Ruotsin ääntämisestä

Report
Lähteet:
Olle Kjellin
Bosse Thoren
Mikko Kuronen
Miksi oikean ääntämisen oppimiseen
kannattaa kiinnittää huomiota?
 Murteellisen puheen ymmärtäminen on rasittavaa,
koska vie enemmän aikaa ja rasittaa kuulijan
lyhytmuistia tavallista enemmän.
Suomalaisten yleisiä ääntämisvirheitä
 Pitkää a-äännettä käytetään lyhyen äänteen paikalla.
 Paino on usein sanan ensimmäisellä tavulla.
 Suomalainen kuiskaa lauseen lopun ennen taukoa.
 Sanan alussa, ennen painollista tavua esiintyvät k-,p-
ja t-äänteet ovat jäävät ilman aspiraatiota.
 G-,b- ja t-äänteet ovat usein soinnittomia.
 Vaikeaa tuottaa konsonanttiryhmiä sanan alussa esim.
"(s)mör" ja "(sp)ringa".
Lyhyet vokaalit
 Monen lyhyen vokaalin (e, ä, o, u) kohdalla
suomalainen ääntämys on kohtuullisen hyvä
ruotsalaisenkin korvassa.
 Lyhyissä vokaaleissa suurimmat erot suomen ja ruotsin
välillä koskevat viittä äännettä: y:tä, ö:tä, a:ta, ukirjainta ja r:n etistä ö:tä. Näistä kahden viimeksi
mainitun oppiminen on tärkeintä.
Lyhyet vokaalit
 Vaikein lyhyt vokaali on u-kirjain sanoissa hund, kund




jne. Tätä äännettä ei suomessa ole lainkaan.
hund kund buss kulle murkna
Monilla puhujilla r:n etinen ö ja u-kirjain ääntyvät
samoin.
Kuuletko mitään eroa vokaalien välillä?
mörkna < > murkna
Pitkät vokaalit
 Ruotsin ja suomen pitkien vokaalien erot ovat paljon




suuremmat kuin lyhyiden vokaalien erot.
Pitkä ä ääntyy täysin samoin kuin suomen e ja on siksi
helppo.
U-äänne on lähes samanlainen kuin suomen y: ja on
siksi hyvin helppo.
Myös pitkä ö on periaatteessa helppo: kieli
korkeammalle kuin suomessa ja huulet hiukan
pyöreämmälle.
dö hö göda ösa
Pitkät vokaalit
 Ruotsin y kuulostaa aika paljon suomen i:n ja y:n





risteytykseltä, jossa on j-mäistä laatua etenkin äänteen
loppuosassa.
byt vy dyr fyra
Pitkä e muistuttaa hiukan suomen i:tä. E-äänne
diftongoituu usein siten, että alkuosa on hyvin imäinen ja loppuosa e-mäinen.
vet bet se leka
Ruotsin a: kuulostaa suomalaisen korvissa usein o:lta.
glas mat kal baka
Pitkät vokaalit
 Pitkä i on paljon tiukempi kuin suomessa. Tämä kuuluu joskus j








mäisenä laatuna etenkin äänteen loppuosassa.
bit vit tid bil
Pitkä o diftongoituu usein siten, että alku on u-mainen ja loppu
selvemmin o-mainen suomalaisen korvissa.
båt då dålig såpa
Vokaaliharjoituksia:
http://sfi.halmstad.se/safir/m01/a1/o01.htm
http://sfi.halmstad.se/safir/m01/a1/o10.htm
http://sfi.halmstad.se/safir/m01/a1/o11.htm
http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/aantaminen/pvkuuntelu.htm
http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/aantaminen/vokkuuntelu.ht
m
Konsonantit
 Tärkeimmät erot ruotsin ja suomen konsonanttien
välillä ovat p, t, ja k, sje-äänne ja tje-äänne:
 P, t, ja k ja ovat painollisen vokaalin edellä
aspiroituneita eli energisempiä ruotsissa kuin
suomessa.
 pil tid kul
 dal dill dela
Konsonantit
 Sje-äänne
 skina
sky choklad
 Tje-äänne
 Kina kärna kylig
Prosodia
 Prosodialla tarkoitetaan:
 puheen intonaatiota (joskus puhutaan melodiasta),
 tavujen kestosuhteita (pitkä/lyhyt) ja
 tavujen painollisuutta (painollinen/painoton).
Mihin seikkoihin tulisi kiinnittää erityishuomiota,
kun ulkomaalaisille opetetaan ruotsia?
 Paino oikealle sanalle lauseessa.
 Paino oikealle tavulle sanassa.
 Oikea (äänne ja) äännekesto painollisessa tavussa.
Mitä tarkoittaa, että paino on
oikealla tavulla?
 kaffe – café
 Monet vierasperäiset ruotsinpuhujat ovat epävarmoja
painon suhteen ja jättävätkin tavupainotuksen usein
pois, mikä tekee ymmärtämisen vaikeammaksi
raskaammaksi.
 Vaikka äänne olisikin oikein, mutta paino puutuu,
ruotsalainen ei välttämättä tunnista (fokusoitua eli
painollista) sanaa.
Painolliset ja painottomat tavut
 Ruotsi eroaa prosodisesti monin tavoin suomesta.
 Aloitamme kaikkein tärkeimmällä: painollisten
tavujen vaihtelulla ja määrällä puheessa eli puheen
rytmillä.
 Ruotsissa painollinen tavu on pitkä, siis piiiitkä.
 Painottomat tavut ovat puolestaan aina lyhyitä: niissä
ei ole pitkiä vokaaleita eikä pitkiä konsonantteja.
Painolliset ja painottomat tavut
 Lyhyissä arkipäivän puhunnoksissa painollinen tavu
on kaikissa kielissä usein puhunnoksen lopussa tai
loppupuolella, niin ruotsissakin.
 Toinenkin pääsääntö pätee ruotsiin: painollisia voivat
tavallisesti olla substantiivit, adjektiivit, pääverbit.
 Painottomia ovat tavallisesti apuverbit, pronominit,
kysymyssanat, prepositiot, artikkelit ja konjunktiot.
Painolliset ja painottomat tavut
 Esimerkkilause ja sen ääntäminen: Jag måste köpa en




