Antti Järvisen esitys urheilufysioterapian illassa 3.10.2013

Report
Urheiluvammojen
fysioterapia
Antti Järvinen
OMT-fysioterapeutti
Fysiikkavalmentaja(KooKoo)
Juniorivalmentaja(KPL)
Urheiluvammojen esiintyvyys
Yksi urheilija 40:stä
loukkaantuu vuosittain
Yksi urheilija 4000:sta saa
pysyvän vamman
Yksi urheilija 40 000:sta
kuolee vuosittain
Kolmasosa
urheiluvammoista aiheutuu
tavallisista tapaturmista
Toisen suuren ryhmän
muodostavat
rasitusvammat, jotka ovat
tyypillisiä vain urheilulle
URHEILUVAMMOJEN JAOTTELU
Syntysyyn mukaan:
I Traumoiksi = ulkoisen energian vammoiksi
II Rasitusvammoiksi = ylikuormitusvammoiksi
Vamman anatomian mukaan
a)
b)
c)
Pehmytosavammoihin
Luuvammoihin
Hermovammoihin
TRAUMAT ”tapaturmat”
Tyypillisiä kontaktilajeissa, sekä nopeutta ja voimaa
vaativissa pallopeleissä
Ulkopuolinen voima (vastustaja, peliväline) aiheuttaa
vamman
Yleensä merkkinä kudosvauriot (turvotus,kipu)
Rasitusvammat
Oireet
- Pahenevat tulehdusoireet
- Oireilu voi alkuvaiheessa poistua lämmittelyn aikana
- Leposärky
Oireilu huomioitava varoitussignaalina!
 Kivunlievitystä harkittava tarkkaan!
Mitä urheiluvammojen taustalla?
- yksipuolinen harjoittelu (laji)
- puutteellinen suoritustekniikka
- puutteellinen kehonhallinta ja koordinaatio
(alastulot,kaatuminen)
- huono lihastasapaino
- ulkoiset olosuhteet (alusta!)
”Vammat eivät johdu liiallisesta harjoittelusta, vaan liian vähäisestä
liikunnasta!”
Takareiden venähdys/revähdys
 Hamstring eli takareiden
lihasten vammautuminen
on tavallisimmin
loukkaantuva lihasryhmä
 Vamma tapahtuu usein
juoksun maksimaalisessa
vaiheessa (yli 90% vauhti)
tai potkussa
 Ekstenrisen lihastyö
Altistavat tekijät
- vanhat vammat
- lihasepätasapaino(etu/takareisi)
- fysiologiset muutokset(väsymys)
- huono lämmittely
- lihaskireys?!
Ennaltaehkäisy
- hyvä lämmittely
- hyvät voimaominaisuudet
- hyvä nivelliikkuvuus (lonkka)
- hyvä ryhti (lantiokori)
Vamman
diagnosointi
”Lääkäri kuuntelee,
terapeutti tunnustelee”
- sijainti
- oirekuva
- Jatkotutkimukset (uä,mri)
SYY – SEURAUS!!!!
I aste => venähdys
Pieni arkuus, lihasvoima normaali, ei näkyvää
purkaumaa
II aste => alle 20% säikeistä revennyt
Lievä lihasvoiman aleneminen, kipu,
lihaskalvo ehjä
III aste => 20-50% säikeistä revennyt
Lihasvoima selkeästi alentunut, lihaskalvo
revennyt
IV aste => yli 50% säikeistä revennyt
Ei toimintakykyä, usein leikkaushoito
Hoito ja Kuntoutus
Ensiapu
Välittömästi kompressio,
joustavalla siteellä, teipillä tai
painamalla vammatunutta
aluetta
Vammakohta kohotetaan
sydämen tason yläpuolelle
Kylmähoito mahdollisimman
nopeasti vammakohdan päälle
Lepo ja vammautuneen alueen
tukeminen tarvittaessa
Ensiavun tarkoitus:
1) Rajoittaa verenpurkaumaa
2) Estää kudostuhoa ja vamman
laajenemista
3) Pienentää arpikudoksen
muodostumista
=> Lyhentää toipumisaikaa!
Venähdys (1-2vko)
 Akuuttivaiheessa; 0-3vrk
vammasta tukisidos ja Kolmen
K:n periaate
 Jos ei leposärkyä, kevyttä
