Järvensivu Liikkumaan

Report
Yhdessä kehittämisen voima ja
keskeiset askeleet
Liikkumaan! -seminaari 2.12.2014, Dipoli
Timo Järvensivu, KTT, tutkija,
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Mistä on kyse?
• Miten yhdessä kehittäminen eroaa muunlaisesta
kehittämisestä?
• Mitkä ovat yhdessä kehittämisen keskeiset
askeleet?
 Yhdessä kehittäminen onnistuu parhaiten
sellaisissa avoimissa yhteisöissä, joissa toimijat ovat
autonomisia (vapaita tekemään päätöksiä ja
valitsemaan omat toimintatapansa) ja joissa
kehittämistyön jatkuvuus ja onnistuminen perustuu
luottamukseen toimijoiden välillä
Perinteinen kehittämistyön prosessi
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
2) On panostettava siihen,
että ratkaisu saavuttaa
yhteisön luottamuksen
1) Ratkaisu tuodaan
yhteisölle ulkopuolelta
Ratkaisu
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Aika
Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa
kehittämistä
tällä
tavalla?
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
Ratkaisu
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Ratkaisu
Ratkaisu
Aika
Verkostoituva kehittämistyön prosessi
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
Ratkaisu
Ratkaisu
Ratkaisu
2) Yhteisö kehittää ja
hyödyntää ratkaisuja
yhdessä toimien
1) Aloitetaan
keskinäisen
luottamuksen
rakentamisesta
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Aika
Verkoston toimivuuden avaintekijät
Uudet toimijat
innostuvat
mukaan
Mitä toiveita,
tarpeita ja
osaamista
toisilla on?
Jos autan toisia,
auttavatko toiset
minua?
Toimintatavat
muuttuvat
tehokkaammin
Tieto leviää ja se
omaksutaan
tehokkaammin
Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen ja
itseorganisoituvan verkostoitumisen
mahdollistamista ja tukemista
Verkoston ”johtaja(t)”
tai koordinaattori(t)
”Ydin”verkostoa
Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja
Opettaminen
Fasilitointi
Emännöinti
”educating”
”facilitating”
”hosting”
Tiedon ja
osaamisen
jakaminen
opettajalta
opetettaville
Tiedon ja
osaamisen
jakaminen ja
luominen kaikilta
kaikille ohjatusti
Tiedon ja
osaamisen
jakaminen ja
luominen
kaikilta kaikille
itseorganisoituen
Esim. koulutusprosessi,
jossa asiantuntija jakaa
tietoaan muille
luennoiden ja
keskusteluttaen
Esim. ohjattu Learning
cafe, jossa asiantuntijat
työskentelevät ja
ideoivat yhdessä
Esim. fyysinen ja
henkinen ”tila”, joka
motivoi asiantuntijoita
työskentelemään ja
ideoimaan yhdessä
Kehittämistyön eteneminen
oppimista syventäen
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Tulevaisuus,
ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Tulevaisuus,
ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Tulevaisuus,
ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Neljäs taso: avoin tahtotila
”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”
Tulevaisuus,
ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Tutkitaan faktoja
Kootaan
verkosto
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Tulevaisuus,
ratkaisut
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Tuetaan
ekosysteemin
kehitystä
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Luodaan tila
dialogille
Hiljennytään
Rakennetaan
mikrosysteemejä
Tehdään
prototyyppejä
Neljäs taso: avoin tahtotila
”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”
”Päästetään irti”
Letting go
”Annetaan tulla”
Letting come
Kirkastetaan
visiota
Kolmen tason oppimisrutiinit
Ei-oppivat rutiinit
Todellisuus
Rutiini
(Esim. Argyris & Schön 1978)
1. tason oppimisrutiinit
Ei-oppivat rutiinit
Todellisuus
Todellisuus
Päätöksenteko
ja kehittävä
yhteistyö
Rutiini
Palaute
todellisuudesta
(Esim. Argyris & Schön 1978)
1. tason oppimisrutiinit
Todellisuus
Päätöksenteko
ja kehittävä
yhteistyö
Palaute
todellisuudesta
(Esim. Argyris & Schön 1978)
1. tason oppimisrutiinit
2. tason oppimisrutiinit
Todellisuus
Todellisuus
Päätöksenteko
ja kehittävä
yhteistyö
Päätöksenteko
ja kehittävä
yhteistyö
Palaute
todellisuudesta
Palaute
todellisuudesta
Toimintamallit,
joilla päätöksiä
ja yhteistyötä
tehdään
Ajattelumallit,
joilla todellisuutta
ja palautetta
hahmotetaan
(Esim. Argyris & Schön 1978)
Rutiinien muuttaminen
Rutiinien muuttaminen
(Duhigg 2012: The power of habit)
2. Rutiini
(engl. routine)
3. Palkkio
(engl. reward)
1. Heräte
(engl. cue)
4. Riippuvuus
(engl. craving)
Rutiinien muuttaminen
(Duhigg 2012: The power of habit)
Tämän voi ’vaihtaa’
2. Rutiini
opettelemalla
(engl. routine)
uuden rutiinin!
