Velvoiteoik

Report
VELVOITEOIKEUS
Eija Heikkinen
Syksy 2014
Vahingonkorvaus
 Vahinkotilanteessa kulujen oikeudenmukainen
jakaantuminen vahingonkärsijän ja –aiheuttajan kesken
 Hyvitys
 Preventio
Harkinta:
 Onko vahinkoa aiheutunut
 Onko vahinko aiheutunut toisen toiminnasta
 Ovatko osapuolet toiminnallaan vaikuttaneet edellisiin?
Vahinkojen jakoa esim.
 Esinevahingot
 Henkilövahingot
 Varallisuusvahingot
 kärsimyskorvaukset
Vahinkojen jakoa
 Aineelliset
 Esim. hoitokustannukset, ansiomenetykset
 Aineettomat
 Särky, kipu tai muu tilapäinen haitta sekä pysyvä haitta
 Äkillinen haitta
 Pysyvä haitta
Vahinkojen jakoa
 Suoranaiset
 Eli välitön vahinko, vahingon oikaisemistoimista aiheutuneet
vahingot (sairaanhoitokulut ym.)
 Epäsuorat
 Eli välilliset vahingot, vahinkotapahtumasta aiheutunutta
haittaa ja rasitusta, joka ilmenee muina kuin suoranaisina
kuluina ja kustannuksin (ansiotulojen vähentyminen, esineen
tuhoutumisen vuoksi saamatta jäänyt liiketulo)
Vahingon kokonaismäärä
 Lähtökohtana on kahden tapahtumaketjun vertaaminen
toisiinsa
 Odotettu / ei odotettu tapahtuma ja niiden epäedullinen
ero
 Täyden korvauksen periaate
 Rikastumiskielto (perusteeton etu)
 Sovittelu
Syy-yhteys
 Vahinkoa aiheuttaneen teon tai toiminnan ja
vahinkoseurauksen välistä syy- seuraus suhdetta
 Vain mikäli mahdollisuus vaikuttaa toimintaan
 Vahinkotilanteen hallinta eli kontrolli
 Riittävä edellytys
 Positiivinen kontorolli (tekee itse päätöksen)
 Välttämätön edellytys (pystyy estämään)
 Negatiivinen kontrolli
Oikeudellinen vastuuperuste
 Vahinkojen sijoittaminen osaksi laajempaa kokonaisuutta
 Määritellään kontrollin jakaantuminen eri tahojen kesken
vahinkotilanteessa
 Vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän vastuunjako
 Kontrolli? Vastuulle ei perustetta, jos ei valtaa vaikuttaa
tilanteeseen
Riskinjakonormit
 Aiheuttamisperiaate  aiheuttaman tulisi olla aina
vastuussa aiheuttamistaan vahingoista
 Tuottamusperiaate  vain johonkin moitittavaan
(totunnaisesta poikkeavaan) syyllistyneen aiheuttajan
vastuu
 Painottaa tilannekontrollia
 Huolellisuus, varovaisuus
Ankara vastuu
 Vahingonkärsijöillä on vain vähäinen mahdollisuus
vaikuttaa tilanteisiin tai edes varautua niihin
 Esim. rokotukset
 Voi aiheutua vahinkoa vaikka niiltä pyritään välttymään
 Vastuussa riippumatta siitä, miten huolellisesti hän toimi
(pääperiaate)
 Muissa kuin ankaran vastuun tilanteissa vastuuperusteeksi
muodostuu aiheuttajan tuottamus
Vahingonkorvauslaki 2:1§
 ”Joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle
vahingon on velvollinen korvaamaan sen”
 Tuottamus  käyttäytyminen
 Huolellisuustaso  bonus pater familias ”huolellisen
perheenpään standardi”
 Tuottamus  usein toimintaa varten annettujen
sääntöjen rikkominen (esim. liikennerikkomus) (KKO
1997:73)
KKO 1997:73
C oli osallistuessaan sukellusleirin yhteydessä järjestettyyn
luolasukellukseen eksynyt luolaan ja hukkunut. Sukelluksen
aikana oli menetelty Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n
antamien turvamääräysten ja luolasukelluksessa
noudatetun käytännön vastaisesti. C:lta, joka oli melko
kokenut sukeltaja, oli puuttunut luolasukellukseen
osallistumiseen vaadittava kokemus. C oli siten osallistumalla
sukellukseen omalta osaltaan tietoisesti rikkonut
turvamääräyksiä ja muita vahingon välttämiseksi annettuja
ohjeita. Sukellusvanhimman ei katsottu
huolimattomuudellaan aiheuttaneen C:n kuolemaa.
