TIETEENFILOSOFIA

Report
TIETEENFILOSOFIA
24 tuntia
Syksy 2011
Jarmo Pulkkinen
LUENTORUNKO
http://cc.oulu.fi/~pulkkine/
•
•
•
•
•
•
•
1. Johdanto
2. Tieteellinen käsitteen- ja teorianmuodostus
3. Tieteellinen päättely
4. Tieteellinen selittäminen
5. Ihmistieteiden tieteenfilosofia
6. Tieteen kehitys ja tiedon kasvu
7. Realismi, relativismi ja konstruktivismi
Tieteen määritelmästä
• ”Tieteellä tarkoitetaan toisaalta luontoa, ihmistä ja
yhteiskuntaa koskevien tietojen systemaattista kokonaisuutta
(tieteellisen tutkimuksen tulokset) ja toisaalta tällaisten
tietojen tarkoituksellista ja järjestelmällistä tavoittelua
(tieteellinen tutkimusprosessi)”. (Niiniluoto 1980: 13.)
• Tieteellinen tutkimuksen osat:
– 1. perustutkimus
– 2. soveltava tutkimus
– 3. kehitystyö
• Tiede yhteiskunnallisena instituutiona:
–
–
–
–
1. Voimavarat
2. Ohjausjärjestelmä
3. Toimeenpanojärjestelmä
4. Hyödyntämisjärjestelmä.
Tiede tieteenhistorian näkökulmasta
• Tieteellinen tieto on muuttuvaa, tiede on
itseään korjaava järjestelmä.
• Tieteiden alku palautuu varhaisiin
korkeakulttuureihin (Egypti, Babylonia jne.)
• Antiikin Kreikka (joonialaiset luonnonfilosofit,
Aristoteles). Teoreettisen tieteen synty.
• Uuden ajan alussa modernin tieteen synty
(Kopernikus, Kepler, Galilei, Newton jne.).
Tieteen käsitteen historiasta
• Luonnonfilosofia (Newton) vs. luonnonhistoria (Linné).
• Scientia: yliopistoissa opetettavat tieteet (teologia,
lakitiede, lääketiede, filosofisen tiedekunnan
oppiaineet).
• William Whewell (1794-1866): ”Science” ja ”scientist”.
Arvottava käsite, joka korostaa luonnontieteiden
merkitystä, esikuvana Newtonin mekaniikka.
• Saksassa ”Wissenshaft” kuvaileva luokkakäsite
(yliopistossa opetettavat tieteet). Alajaottelu:
”Naturwissenschaft” ja ”Geisteswissenschaft”.
• Demarkaatio-ongelma: Newton ja alkemia.
Tieteellisestä menetelmästä
• Kreik. methodos (meta + hodos).
• Tieteellinen tutkimus perustuu tiedeyhteisön
hyväksymän tutkimusmenetelmän käyttöön (ei
intuitio, vaisto, suostuttelu, propaganda).
• Perinteinen (”positivistinen”) tiedekäsitys:
–
–
–
–
Objektiivisuus.
Kriittisyys.
Autonomisuus.
Edistyvyys.
• Valistuksen projekti ja ”tiedeusko”.
Tieteen tavoitteet
• Kognitivismi (lat. cognitio): Tieteen päämäärä on totuus
(uusi tieto).
– Kontemplatiivinen (mietiskelevä) tieteenihanne:
Aristoteles, Tuomas Akvinolainen.
– Aktivistinen tieteenihanne: Francis Bacon, Rene Descartes.
• Behavioralismi: tieteen tulokset toimintasuosituksia
(jos halutaan X, tehtävä Y).
• Instrumentalismi: kaikkia inhimillisen kulttuurin
luomuksia tarkasteltava ”välinearvon” näkökulmasta.
• ”Tekninen tiedonintressi” vs. hermeneuttinen ja
emansipatorinen tiedonintressi (Jürgen Habermas)
Tieteentutkimus
• Viime vuosikymmenien aikana syntynyt uusi
monitieteellinen tutkimusalue.
• Science Studies tai Science and technology
studies.
• Keskeisiä alueita ovat tieteenfilosofia,
tieteenhistoria ja tieteensosiologia, tieteen
psykologia ja tiedepolitiikan tutkimus.
• Yleinen vs. erityistieteiden tieteenfilosofia.
Tieteenfilosofisia ja metodologisia
ongelmia (Niiniluoto)
• (a) Tieteellisten ongelmien luonne.
• (b) Tutkimusta ohjaavien ennakko-oletusten ja
taustatekijöiden asema.
• (c) Tieteen tulosten luonne ja tiedon kasvu.