liikuttelua ja isometriset
jännitykset vastalihaksille.
 Kivuttomat passiiviset
venytykset ja nivelten
passiivinen liikuttelu
keskialueella
 Noin viikon kuluttua
veryttelyvauhdista
asteittainen paluu normaaliin
vauhtiin (2-4vko)
Revähdys (2-6vko)
 Akuutissa vaiheessa sama
hoito, kun muissakin
pehmytkudosvammoissa!
 Noin viikon jälkeen
veryttelyvauhdista alkaen
asteittainen paluu normaaliin
tasoon (4-6vko)
 Voimatasojen ja liikkuvuuden
arviointi
 => Voimatasot ja
liikkuvuus(90%)
 Alussa painotus aerobisella
puolella
 Nopeus- ja kimmoisuus
harjoitteet asteittain mukaan
(loppuvaiheessa!)
Repeämä (6-12vko)
Sama perusajatus kuin
revähdyksissä, mutta
eteneminen hitaampaa,
paluuseen voi mennä jopa
6kk!
Lihaskramppi
 Voimakas, äkillinen ja tahaton lihassupistus,
”suonenveto”
=> Kireä lihas, kova kipu!
 Syytä ei täysin tunneta, mutta altistavat tekijät
tiedetään:
 elektrolyytti- ja nestetasapainon häiriö
 kuumuus
 väsymys
 lihasepätasapaino(heikot/kireät lihakset)
 aiemmat vammat(arvet)
 hermotushäiriöt(vaikuttaja-vastavaikuttaja)
URHEILUVAMMAN HOITOLINJAUS
 Lääkäri: määrittää vamman vakavuuden, hoitolinjan ja lääkityksen tarpeen (15min/vko)
 Fysioterapeutti : osaltaan miettii parantumisaikataulua, toipumisajan hyödyntäminen
ja lajiomaisuuksien sisällyttäminen harjoitteluun. Ja voi pohtia valmentajan kanssa
vammaan johtaneita tekijöitä (2-3h/vko)
 Valmentaja: Tärkeä rooli, tapaa urheilijaa eniten. Ohjeistuksen noudattaminen.
Korvaavien harjoitteiden ohjelmointi (5-10h/vko)
 Urheilija: Noudattaa saamiaan ohjeita!(168h/vko)
- Kivuton vammakohta, ei välttämättä ole parantunut vammakohta!
- Totaalilepo ei ole järkevää paikallisessa vammassa
- Korvaavien harjoitteiden noudattaminen
- Kertoo vammastaan ajoissa ja hankkii tarvittaessa apua!
Fysioterapeutin rooli
takareisivammassa
 Suorittaa tutkimuksen(ryhti, lihastasapaino,
tarkastelee harjoitusten sisältöä sekä
mahdollisuuksien mukaan tarkastelee urheilijaa
harjoitustilanteessa)
 => Pohtii syy-seuraus yhteyttä!
 Ohjaa tarkat harjoitteet ja määrittää suoritusmäärät
 Alkuvaiheessa passiiviset hoitomenetelmät
 Tuet, teippaukset
Heittäjän olkapää
 Yleensä tilanteessa kipua olkapään etu/sivuosassa
 Subakromiaalitilassa oleviin
pehmytkudoksiin(supraspinatus, bursa, biceps,labrum)
kohdistuu kudoksia ärsyttävää kompressiota ja
hankausta
 Liiallisen kuormituksen seurauksena kudokset
tulehtuvat
 Pitkittynyt tilanne voi johtaa degeneraatiomuutoksiin.
Myös repeämät mahdollisia.
Kiputilalle altistavia tekijöitä ovat:
-
voimakas aktiviteetti
rakenteelliset tekijät(instabiliteetti, ryhti)
yläraajan toistuva rasitus yläasennossa
lihasepätasapaino(stabilaattoreiden heikkous)
Ikä?
Hoito ja Kuntoutus
- akuutissa tulehdusvaiheessa
kivun ja tulehduksen
lievittäminen
- kivuttomia
passiivisia/avustettuja liikkeitä
- isometrisiä jännityksiä
hartiatason alapuolella
- lapaluun liikkeen hallinnan
parantaminen
- lapaluun stabiliteetin
kehittäminen