Jatkoa…
 Rikosoikeudellinen tuottamus  rikkoo olosuhteiden
edellyttämä huolellisuutta ja huolellisuusvelvoitetta,
vaikka olisi pystynyt niitä noudattamaan
 Onko perusteita katsoa vahingonaiheuttajan syyllistyneen
liialliseen riskinottoon toisille aiheutuvista haitoista.
 Kuinka ennakoitavissa vahinkoseuraukset olivat
toimintaan ryhdyttäessä ja sitä harjoittaessa. (KKO 1997 II
64)
KKO 1997 II 64
Yhdistyksen järjestämän jääkiekko-ottelun aikana oli
kentältä ns. pitkänsivun katsomoon lentänyt jääkiekko
osunut yleisöön kuuluneen henkilön suulle aiheuttaen tälle
vammoja. Koska vahinko oli syntynyt jääkiekko-ottelulle
tyypillisellä tavalla ja sitä voitiin pitää myös ennalta
arvattavissa olevana eikä ottelun järjestäjä ollut näyttänyt
täyttäneensä velvollisuuttaan huolehtia siitä, että katsojat
olisivat olleet turvatut tällaiselta vahingolta, yhdistys oli
vastuussa syntyneestä vahingosta. Ään.
Erityiset vastuu- ja vaara-asetelmat
 Vastuun harkinta tehdään oletuksella että
korvausvelvollisella oli tilanneherruus
 Täydellinen sekä negatiivinen että positiivinen kontrolli
 Kärsijän, oletus olevan vailla tilannekontrollia
 Todelliset vahinkotilanteet voivat poiketa näistä
 Vastuuasemassa oleva voi menettää vaikuttaa tapahtumiin
 Itse mukana toiminnassa
 Vahingonkärsijä vaikuttanut tapahtumiin
a. Tilannekontrollin menetys
 Vastuuasemassa oleva menettänyt yllättäen omaa
tilannekontrolliaan
 Vahinko toiminnalle tyypillinen, mutta aiheutunut tekijästä
jota vastuuasemassa ollut henkilö ei voinut etukäteen
huomioida
 Kun vastuu liitetään osapuolten vaikutusmahdollisuuksiin,
tullaan tulokseen että kaikkien vaikutusmahdollisuuksilla
on rajansa.
 Force majeure (ylivoimaiset esteet)
KKO 1989:98
Luottokorttiyhteisö oli luottokorttiohjelmansa käyttöehdoissa
sitoutunut toimimaan niin, että luottokorttia voitiin käyttää
maksuvälineenä. Ehtojen mukaan yhteisö ei vastannut niin
sanottujen force majeure- tekijöiden sen toiminnalle
aiheuttamista häiriöistä.
Yhteisön jäsenyritys oli kieltäytynyt hyväksymästä asiakkaan
luottokorttia maksuvälineenä, koska yritys tietoliikenteessä
selvittämättömästä syystä sattuneen tilapäisen häiriön vuoksi ei
ollut saanut tarkistetuksi kortinhaltijan luottorajan
enimmäismäärää. Häiriötä ei pidetty ylivoimaisena esteenä.
Luottokorttiyhteisö velvoitettiin korvaamaan kortinhaltijalle
kortin käytön epäämisestä aiheutunut vahinko.
Jatkoa…
 Toiseksi, vastuuasemassa oleva saattaa tilannekohtaisen
pakkotilan vuoksi menettää tilannekontrollin ja samalla
mahdollisuuden toimia toisin.
 On uhrattava vähemmän arvokas intressi toisen
pelastamiseksi
”tavaroiden veteen heittäminen, jottei laiva uppoa”
b. työnjako
 Perustellussa työnjaossa vastuuasemassa oleva saa
tiettyyn rajaan saakka luottaa toisen toiminnan
asianmukaisuuteen
1. Isännänvastuu: Vastuuasemassa oleva taho ei
välttämättä vapaudu vastuusta käyttämällä toiminnassa
apuna muita, varsinkaan määräysvallassaan olevia
tahoja.
