Kehittyvä ja uudistuva kieltenopeus

Report
KEHITTYVÄ JA UUDISTUVA
KIELTENOPETUS
Kehittäjäopettaja Eija Ruohomäki, Oulun
kaupunki
Projektisuunnittelija Annamari Kajasto,
Helsingin kaupunki
OPH 5.9.2014
POHTIKAA
2-3 HENGEN RYHMISSÄ
miksi teidän koulu/organisaatio haki kvvaltionavustusta?
 millainen haun tulos oli teidän osaltanne – ja
pari syytä miksi niin kävi
 mitä hankkeellenne tapahtuu seuraavaksi
 mitä haluaisit jakaa muille
koulusi/organisaatiosi kansainvälisyydestä?
 mitä toivot tältä päivältä

> Muutama huomio koko ryhmän kuultavaksi
MIKSI MUKANA, MIKSI HANKKEELLE
JATKOA?








Haluan jatkaa hanketoimintaa, koska vauhti on nyt
hyvä. Stopata ei saa!
Haluan jakaa hankkeen tuotoksia muille: tekeillä on
käsikirja tandem-opetuksesta.
Tahdon jatkaa Kielitivolissa aloitettuja hyviä
menettelyjä kansainvälistymisen merkeissä.
Haluan toimia kv-kehittäjien verkostossa.
Haluamme laajentaa verkostomme toimintaa.
Haluamme kytkeä yrittäjyyskasvatuksen
kansainvälistymiseen.
On jakaa kokemuksia siitä, miten kieltä voi käyttää
oikeaan vaikuttamiseen.
Tiedän, miten paikallisesti voi laajentaa yhteistyötä
koulun ulkopuolelle.
ENTÄ JOS HANKERAHOITUSTA EI TULLUT
TAI SITÄ TULEE VÄHEMMÄN KUIN HAETTU?
Aina tulee olla plan B. Ei saa lamaantua!
 Hankkeessa karsitaan ensiksi liikkuvuuksista.

PARAS KV-JUTTU JAETTAVAKSI
MUILLE
Yhdessä tukholmalaisen koulun ja Etu-Töölön
lukion kanssa hanke vaikuttamisesta
virtuaalisesti
 Hakuprosessista: kannattaa laatia hakemuksia
yhdessä opetustoimen kanssa, omat ideat
jalostuvat, saa apua suunnitteluun, samalla
tietoa muista rahoitusmahdollisuuksista (Oulu)
 Aktiivinen verkostoituminen: saman asian
ympäriltä opettajat, koulut koolle, yhteisiä
tapaamisia ja seminaareja (IPPO-hanke);
verkostoitumista kouluihin, opettajiin myös
Suomen ulkopuolelle

TYÖPAJAN SISÄLTÖ




Kielikasvatus
Poimintoja perusasteen OPS-luonnoksesta,
näkökulmana kieltenopetus
www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset
lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpideehdotuksia
Oman hankesuunnitelman rikastaminen
kielikasvatuksen, OPS2016:n näkökulmasta
KIELIKASVATUS (1), OPS2016-LUONNOS 04/2014


kielitaidon kehittyminen alkaa
varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä
prosessina
monikielinen kompetenssi
kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla
 koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden
murteiden eritasoisista taidoista


kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö
eri tilanteissa

vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta, eri kielten
rinnakkaista käyttöä
KIELIKASVATUS (2), OPS2016-LUONNOS 04/2014

Oppilas oppii
tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja
vuorovaikutuksen käytänteistä
 käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa
 hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä



Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen
tukena.
Oppilasta
ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä
 hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä
 ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten
ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös
vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys
tuodaan esiin opetuksessa.

KIELIKASVATUS (3), OPS2016-LUONNOS 04/2014

Opetus
tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä
kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä
 vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä
oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan
rohkeasti.


Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden
yhteistyötä.
KIELIKASVATUSLOGO-KILPAILUN
MÄÄRITELMÄ KIELIKASVATUKSESTA,

OPH
Ympäristössäsi on paljon kieliä. Tutki vaikka ruokakaupan
tuotteiden etikettejä! Tiedätkö, mitä kaikkia äidinkieliä
koulussasi puhutaan? Tiesitkö, että Suomessa puhutaan
nykyisin ainakin 150 eri äidinkieltä? Oletko ajatellut, että
kielet muuttuvat jatkuvasti. Kieli voi kadota, ellei sitä
käytetä. Tiesitkö, että olet monikielinen, kuten jokainen
meistä? Monikielisyyttä on se, että osaa äidinkieltä tai
äidinkieliä, murteita, muita kieliä. Kieliä voi oppia kotona,
sukulaisilta, kavereilta, koulussa, tv:stä, netistä,
ulkomailla... Kieliä voi oppia kuuntelemalla, puhumalla,
lukemalla, kirjoittamalla, matkimalla, leikkimällä,
laulamalla. Kielitaito kasvaa, kun kieltä käyttää aina, kun
siihen on mahdollisuus. Kieltä voi ja kannattaa käyttää
rohkeasti, vaikka sitä osaisi vasta vähän. Kieliä voi myös
käyttää rinnakkain. Voit puhua kaverillesi suomea, ja hän
vastaa sinulle ruotsiksi. Jos olet opiskellut saksaa, mutta
et muista saksankielistä sanaa, kokeile, ymmärtäisikö
puhekumppanisi sanan englanniksi.
KIELIKATU-JULISTE

http://www.kielikatu.fi/tekstit/Kielikatu_julisteA
4.pdf
Oppilaiden, opettajien kielitaito näkyväksi
 Julisteen voi tulostaa monivärisenä kokoon A3

MITEN KIELIKASVATUS NÄKYY OMASSA
HANKKEESSA?
MITEN KIELIKASVATUS NÄKYY OMASSA
HANKKEESSA?