Olkanivelen fleksio max. 60
astetta, abduktio 45 astetta!
- olkanivelen takaosan
kireyksien lievittäminen
- Keskivartalon hallinnan
parantaminen
- aerobisen kunnon
kehittäminen
Toipumisvaihe
 Minimaalinen kipu!
 Passiivinen liikkuvuus 70-80%
=> Hyvä lapaluun asennon hallinta
 - aktiiviset liikkeet (alle 90
asteen abduktiossa)
 - olkanivelen
avustetut/aktiiviset rotaatiot
lapaluu tuettuna
 - lapaluuta liikuttavien ja
stabiloivien lihasten harjoitteet
(90 asteen fleksio/abduktio)
 - sovellettu kuntosaliharjoittelu
 - toiminnallinen harjoittelu
keskivartalolle ja alavartalolle
Toiminnallinen vaihe
 => 90% voimasta ja
liikkeestä palautunut
 => Ei ongelmia
normaalielämässä!
- voiman ja kestävyyden
kehittäminen (paikallinen!)
- kolmiulotteisia harjoitteita
progressiivisesti
vaikeuttaen
- lajiharjoitteet;lajivoima
- plyometriset harjoitteet
Paluu urheiluun
 Ei löydöksiä kliinisissä tutkimuksissa
 Normaali lajille riittävä liikkuvuus
 Normaali dynaaminen stabiliteetti ja liikkeen
hallinta
 Hyvät
voimaominaisuudet(kesto,maksimivoima,nopeus)
 Kivuttomuus kaikissa harjoitteissa!
Nilkan nivelsidevamma
 Yksi yleisimmistä alaraajavammoista
urheilussa (palloilu, kamppailulajit)
 Suurin osa vammoista nilkan ulkosyrjän
vammoja ns. supinaatiovammoja
 Nivelsiteistä yleisimmin vaurioituu
anteriorinen talofibulaari-nivelside (FTA)
Nivelsidevammojen luokittelu
1) VENÄHDYS (paraneminen n.1 vko)
- pieni osa säikeistä
venyttynyt/katkennut
- vetolujuus normaali
- paikallinen arkuus
- ei turvotusta
- ei verenpurkaumaa
- hoitona kolme K:ta ja elastinen sidos
2. OSITTAINEN REPEÄMÄ (täydellinen
paraneminen 12-18kk)
- huomattava osa säikeistä katkennut
- lievää löysyyttä
- turvotus
- liikerajoitus
- kipu
- verenpurkauma
- hoitona alussa immobilisaatio
(ortoosi/kipsi/teippi)
- liikkuvuus ja lihaskunto-ohjelma
- vamma-alueen tuenta tarpeeksi
pitkään!
 3. TÄYDELLINEN REPEÄMÄ
 - nivelen instabiliteetti,
joskus myös sijoiltaan meno
 - hoitona yleensä leikkaus
Tutkiminen
• Haastattelu
• Tunnustelu(palpaatio)
- arkuus
- tukevuus(stabiliteetti)
- verenkierto(pulssit)
- äänet
• Lihasvoimat
• Murtumaepäily => rtg
Hoito ja Kuntoutus
Akuuttivaihe(tulehdusvaihe)
Kesto n. viikko
 Ensiapu(3K,RICE)
 Ortoosi, Teippaus
 Tulehduskipulääkitys (23pv)
 ”Jos Burana ei auta, niin
kyseessä todennäköisesti
neurogeeninen kipu!”
Jouko Heiskanen
Kasvuvaihe (subakuuttivaihe)
Kesto yksi-kolme viikkoa
 Muodostuu uutta kudosta,
sidekudossäikeiden välille
muodostuu siltoja ja
tulehdussolut poistuvat
vaurioalueelta
 Vamman asteen määrittäminen;
lääkäri, radiologiset tutkimukset
 Kuntoutusaikataulun suunnittelu
”urheilija-lääkäri-fysioterapeuttivalmentaja”
 Aktiivinen liikuttelu (koukistusojennus) kivuttomasti
 Passiivinen mobilisaatio
(nivel,lihas,faskia)
 Käveleminen sallittua, jos onnistuu
ontumatta ja on kivutonta!
 Isometriset harjoitteet
Kypsymisvaihe
=> Alkaa yleensä kolmannella viikolla
vammautumisesta