 Vastuu pysyy isännällä sen vuoksi että isännällä on on/on
ollut madollisuus vaikuttaa toiminnan puitteisiin ja
toimintatapoihin
Jatkoa…
 Olosuhteet ovat olleet sellaiset, että toiminnan
alullepanijan luottamusta siihen, että muut tekevät oman
osuutensa asianmukaisesti, suojataan varsin pitkälle.
 Esim. Omakotitaloalueella tehtävä räjähdystyö
 Viranomaisten ohjeiden ja vastuuvaikutusten merkitys?
 Toiminnallinen merkitys
 Missä määrin toiminnan harjoittajan on ollut perusteltua
luottaa viranomaisen antamiin ohjeisiin ja missä määrin
hänen on oltava itse selvillä mitä tekee?
KKO 2009:24
Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle
virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien
merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu
käyttäneen julkista valtaa.
Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli
menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei
ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan
varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin.
c. myötävaikutus
 Toiminta, jossa vaara-asemassa oleva itse kohottaa
vahingonvaaraansa (luolasukellus)
 Relevanttia ei ole mukaan meneminen (esim.
asepalveluksen suorittaminen)
 Esim. vahingonkärsijä aloitti tupakoinnin, päätti osallistua
extreme- tapahtumaan jne.
 Loukatun etukäteen antama suostumus ei koskaan vapauta
vastuusta kuolemasta tai vakavasta henkilövahingosta
 Oikean tiedon perusteella antanut suostumuksen
d. Vahingon minimoimisvelvoite
 Toiminta sallittua  ei seuraa että vapaata…
 Turvatoimet
 Virheelliset toimintatavat.
 Esim. silmälasivalmistajan tulee varautua että joku imee
sankoja…
 Matkustajaveneessä oltava paikkoja matkustajia enemmän
 Standardisäännös: ”vastuu muodostuu milloin ”toimen tai
tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon
ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole
noudatettu”
Jatkoa…
 Minimoimisvelvoite myös vahingonkärsijällä
 Varautumistoimet ennen vahinkoa
 Minimoimisvelvoite myös vahingon syntymisen jälkeen
 Ennakollisen toiminnan varatoimien asianmukaisuuden
arviointi  aina tilannekohtaisesti
Deliktikelpoisuus ja työntekijän
vastuuasema
 Mahdollisuus kontrolliin
 Kyky kontrolliin?
 Kykyyn perustuu se, että henkilö saattaa joutua
korvausvelvolliseksi (deliktikelpoisuus)
 Pieniltä lapsilta puuttuu
 Ps vastuu huoltajalla
 Huoltajan kasvattamistuottamus
 Valvontatuottamus huoltaja jättää pienen lapsen
valvomatta
KKO 1995:125
Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso
synnynnäisestä kromosomihäiriöstä (downin oireyhtymä)
johtuen vastasi 6 - 7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan
savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen
seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli
palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin
sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut
roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen
tulipalon ja siitä seuranneet vahingot vakuutussopimuslain
25 §:n 1 momentissa (132/33) tarkoitetulla törkeällä
huolimattomuudella. Ään.
Jatkoa…
 Työntekijä vaikuttaa omaan deliktikelpoisuuteen
 Työntekijällä ei ole asemansa perusteella juurikaan
mahdollisuuksia vaikuttaa tekemänsä työn johtoon ja
valvontaan
 Työntekijä vastaa itse tuottamusperiaatteen (ei
aiheuttamispa) mukaisesti vahingosta, jonka hän työssään
virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa
 Jos jää lievä tuottamus  ei vahingonkorvausvastuuta
 Kanavointisäännös: tt vastaa vain siitä määrästä, jota ei
voida saada vahingosta ta:lta (ei tahallisten osalta)
Sopimusoikeus
 Laaditut sopimukset
 Velvollisuus noudattaa laadittuja sopimuksia
 Velvoite käyttäytyä sopimuksen sisällön mukaan
 Sopimuksen sitovuuden normi ”pacta sunt servanda”
 Sopimukset on pidettävä!
