminen. Käsitelty
kirkolliskokouksessa keväällä 2013.
Työn uudelleen suuntaaminen
 Kristillisen kasvatuksen kehittäminen
edellyttää, että työntekijät suuntaavat
työtään uudella tavalla ja seurakunnat
kohdentavat siihen varoja. Uusien
voimavarojen löytyminen on kuitenkin
vaikeaa.
 Seurakunnissa tuleekin voimakkaasti
kehittää vapaaehtoisten aikuisten
osallistumista kasvatustyöhön.
Poimintoja Yleisvaliokunnan
mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen
laajentaminen ja rippikoulun
varhentaminen. Käsitelty
kirkolliskokouksessa keväällä 2013.
10-14 –vuotiaat erityisen
kehittämisen kohteeksi
 Valiokunta pitää perusteltuna, että
kirkossa otetaan 10–14-vuotiaiden
kristillinen kasvatus erityisen
kehittämisen kohteeksi. Ajanjakso
kattaa iän kymppisynttäreistä
rippikoulun alkuun.
 Valiokunta pitää esimerkiksi
mahdollisena, että esirippikoulusta
kehitettäisiin yhtenäinen työmuoto
seurakuntiin.
Poimintoja Yleisvaliokunnan
mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen
laajentaminen ja rippikoulun
varhentaminen. Käsitelty
kirkolliskokouksessa keväällä 2013.
Olisiko siitä vastaukseksi?
 Oululaisessa Tuiran seurakunnassa kuudesluokkalaisilla on mahdollisuus käydä
esirippikoulua eli preparia. Se kestää vuoden ja on tarkoitettu kuudetta luokkaa
käyville 12-13 -vuotiaille nuorille.
 Kankaanpäässä ke 15.30-17.30 Seiska.set -yhdistetty kerhonohjaajakoulutus +
esirippikoulu seiskaluokkalaisille joka toinen keskiviikko. Papis (sis.välipalan)
 Kiva –projekti kokosi malleja: Rengossa puolet ikäluokasta lähti mukaan, kun
seurakunta tarjosi kolmenkymmen tunnin mittaista esirippikoulua ala-asteen 4-5luokkalaisille eli 10-11-vuotiaille. Kerran viikossa koulupäivän jälkeen pidettyyn
opetukseen ja ohjelmaan kuuluneelle leirille osallistuttiin innokkaasti, ja palaute
oli kaikin tavoin myönteinen. Kokeilu on jo muuttumassa normaaliksi työmuodoksi.
Rovaniemellä esirippikoulu toteutuu yhteistyössä koulun kanssa. Seurakunnan
työntekijät saavat hoitaakseen yhden uskontotunnin kuukaudessa 5-6-luokissa.
Kouluissa on koettu, että seurakunnan tuki on virkistänyt uskonnonopetusta.
 Jo kesäkuussa 2003 Raili Kettunen kirjoitti Kotimaa-lehdessä Lea Pulkkisen
Kirkkopäivien luennon inspiroimana : Varhaisnuoriin voi Pulkkisen mukaan vielä
vaikuttaa. mutta 15-vuotiaat ovat usein jo arvonsa ja tiensä valinneet. ..........
Kirkossa on kiinnitettävä varhaisnuoriin nykyistä enemmän huomiota. On
käsittämätöntä, ettei kirkossa ole vielä kehitetty 12-13-vuotiaille vetovoimaista,
koko ikäluokan kokoavaa toimintamuotoa, jossa käsitellään juuri heidän
elämäntilanteeseensa liittyviä kysymyksiä......Niiden suunnittelussa on lähdettävä
siitä, ettei kyse ole rippikouluin esiasteesta tai rippikoulun kopiosta, vaan jostakin
uudesta ja omaleimaisesta toiminasta.
 Tarvitaanko koko ikäluokan kokoava
kristillisen kasvatuksen toimintamalli
12-13 vuotiaille (siirtymä 6-7 lk.)?
 Jos, niin millainen sen tulisi olla
ollakseen vetovoimainen?
Äänestyksen tulos:
Kyllä 7 ääntä. Perusteluja:
 Yleinen piispojen suositus auttaa saamaan moniammatillisen joukon mukaan
Ei 16 ääntä. Perusteluja:
 Olemassa olevia toimintamalleja pitää sen sijaan nostaa esiin ja resursoida
 Tapoja ja toimintamalleja on tällä hetkellä monia hyviä, mutta paikallisia -> yhtenäinen
malli voisi haastaa näitä
 Resurssien jakaminen tasaisemmin
 Profiilin nostaminen
 On merkittävä herkkyyskausi
 Satsataan kunnolla siihen, mitä nyt tehdään esim. kouluyhteistyö
 Ei kilpailua lapsen ajasta
 Alhaalta ylöspäin kehitetty, seurakunnissa, tyttöjen ja poikien oma ääni kuuluviin
 Esim. K -12 ohjelman kaltainen tai Pilotti –ohjelma
 Koulukinkerit

similar documents