Kudokset kypsyvät ja vahvistuvat kuormituksen seurauksena
Arven joustavuuden ja vetolujuuden paraneminen
Lihasvoiman ja hermotuksen palautuminen
Korvaavat harjoitteet
Määrien ja tehojen lisääminen asteittain
kävely-hölkkä-juoksu-kiihdytykset
Uusi kudos kestää kuormitusta lähes normaalisti kuudenkahdeksan viikon päästä vammautumisesta.
 Paluu lajiin, kun perusominaisuudet palautuneet (liikkuvuus,
tasapaino, nopeus, voima)
Kehittyminen
Harjoitteleminen
Vammautuminen
Palautumisen tehostaminen =
Vammojen välttämistä!
1) Lepo
2) Uni
3) Ravinto
4) Lisäravinteet
5) Kehonhuolto
1) Lepo
”more is better”
Liiallinen harjoittelu johtaa kataboliseen
tilaan => Kudokset tulehtuu ja
palautuminen estyy!
Kehon hormonitoiminta häiriintyy
”mitä kovemmin harjoittelet, sitä
huonommaksi tulet”
”Et kehity nostamalla painoja, vaan
palautumalla nostamisesta!”
Mark Rippetoe
2) Uni
Tarpeeksi unta (yli 8h)
Hormonitoiminnan palautuminen = GH
vapautuminen
Monella tapaa helpoin, halvin ja
mukavin tapa parantaa palautumista!
3) Ravinto
”kulkeekohan formula 95:lla?”
Syö enemmän!
Hiilihydraatit/Proteiinit yhtä
tärkeitä!
Hormonit(insuliini!)
4) Lisäravinteet
Jos muut asiat ei kunnossa, älä
tuhlaa rahojasi!
Heraproteiini(amihapot)
Kalaöljy(tulehduksen lievitys)
Kreatiini
Antioksidantit
D-vitamiini
=> Lisäravinteita ei suositella,
koska ei ole asiantuntemusta!
5) Kehonhuolto
Lämmittely (venyttely!?)
Pehmytkudosten käsittely
- lihakset ja
sidekalvot(faskiat)
Palauttavat harjoitteet
(venyttely?)
Verenkierto!
Kivunhoito (lääkitys?, kylmä?)
Foam roller(jumpparulla)
- verenkierto(paine)
- kivun lievitys
- pumppaava venytys
kudoksiin
Kinesioteippaus urheiluvammojen
hoidossa
Kenzo Kase kehitti
Japanissa 1970-luvulla
Kase huomasi, että ihoa ja
sen alaisia kudoksia
liikuttelemalla voidaan
lievittää kipua ja parantaa
nivelten liikkuvuutta
=> Tuetaan kehon
paranemisprosessia!
Tutkimuksissa havaittua:
- kivun lievittymistä
- lihasaktiviteetin
lisääntymistä
- liikkuvuuden lisääntymistä
Kinesioteippauksen ideologia
 Tarkoitus:
- aktivoidaan passiivisia
kudoksia
- inhiboidaan yliaktiivisia
kudoksia
- nopeuttaa
paranemisprosessia
- liikkumisen normalisointi
 Teipin avulla voidaan
- nostaa kudoksia(ihoa)
- siirtää kudoksia
- ihon kautta antaa
ärsykettä
(aktivoida/inhiboida)
Kinesioteippauksen vaikutukset
 Kivun vähentyminen
 Turvotusten lievittyminen
 Kehontoiminnan
normalisoituminen
 Lihasvoiman lisääntyminen
 Verenkierron vilkastuminen
 Parantaa nivelten
liikkuvuutta
 Antaa tukea rakenteille
Teippaustekniikat
 Tekniikka valitaan
hoidettavan kudoksen ja
tavoitteen mukaan
 -lihastekniikka(perus)
 - lymfatekniikka
 - korjaavat tekniikat
 - arpikudos
Lihastekniikka ”perustekniikka”
 Tavoitteena palauttaa
lihaksen ”normaali”
toiminta!
=> Lisätään aktiviteettia
=> Vähennetään
aktiviteettia
Aktivoidaan lihasta:
 Lihaksen
lähtökohdasta(origo)Lihaksen
kiinnittymiskohtaan(insertio)
Inhiboidaan lihasta
(vähennetään lihastoimintaa)
 Insertiosta - Origoon
Teippauksen suorittaminen
 Asetetaan teipin pää(base)
n. 2-3 cm teippattavan
lihaksen origon/insertion
ulkopuolelle ilman venytystä
 Venytetään teipattava
kudos
 Palauta lihas lepoasentoon
ja kiinnitä toinen pää ilman
venytystä
Esitelmän lähteet

Mueller-Wohlfahrt Hans-Wilhelm et al. 2013. Muscle
Injuries in Sports. Stuttgart/New York: Thieme

Kinesioteippaus: Niemi Ulla 2013

Järvinen et al. 2010 Traumatologia: Lihaksen jänteen ja
vammat

Peltokallio, Pekka 2003. Tyypilliset urheiluvammat. Osa 1
ja 2. Vammala: Medipel Oy

Olympiakomitea 2012, Terve Urheilija, Luentomateriaali

Anttila, Pekka 2008. Subakromiaalinen impingement-kipu
–konservatiivisen hoidon toteuttaminen. Suomen
Ortopedia ja Traumatologia

Niemi, Kari 2009. OMT-koulutus. Hartiaseudun
harjoitusterapia. SOMTY.

similar documents