 Sopimusvapaus
 Kenen kanssa, sisältä jne
Sopimusten synty
 Yleiset edellytykset
 Oikeustoimikelpoisuus
 Hyvän tavan mukaisuus
 Oikeuden väärinkäytön kielto
 Pakottava lainsäädäntö
a. oikeustoimikelpoisuus
 Henkilöt ja yhteenliittymät, jotka voivat olla oikeuksien ja
velvollisuuksien kantajia
 Luonnolliset ja juridiset henkilöt
 Suurimmalla osalla oikeuskelpoisista tahoista on
mahdollisuus omalla toiminnalla vaikuttaa siihen, millaisiksi
muodostuvat kunkin oikeudet ja velvollisuudet
  tätä vaikutusmahdollisuutta kutsutaan
oikeustoimikelpoisuudeksi
jatkoa…
 Perusta perusoikeusjärjestelmässä : ”jokaisella on
säädetty oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen,
koskemattomuuteen ja turvallisuuteen (perustuslain 7§)
sekä taloudellinen itsemääräämisoikeus, kuten oikeus
hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla
tai elinkeinolla (perustuslain 18§)
 Holhoustoimilaki
b. Hyvän tavan vastaisuus
 Suomen varallisuusoikeuteen ei sisälly säännöstä
 Usein kuitenkin säännöksissä annetaan asemaa
 Patenttilain 1 luvun 4 §, patenttia ei myönnetä keksintöön
jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai yleisen järjestyksen
vastaista
 MK 2: 11.1,4 §, kiinteistönkaupassa ei ole sellainen ehto
sitova, joka rajoittaa ostajan henkilökohtaista vapautta tai
joka on muutoin sopimaton taikka jonka noudattaminen on
lainvastaista
 Oikeuden väärinkäytön kielto (kiinteistön kauppa:
shikaani, esineoikeus oikeuden kollusiivinen käyttö)
c. pakottava lainsäädäntö
 Osapuolet eivät voi pätevästi sopia lain säännöksestä
poikkeavasti
 Kuluttajien kanssa tehtävät kauppa- ja palvelusopimukset
 Työsopimukset
 Vuokrasopimukset
 Tavoite heikomman osapuolen suojaaminen
 Kollektiiviset oikeushyvät (esim. markkinoiden toiminnan
varmistaminen)
Sopimuksen synnyn tilannekohtaiset
edellytykset
Sitovan sopimuksen syntyminen edellyttää
sopimuksentekotilanteessa ajankohtaistuvien
erityisten edellytysten täyttymistä.
 Sopimuksen syntyyn ei saa liittyä
 Tilannekohtaista häiriötä
 Sopimuksen on oltava muodoltaan asiallinen
a. Tilannekohtaiset
syntyhäiriösäännökset
 Soveltuvat pääsääntöisesti vain sellaista sopimuspuolta
vastaan, joka itse käytti epäasianmukaista menettelyä tai
joka tiesi taikka jonka olisi pitänyt tietää sellaisesta
 ELI JOKA oli vilpillisessä mielessä
 Vain sellainen osapuoli, joka perustelluista syistä oli
tietämätön olosuhteista
 Vilpittömän mielen suoja
Jatkoa…
 Osapuolet pyrkivät itselleen mahdollisimman edulliseen
tulokseen. Houkuttelu, suostuttelu, taivuttelu
 Säädetty rajat:
 Painostus
 Uhkaus
 Suoja törkeältä pakolta
 Sopimuksenteon pohjan informaation virheellisyys
 Normaali ”kehuminen”, valttikorttien piilottaminen ym  ok
Vilpillinen menettely
 Yksilöity väärä tieto
 Olennaisuusvaatimus
 Oikeustoimilaki 30 § (petollista viettelyä koskeva)
 Petollinen viettely, ns. Siviilipetos  toisen osapuolen
erehdyttäminen, arvio yksittäistapauksittain, huomioitava
vastaanottava taho
 Toisen osapuolen asema
 taloudellisen ahdingon hyväksikäyttö
KKO 1985 II 58
Osakkeiden kauppa tuomittiin OikTL 33 §:n nojalla
pätemättömäksi, kun kaupan aikana myyjä ei
ollut tietänyt osakkeiden arvoon olennaisesti
vaikuttavasta seikasta, mutta ostaja oli tietänyt
siitä ja hänen täytyi olettaa tietäneen sen
merkityksestä myyntipäätökselle.