Mieti hetki ja kerro sitten muille mitä mietit
MITEN KIELIKASVATUS NÄKYY OMASSA
HANKKEESSA? (1)




Autenttisuus:
*näyttäytyy sekä oikeilla matkoilla (kieli, olosuhteet)
että Suomessa simuloiduissa asiointitilanteissa
*Oppilaiden ennakkoluulottomuutena käyttää kieltä.
*Yllätysten mahdollisuutena: yllätys tulee aina
väistämättä vastaan, paras kohdata niitä eri tavoin





Rohkea kielenkäyttö:
*ei vaadita perfektionistisesti virheetöntä
kielenkäyttöä vaan rohkeutta käyttää kieltä
*kv-kanssakäymisessä tajutaan, että kaikkea ei voi
millään ymmärtää
*esim. japanin kielessä oppikirjoissa on kohteliasta
kieltä ->kielikasvatus antaa luvan enempään!
MITEN KIELIKASVATUS NÄKYY OMASSA
HANKKEESSA? (2)
Erilaiset kielenkäyttötilanteet: välitunnit,
teemapäivät, kahdet kurssitarjottimet käytössä
(su,ru)
 Näitä pitää kielikasvatuksen osalta kehittää
kouluilla/hankkeissa:
 Laaja tietoisuus siitä, mitä kieliä
koulun/hankkessa olevat oppilaat ja opettajat
osaavat
 Eri kielten läsnäolo vankemmaksi
 Vapaa-ajalla hankittu kielitaito käyttöön

POIMINTOJA OPS-LUONNOKSESTA:
OPPIAINEEN TEHTÄVÄ





Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja
ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen
monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään
autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan
arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia
kulttuureita.
Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia
verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa
myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka
tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa
kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden
viestintätarpeista lähtien.
Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen
vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.
Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin
kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti.
Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä
oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön.
Oppilas osaa myös hakea osaamillaan kielillä tietoa.
POIMINTOJA OPS-LUONNOKSESTA: VIERAIDEN
KIELTEN, TOISEN KOTIMAISEN KIELEN
TAVOITTEET







ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä
sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden
kehittymistä.
ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän
käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen
asianmukaisuuteen.
kehittää oppilaan omaa toimijuutta kielitaidon luovassa
soveltamisessa sekä elinikäisen kielenopiskelun valmiuksia.
motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa
sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja
kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet,
kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat, jne.).
ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön
virittää oppilaan kiinnostusta lähiympäristön, Suomen ja
Pohjoismaiden kielellistä ja kulttuurista runsautta kohtaan sekä
suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä.
kannustaa oppilasta löytämään mahdollisuuksia käyttää
suomen/ruotsin kieltä erilaisissa yhteisöissä ja
toimintaympäristöissä.
POIMINTOJA OPS-LUONNOKSESTA:
TUTUSTUTTAMINEN KIELIIN, TYÖTAVOISTA,
TUKIMATERIAALEISTA





Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan
oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkin kieliin. Tällaista
toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi. Kielen tai kielten alkeita
opitaan siinä laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet
valitaan oppilaita kiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden
kanssa. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien
yhteydessä, osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille
voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita.
Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla.
Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat
saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja
käsitellä myös asenteita.
Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja
-välineitä. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja
-kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille
tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä
yhteydenpitoa.
OPSin tukimateriaalia mm. kielisalkku,
integrointi/monialaiset oppimiskokonaisuudet
LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN
TYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA




– Kansainvälinen toiminta on integroitu osaksi lukioiden
toimintaa ja se tukee lukiokoulutuksen ja
opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden
saavuttamista.
– Hyödynnetään sekä kotimaassa tarjoutuvia
kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia että laajasti eri
rahoittajatahojen tarjoamia mahdollisuuksia
oppilaitoksille, niin hankkeissa, liikkuvuuksissa kuin
verkkoyhteistyössä.
– Erityisesti vieraan kielen opetuksessa hyödynnetään eri
kulttuuritaustaisten opettajien osallisuutta opetuksessa.
– Lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellään
tarkemmin yleisistä periaatteista osaamisen
tunnustamisessa.
(Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja
selvityksiä 2010:14)
OMAN HANKKEEN RIKASTAMINEN


Miten voit rikastaa omaa hanketta siten, että
siinä näkyy kielikasvatuksen ja opsperusteluonnoksen kieltenopetuksen
näkökulmia?
1-3 hyvää ideaa tai toimintatapaa jolla omaa
hanketta voi kehittää edelleen ja / tai jotka
kannattaa jakaa edelleen
OMAN HANKKEEN/HAKEMUKSEN
TUUNAAMINEN, IDEOITA
Vaasan tandem-hankkeeseen kannattaa
tutustua, omat sivut on
 Miten saada osaksi koulun arkea, opetusta
kielikasvatus, miten pärjätä ilman hankkeita

”Jossain kaupungissa on maailma näytteillä
Mitä täällä on? Aina samoja pieniä ilmiöitä.”
(Ultrabra)
KIITOS
Iloa kielistä ja kansainvälisyydestä koulun
arjessa!


Kehittäjäopettaja Eija Ruohomäki, Oulun
kaupunki, [email protected]
Projektisuunnittelija Annamari Kajasto,
Helsingin kaupunki, [email protected]

similar documents