bil.
Tavallisin suomalaisen puhujan virhe on, että hänellä
on liian monta pitkää painollista tavua lauseessa:
jag måsste kööpa en biil.
Ruotsalainen ei äännä lausetta näin!!
Mutta miten?
Painolliset ja painottomat tavut
 Lauseessa tulee olla vain yksi painollinen tavu - bil - ja




se ääntyy hyvin pitkänä: biiiil.
Kaikki muut tavut ovat lyhyitä, siis myös esimerkiksi
mås- ja kö-, jotka jossain muussa yhteydessä
painollisina toki voisivat olla pitkiä tavuja.
Tavallisesti painottomissa kohdissa on tavujen tai
äänteiden poistippumisia ja assimilaatioita
(=sulautumisia toisiin äänteisiin).
Tämän vuoksi esimerkkilauseemme ääntyykin usein:
ja måst köpam em biiiiiil.
Painolliset ja painottomat tavut
 Ääntämisohje: juokse nopeasti painottomien tavujen
yli alussa ja maksimoi paino lauseen viimeiselle tavulle
biiiil.
 ja måst köpam em biiiiiil.
 Ruotsalainen varmasti ymmärtää lauseen, mutta
samalla myös ihmettelee, mikä kohta lauseessa oikein
oli tärkeä tai uutta (=”painollista”).
Painolliset ja painottomat tavut
 Ruotsalaisessa ääntämyksessä on suuri ero painollisen
(piiitkän) ja painottoman (lyhyen) välillä.
 Koska suomi on toisenlainen kieli kuin ruotsi, on
suomalaisen vaikea oppia tätä asiaa.
 Kuitenkin se on kaikkein tärkein asia!
Painolliset ja painottomat tavut
 Katsokaamme nyt seuraavia esimerkkilauseita.
 Jag skulle vilja ha en öl.
 Jag skulle vilja äta lite korv.
 Han heter Per.
 Mietipä, mitkä tavut ovat painollisia. Muista, että ne ja
vain ne ovat pitkiä, kaikki muu lauseissa on lyhyttä.
Painolliset ja painottomat tavut
 Toivottavasti päädyit seuraaviin ääntämyksiin:
 (j)a sku villa ha en öööööl
 (j)a sku villa äta lite korrrrv
 (h)an (h)ete Pääääär
Sivupainolliset tavut
 Tähän saakka on hiukan yksinkertaistettu asiaa, koska
puheessa tavut eivät nimittäin aina jakaudu pelkästään
painollisiin ja painottomiin, vaan ruotsissakin esiintyy
joskus lauseissa nk. sivupainollisia tavuja.
 Ne ovat selvästi pitempiä kuin painottomat lyhyet
tavut, mutta kuitenkin lyhyempiä kuin pääpainolliset
tavut.
 Niinpä alla olevassa lauseessa voisi esiintyä sivupaino
vaikkapa sanalla 'kanske':
 (j)a sku kannske villa ha en öööööl
Sivupainolliset tavut
 Puheen rytmin kannalta tärkeimmät asiat ovat siis:
 1) painollinen on pitkä,
 2) painoton lyhyt ja joskus ruotsissa esiintyy
 3) sivupanollisia tavuja, jotka myös ovat pitkiä.
 Meillä on siis kolme prosodista tavua:
 pääpainollinen = piiitkä
 sivupainollinen = pitkä
 painoton = lyhyt
Esimerkkejä: Svenskt uttal för finskspråkiga
(Kuronen & Leinonen, 2010)
 http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/satser150.wav
(s. 150).
 http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/satser151.wav
(s. 151).
 http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/satser152.wav
(s. 152).
 http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/satser153.wav
(s. 153).
Lähteet
 http://olle-kjellin.com/sfiDebatt.pdf
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Bruten_svenska
 http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/aantaminen/
 http://www.bossethoren.se/bosse_Thoren_spr_ktidn_
2009_1.pdf

similar documents