KKO 1971 II 2
Rajoitetusti suojaa motiivierehdykselle:
Kun myyjät lomanviettopaikaksi tarkoitetun, järven rannalla
sijaitsevan määräalan kaupan yhteydessä olivat jättäneet
ilmoittamatta ostajille, että järven veden korkeus, joka
kauppaa tehtäessä oli harvinaisen korkea, eri vuosina oli
suuresti vaihdellut sekä että matalan veden aikana muodostui
määräalan ja järven väliin laaja vesijättöalue, ja ostajat siten
olivat myyjien tieten erehtyneet kaupan päättämiseen
olennaisesti vaikuttaneesta seikasta, kauppa julistettiin OikTL 33
§:n nojalla pätemättömäksi. Myyjät velvoitettiin suorittamaan
ostajille takaisin paitsi kauppakirjaan kauppahinnaksi merkitty
määrä, myös kaupan johdosta suoritettu ns. musta
kauppahinta.
1973-II-38
 Määräalan kaupassa oli ostajalle A pidätetty oikeus
ottaa kantatilalta polttopuuta. Kun kantatilan omistaja B
oli myynyt tilansa C:lle pidättämättä kaupassa puunottooikeutta, eikä tätä oikeutta ollut kiinnitetty, katsottiin, ettei
A:n ja B:n tuota oikeutta koskeva sopimus sitonut C:tä,
mutta B, joka oli laiminlyönyt pidättää puunottooikeuden, velvoitettiin suorittamaan A:lle
vahingonkorvausta, C:n, joka samoin oli myynyt tilan
edelleen pidättämättä kaupassa tuota oikeutta, ei sen
sijaan katsottu olevan vastuussa A:lle aiheutuneesta
vahingosta, koskei hän ollut sitoutunut pysyttämään
mainittua oikeutta voimassa.
Sopimuksen muoto
 Yleinen normi vapaamuotoisuudesta
 Suulliset sopimukset sitovat (ps)
 Lakeihin sis. Myös muotomääräyksiä sitovasta
sopimuksesta (MK)
 Suullisessa ongelmat:
 Epäilys, poikkeuksellisen nopea sopiminen, puutteellinen
markkinointi informaatio,  sovittelut, syntyhäiriön
säännöksen nojalla
Sopimusten pätemättömyys
 Vahva tehottomuus  mitättömyys
 Mitättömyyden vastakohta on heikoin pätemättömyys
 Tilanne, jossa häiriö aiheuttaa
 vain osittaisen tehottomuuden, joka vaikuttaa
 vain suhteessa tiettyyn henkilötahoon ja joka
 edellyttää tietyntyypistä vetoamista sekä joka
 voi korjaantua osapuolten yhdessä tekemien tai vain
toisenkin osapuolen toimenpiteiden johdosta.
Sopimuksen sisältö
 Vastavuoroisuus ja kohtuus
 Ei satunnaisuutta vaan mielummin vastavuoroisuutta
 Kohtuupohjaiset sovittelusäännökset
 Oikeustoimilaki 36 §
Oikeustoimen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon
ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai jos sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen.
Kohtuuttomuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon oikeustoimen koko ja
sisältö, osapuolten asema sekä oikeustointa tehtäessä tai sen jälkeen
vallinneet olosuhteet.
Kohtuuttomuus voi perustua myös muihin seikkoihin.
Tahdonvaltainen lainsäädäntö
 Voi olla tärkeitä oikeuspoliittisia linjavalintoja
 Voi poiketa vain asiallisesta syystä ja hyvin perustein
 Yksipuolista hyödyntämistä toisen kustannuksella ei
pidetä asianmukaisena perusteena, vaan
poikkeamissyyn tulee liittyä kulloinenkin tilanteen
edellyttämiin käytännön näkökohtiin tai tasapuolisiin
liiketoiminnallisiin valintoihin
 Ei pidä liittää heikomman suojeluun/kuluttajasuhteisiin
c. vakioehdot
 Useiden sopimuskumppanien kanssa samansisältöisinä
käytettäviä yleisiä sopimusehtoja
 ”pienet tekstit” ja niiden ongelma
 Onko tullut osa sopimusehtoja  arvioidaan
kokonaisharkinnalla
 Yllättävien ja ankarien ehtojen sitovuutta harkittaessa
keskeisen merkityksen saa se, onko ehtojen käytölle ollut
jokin harjoitetussa liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy.