3. Palkkio
(engl. reward)
1. Heräte
(engl. cue)
Vaikea tai
mahdoton
poistaa
4. Riippuvuus
(engl. craving)
Vaikea tai
mahdoton
poistaa
Vaikea tai
mahdoton
poistaa
Sisäisen motivaation vahvistaminen
Mistä nousee sisäinen motivaatio kehittää uutta?
Merkityksellisyys
Autonomisuus
Vapaus valita omat
tavoitteet ja tehdä
omalla tavalla
Kykyjen
käyttäminen ja
kehittäminen
Työ, jolla on tarkoitus
ja yhteisö, jonka
kanssa jakaa
merkityksellisyyden
tunnetta
Työ, jossa pääsee
syventämään omaa
oppimista itselle
kiinnostavista
asioista
Oikeudenmukaisuuden tunne
(esim. oikeudenmukainen palkkaus)
Esim Deci & Ryan 1997
Yhteenveto:
Sisäistä motivaatiota tukevat
yhteisen syväoppimisen rutiinit
1. tason yhteiset oppimisrutiinit
3. Palkkio
2. tason yhteiset oppimisrutiinit
1. Heräte
Todellisuus
Todellisuus
Päätöksenteko ja
kehittävä yhteistyö
Päätöksenteko ja
kehittävä yhteistyö
4. Riippuvuus
Palaute
todellisuudesta
Palaute
todellisuudesta
3. Palkkio
2. Rutiini
4. Riippuvuus
Toimintamallit,
joilla päätöksiä ja
yhteistyötä
tehdään
1. Heräte
Ajattelumallit, joilla
todellisuutta ja
palautetta
hahmotetaan
2. Rutiini
Autonomisuus
Merkityksellisyys
Kykyjen
käyttäminen ja
kehittäminen
Autonomisuus
Oikeudenmukaisuuden tunne
1. Heräte
Merkityksellisyys
Kykyjen
käyttäminen ja
kehittäminen
Oikeudenmukaisuuden tunne
2. Rutiini
3. Palkkio
4. Riippuvuus
Neljä keskeistä dialogirutiinia (William Isaacs 1999):
1) kuuntele aidosti
2) puhu suoraan
3) kunnioita ihmisiä
4) ”pidättele” ennakkoluulojasi
Aikomus
keskustella
”aidosti”
Ennakkoluulojen
pidättäminen
onnistuu
Ennakkoluulojen
pidättäminen
ei onnistu
Luo fyysinen ja henkinen tila
(”painekattila”), jossa tällainen
dialogi on mahdollinen!
Dialogia, jossa luodaan
yhdessä uusia
merkityksellisiä ajatuksia
Keskustelua, jossa niin
sanotusti paras argumentti
voittaa
Väittelyä, jossa argumentti
pyritään voittamaan hinnalla
millä hyvänsä
Kiitos!
Kommentteja, kysymyksiä?
Ota yhteyttä: [email protected]

similar documents