• (c) Tieteellinen käsitteenmuodostus.
• (e) Tieteellinen teorianmuodostus.
• (f) Tieteellinen systematisointi, selittäminen ja
ennustaminen.
• (g) Hypoteesien ja teorioiden keksiminen.
• (h) Tieteellisen päättelyn perusteet.
• (i) Eri tieteenalojen peruskäsitteisiin ja metodeihin liittyvät
filosofiset kysymykset.
• (j) Tieteiden luokittelu ja tieteenalojen metodologiset erot.
Tieteenfilosofia ja filosofia
• Epistemologia eli tietoteoria tarkastelee tiedon
ongelmaa (mahdollisuus, luonne, oikeuttaminen).
• Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus (Platon): A
tietää p jos ja vain jos
– A uskoo, että p.
– A:lla on päteviä perusteita väitteelle, että p.
– p on tosi.
• Immanuel Kantin regulatiivinen periaate: totuus
on tieteen tavoite, johon tiede pyrkii.
Tietoteorian suhde erityistieteisiin
• Autonomistisen käsityksen mukaan tietoteoria on
autonominen suhteessa erityistieteisiin ja terveen
järjen käsityksiin.
• Descartesille tietoteoria ”ensimmäinen filosofia”, joka edeltää
tieteellistä tutkimusta ja pyrkii löytämään sille varman perustan.
• Naturalistisen käsityksen mukaan tietoteorian on
nojauduttava tieteen ja arkikokemuksen
tarjomaan informaatioon.
– W. V. Quine: tietoteoria on osa luonnontiedettä.
– Alwin Goodman: käsiteanalyysi apriorista
(autonomista tieteestä), mutta käsitteiden
soveltamisen tutkiminen vaatii empiiristä tutkimusta.
Tiedon mahdollisuudesta
• Dogmatismi (tieto mahdollista), agnostisismi (tieto ei mahdollista),
skeptisismi (ei ratkaisua kysymykseen onko mahdollista saada tietoa,
kaikkea epäiltävä).
• Gorgias (n. 480-380 eaa.)
– Mitään ei ole.
– Jos jotain on, emme voi tietää siitä mitään
– Jos jotain voidaan tietää siitä, emme pystyisi kertomaan sitä
kenellekään.
• Akateeminen skeptisismi vs. Pyrrhonistinen skeptisismi (hellenistinen
aikakausi).
• Realismi: aineellinen todellisuus olemassa tajunnasta riippumatta &
siitä on mahdollista saada tietoa.
• Naiivi realismi: todellisuus havaintojemme kaltainen (Aristoteleen
naiivi fysiikka).
• Sekä rationalismi että empirismi tieto-opillisia yrityksiä kumota
skeptisismi. Yhteistä oletus tiedon ”varmasta perustasta”.
Suoran havainnon ongelmia
• Wilfrid Sellars: ”annetun myytin”
(”myth of the given”) kritiikki.
Positivistien ja empiristien
tietoteoria sekoittaa keskenään
”olion tuntemisen” ja
käsitteellisen tiedon tosiasioista
(”tietää että A”). Vain
jälkimmäinen voi olla tiedon
perusta, ja edellyttää käsitteiden
soveltamista (ei varmaa).
• Norwood Russell Hanson:
Patterns of Discovery (1958). Ei
ole olemassa ”puhdasta”
havaintoa, vaan havainto on aina
teorian määräämää tai teorian
vaikutuksen alaista.
Ptolemaioksen episyklit
Kriittinen realismi
• Fallibilismi: ihminen on erehtyväinen ja tieto on
aina enemmän tai vähemmän epävarmaa.
• Kriittinen realismi:
– 1. On olemassa osaksi ihmismielestä riippumaton
todellisuus, joka ei rajoitu siihen mikä on aistein
havaittavissa.
– 2. Tiede pyrkii kohti totuutta.
– 3. Vaikka tiede voi erehtyä, se pystyy suotuisissa
olosuhteissa lähestymään totuutta.
– 4. Nykyaikaiset tieteen teoriat ovat lähellä totuutta
tai likimäärin tosia (menestysargumentti).
Tiede ja metafysiikka
• Tiede ei vain kuvaa maailmaa, vaan antaa
selityksen kuinka ja miksi asiat ovat niin kuin
ne ovat.
• Metafysiikassa kyseenalaistetaan ja arvioidaan
kriittisesti ongelmia ja oletuksia, joita
luonnontieteissä pidetään itsestään selvinä.
• Tulisiko uskoa olioihin, jotka parhaat
tieteelliset teoriat väittävät olevan olemassa?
Realisti: ”Kyllä”. Antirealisti: ”Ei”.

similar documents