Jatkuu…
 Perustellut syyt
 Ei pidetä sitä,
 että sopimuspuolen ainoa tarkoitus on olennaisesti
parantaa omaa juridista asemaa heikentämällä
vakioehdoilla vastapuolen oikeusasemaa
 Perusteluja syitä: käytännön tekniset hankaluudet,
d. Sopimusten sisällön määrittäminen
ja tulkinta
 Läpäisee ”ulkoisen sensuurin”, ”sisäisen sensuurin”
 Osapuolten yhteisistä ja molempien tiedossa olleista
sopimuksenteon motiiveista muodostuu sopimuksen
tarkoitus.
 Sopimusehtojen sisällön määrittämisessä lähtökohtana on
se kokonaisuus (kokonaisjärjestely), joka osapuolten välillä
vallitsee.
 Näin löydetään se tapa, jolla kukin ehto kuvastaa ja
edistää sopimuksen yhteisen tarkoituksen toteutumista
Jatkoa…
 Jos molemmat osapuolet ovat tarkoittaneet toista ehdon
selvästäkin sanamuodosta voidaan poiketa, jos molemmat
osapuolet ovat tarkoittaneet sillä muuta.
 Jos sisältö tulkinnanvarainen: voidaan käyttää sopimuksen
tulkintasääntöjä:
 Epäselvyyssääntöä
 Riskin lopultakin tulkinnanvaraiseksi jääneen ehdon
vaikutuksesta kantaa se osapuoli, joka helpoimmin olisi
voinut välttää epäselvyyden muodostumisen (laatija)
 Minimisääntöä
 Sopimuksen osapuolelle asettamia vaatimuksia ei ole
syytä tulkita laajentavasti
Erityisiä sopimustyyppejä
 Velvoiteoikeus rakentuu tyyppivapauden ajatukselle
 Juridiset järjestelyt voivat muodostua ilman, että
jokaisesta uudesta sopimustyypistä pitäisi ensin säätää
laissa
 Huom, hyvän tavan vastaiset, oikeuden väärinkäytön
kielto  soveltuu kuitenkin näihinkin
 Perusoikeutta edistävää, ei olennaisesti niitä haittaavaa
tai vastoin niiden toteutusta
Kauppa
 Kaupan oikeudellinen sääntely
 Kauppalaki
 Kuluttajansuojalaki
 Maakaari
 Joiden pohjalta tarkasteltavana:
 Yleinen irtaimen kauppa
 Maakaaressa säännelty kiinteistönkauppa
 kuluttajakauppa
Jatkoa…
 Kauppalaki
 Pyrkimys luoda myyjän että ostajan perusteltuihin
oikeussuojan tarpeisiin tasapuolisesti suhtautuva sääntely
 Caveat emptor – ajatus
 Korostaa ostajalle kaupassa asetettavaa riskiä
 Ostajan tulee huolellisin tarkistustoimin varmistautua siitä,
että kauppa vastaa hänen odotuksiaan
 Kauppalaissa on erkaannuttu Caveat emptor- normista
 Ilmentää tapa, jolla osapuolten asema on säännelty
erilaisissa häiriötilanteissa, kuten kaupan kohteen
virhesääntelyssä.
Jatkoa…
 Virhesääntelyn lähtökohtana:
 Tavaran tulee soveltua siihen tarkoitukseen, johon sellaisia
tavaroita yleensä käytetään sekä
 Myös ostajan erityiseen tarkoitukseen, jos myyjä oli siitä
kaupantekohetkellä selvillä
 Tavaran on ominaisuuksiltaan vastattava myyjän
markkinoinnissa tai myyjän kontrollipiirissä olevassa
markkinoinnissa annettuja tietoja sekä
 Olla asianmukaisesti pakattu
Jatkoa…
 ”myyty sellaisena kuin on”…
 Katsotaan olevan virhe kolmessa tapauksessa
 Jos ei ominaisuuksiltaan vastaa annettuja markkinatietoja
 Myyjän tulee huolehtia ostajalle tärkeistä tavoitteista
antamalla tietoja tavaran sellaisesta ominaisuuksista tai
käyttöä koskevista olennaisista seikoista, joista myyjän
pitää käsittää ostajan odottavan saavansa tietoa
 On virheellinen, jos se on olennaisesti huonommassa
kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet
huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää
 Voidaan päätellä kauppahinnasta
Jatkoa…
 Osapuolten sidonnaisuus kauppasopimukseen
noudattelee yleistä vastavuoroisuusideaa.
 Kauppalain 23§:n mukaan myyjä ei tilauskaupassa
tietyissä olosuhteissa ole velvollinen täyttämään
sopimusta
 Myyjän puolella oleva este tai epäsuhde
 Jota myyjä ei voi voittaa tai tilanne, jossa sopimuksen
täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat
kohtuuttomia ostajalle sopimuksen täyttämisestä
koituvaan hyötyyn nähden
 Ei poista vahingonkorvausvelvollisuutta
Jatkoa…
 Kauppalain vahingonkorvausjärjestelmä rakentuu
kahdelle idealle
1. Vahinkojen erottelulle välillisiin (epäsuoriin)
1. Vaikeasti ennakoitavissa olevat vahinkotyypit
(tuotantohäiriö, saamatta jäänyt voitto jne)
2. Vapautuminen jos ei tuottamusta
2. Välittömiin (suoranaisiin) vahinkoihin sekä
 Esim. virheen korjaamisesta aiheutuneet kustannukset
3. Kontrolliajatukselle sisältyvä, vahingonaiheuttajan
kontrollimahdollisuuden piiriin kuuluva vahinko
korvattavaksi
Jatkoa…
 Yleinen vastuuperuste sekä välillisille että välittömille
vahingoille on se, että vahinkotilanteessa vahingon
aiheuttanut seikka on kuulunut aiheuttajan
kontrollimahdollisuuksien piiriin.
 Informointivelvollisuus
 Annettava mahdollisuus vastapuolelle valita vaihtoehtoisista
seuraamuksista sekä velvollisuus pyrkiä yhteistä tavoitetta
mahdollisimman vähän loukkaavaan ratkaisulinjaan.
 Esim reklamaatioiden merkitys
Kiinteistökauppa
 Sovelletaan MK
 Muotovaatimus
 Yleisen kauppaoikeuden  sovitaan oikeuden
luovuttamisesta toiselle vastiketta vastaan
 että kiinteistöoikeuden piirteitä  tietyt yksilöidyt tiedot
käytävä ilmi, vahvistus
 Mustan kauppahinnan tilanteet
 Määräajat reagoida kiinteistön kaupassa (2v ja 5v)
 Pätemättömät ehdot  tehottomia
Sitoumukset rahavelasta
 Velkakirjaan perustuvat velkasitoumukset
 (Suullisesti tehdyt myös päteviä)
 Erityinen kirjallinen, velallisen allekirjoittama asiakirja
 Soveltuu velkakirjalain säännökset
 Tavallinen velkakirja  velallinen sitoutuu maksamaan
velkakirjaan merkityn rahamäärän velkakirjassa nimetylle
henkilölle  luovutus eli siirto ei tavallisesti ps. Tuota uudelle
velkojalle velalliseen nähden parempaa oikeutta kuin
luovuttajalla oli
 Juokseva velkakirja  haltijalle sekä nimetylle henkilölle tai
hänen määräämälleen asetetut velkakirjat. Juoksevan
velkakirjan luovutus tuottaa saajalleen velalliseen nähden
velkojan oikeuden silloinkin kun luovuttaja ei ollutkaan oikeutettu
määräämään velkakirjasta. (ei vilpillisen mielen tilanteissa).
Jatkoa…
 Velkakirjalaissa juoksevan velkakirjan haltuunsa saaneelle
uudelle velkojalle annetaan rajoitetusti väitesuojaa.
 Väitesuoja toteutuu siten, että tietyt velallisen väitteet,
vaikka paikkansa pitäviä, ei saa merkitystä uuden omistajan
suhteen
 Väite että velkakirjaa rasittaa jokin muu oikeustoimilain
mukainen syntyhäiriö kuin väite törkeästä pakosta
 Väite sovitun vastikkeen saamatta jäämisestä tai muista
velkakirjan antamisen aiheuttanutta oikeussuhdetta koskevista
seikoista ja
 Väite velkasuhteen ennen luovutusta tapahtuneesta
lakkaamisesta tai muuttamisesta maksun, sopimuksen,
kuittauksen, irtisanomisen, tuomion tai muun sellaisen syyn
johdosta
Vahvat väitteet
 Velallinen voi tehokkaasti esittää vilpittömässäkin mielessä
ollutta juoksevan velkakirjan uutta haltijaa tai
luovutuksensaajaa kohtaan ovat:
 Väite, että velkakirja on väärennetty tai sen on velallisen
puolesta antanut joku, jolta on siihen puuttunut laillinen oikeutus
 Väite siitä, että velkakirja on mitätön sen vuoksi, että sen syntyä
rasittaa törkeän pakon käyttö
 Väite, että velkakirjan on antanut holhottava tai
sieluntoiminnaltaan häiriintynyt henkilö
 Väite, että velkakirja kuoletettu tai maksuvelvollisuus täytetty
tallettamalla velkamäärä asianomaisten viranomaisten
huostaan ja
 Väite, että velkoja on vanhentumisen tai velkojien julkisessa
selvittämismenettelyssä edellytetyn ilmoituksen laiminlyönnin
vuoksi menettänyt puhevaltansa
Jatkoa…
 Erottelulla heikkoihin ja vahvoihin väitteisiin on siten
merkitystä vain juoksevien velkakirjojen suhteen
 Velallinen voi esittää sekä heikkoja että vahvoja väitteitä
tavallisen velkakirjan saanutta uutta velkojaa kohtaan
rajoituksetta
 Tämä johtuu siitä, että tavallisen velkakirjan luovutus ei
tuota luovutuksensaajalle parempaa oikeutta kuin
luovuttajalla oli.
b. Velkojan luottotappioriskin
vähentäminen
 Myyjä tai ostaja voi viivyttää tai lykätä omaa suoritustaan
ja pyrkiä varmistamaan vastapuolen suorituksen
 Takaus
 Päävelkasuhde ehtoineen vallitsee velkojan ja päävelallisen
välillä
 Takaaja on antanut velkojalle tuohon päävelkaan liittyvän
takaussitoumuksen, jonka sisältö määrittää takaajan
oikeudet ja velvollisuudet suhteessa velkojaan
 Päävelallinen ja takaaja puolestaan ovat sopineet ennen
päävelan syntymistä siitä, millaiseen kokonaisjärjestelyyn
takaaja tulee mukaan
Takauksen päätyypit
 Omavelkaiset
 Takaaja vastaa päävelasta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa
oleva velallinenkin
 Velkoja saa omavelkaisen takauksen perusteella vaatia
takaajalta suoritusta, kun päävelka on erääntynyt.
 Mahdollisuus valita
 Hyvä pankkitapa
 Toissijaiset
 Jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta vain, jollei suoritusta
saada velalliselta
 Ensin todettava päävelallisen maksukyvyttömyys tai
varattomuus
Jatkoa…
 Takautumisoikeus (regressio)
 Luotonantajan tiedonantovelvollisuus
 Selvitettävä takaajalle, mistä veloista ottamassa vastuuta,
onko muita takaajia/vakuuksia, maksukyky
 Informoitava maksuviivästyksistä
 Oikeus saada tietoja pyydettäessä makuista
 Takaajat jaotellaan
 Yksityisiin
 muihin
Epäasianmukaiseen hyötymiseen
puuttuminen
 Täyden korvauksen pa, hyötymisen oikaisukeinot;
 Vahingonkärsijä ei saa rikastua saamallaan korvauksella
 Perusteettoman edun palautus
 Velvollisuus palauttaa perusteeton etu koskee
edunsaajaa siitäkin huolimatta, että hän ei olisi omalla
toiminnallaan millään tavoin vaikuttanut tapahtumiin
 Etu, edun perusteettomuus, tapahtunut hyötyminen juuri
toisen kustannuksella
 Esim. virhemaksu
 Yleinen puuttumispa
 Puuttumattomuuspa, esim. pelivelka

similar documents