Ajankohtaista Brysselissä, Henrik Rainio

Report
Kuntien edunvalvonta
Brysselissä
Kuntaliiton Brysselin toimiston rooli
ja ajankohtaiset asiat
Kuntaliiton Brysselin toimisto
Henrik Rainio, toimiston johtaja
Kuntaliiton Brysselin toimisto
•
Kuntaliiton Brysselin toimisto avattiin tammikuussa 1993,
jolloin oli yhteinen tila Ruotsin keskusjärjestön kanssa.
•
Nykyiseen ”Euroopan Kuntataloon” muutettiin keväällä
2007. Talo mahdollistaa yhteiset tilat alue- ja paikallistasoa
edustaville edunvalvojille Brysselissä.
 Samalla käytävällä Pohjoismaiden, Baltian ja Skotlannin liittojen
Brysselin toimistot.
 Yläkerrassa CEMR ja alakerrassa Eurocities
 Talossa lisäksi muita Kuntaliiton sisarjärjestöjä sekä kaupunkien ja
alueiden toimistoja, mm. Tampereen ja Pirkanmaan aluetoimisto.
 Yhteensä talossa noin 30 alue- ja paikallistason toimijaa.
2
Brysselin toimiston tehtävät
Kuntaliiton, kuntien ja kuntayhtymien yhteydenpitoja edunvalvontaväylä Euroopan unioniin
• EU-tiedonhankinta Kuntaliitolle, kunnille ja maakuntien
liitoille
• EU:n päätöksentekoon vaikuttaminen
• Suomen kunnallishallinnon ja hyvinvointijärjestelmän
tunnetuksi tekeminen
• Kuntaliiton asiantuntijoiden ja alueiden komitean Suomen
valtuuskunnan tukikohta
• Yhteistyö suomalaisten aluetoimistojen, CEMRin ja ELANverkoston kanssa
• Tapaamisten ja seminaarien järjestäminen
|
|
|
EU:n vaikutukset kuntasektoriin
•
EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon
järjestämiseen – se on jäsenmaiden sisäinen asia.
•
Unioni vaikuttaa yhä enemmän kuntasektoriin eri
ohjausmekanismien ja strategioiden kautta.

Ruotsin kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan EU
vaikuttaa 50-60 prosenttiin alue- ja paikallistasolla tehtävistä
päätöksistä (SALAR 2010).
•
EU:n tarjoamat yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuudet
kunnille.
•
Eri maissa kuntien rooli, tehtävät ja
rahoitusrakenteet erilaisia.
4
Vaikuttamisen kohteena olevat toimielimet
Vaikuttamisen
vaikeus kasvaa
Komissio
Parlamentti
- Suomalaismeppien
tapaamiset
Alueiden komitea
- Meppiavustajabrieffit
- Tarkistusehdotukset
- ELAN –verkosto
- CEMR
- Suomen valtuuskunnan kautta
- Raportoijien tapaamiset
- ELAN –verkosto
- Kuntaliiton asiantuntijat
- Komission
asiantuntijoiden ja
pääjohtajien tapaamiset
- Kuulemiset, vihreät
kirjat
- CEMR
- CEEP
- Aluetoimistot
Neuvosto
- Suomen EU-edustusto
- ELAN –verkosto
- Suomessa Kuntaliiton
lausunnot ja EUjaostot
Vaikuttamisen
merkitys kasvaa
Paras lopputulos, kun samaa viestiä viedään kaikkia kanavia pitkin!
Ajankohtaista edunvalvonnassa, syksy 2013
1. Tietosuojalainsäädännön uudistaminen
2. Julkisen talouden sääntely ja talouden EU-ohjausjakso
3. Koheesiopolitiikka 2014-2020
4. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri
5. Hankintadirektiivien uudistaminen
6. Valtiontukisääntöjen uudistaminen (ml. lentoliikenteen valtiontuki)
7. Jätelainsäädännön uudistaminen
8. Ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030
9. Työllisyysasiat (nuorisotakuu, työaikadirektiivi, CEEPin edunvalvonta)
10. Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa
+ Europarlamenttivaalit, Eurooppa 2020 –strategia
monitasohallinnon edistäminen, Itämeren alueen strategia,
|
|
|
Esimerkki: Talouden EU-ohjausjakso ja kunnat
Suomen maakohtaisissa suosituksissa vuonna 2013 todetaan mm., että
”Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu ei ole vastannut koko talouden tuottavuuden
kasvua, sillä väestön ikääntymiseen liittyvä rasitus kasvaa. Periaatteet kuntien
uudistamiseksi on vahvistettu. Kuntien yhdistyminen on kuitenkin edelleen
vapaaehtoista, vaikkakin valtio tarjoaa taloudellisia kannustimia. ”
sekä suositetaan, että Suomi toteuttaisi vuosina 2013–2014 toimia, joilla se
”arvioi edelleen vuosittain väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen suuruutta ja sopeuttaa
julkisia tuloja ja menoja pitkän aikavälin tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti”
”huolehtii pitkäaikaishoidon kustannusvaikuttavuudesta ja kestävyydestä ja painottaa enemmän
ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja itsenäistä asumista”
”huolehtii käynnissä olevien kuntarakennetta koskevien hallinnollisten uudistusten tehokkaasta
toteuttamisesta, jotta voidaan parantaa tuottavuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä julkisten
palvelujen tarjonnassa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut mukaan lukien”
 Edunvalvonnan kannalta: Mikä on näiden suositusten
sitovuus ja mihin kehitys johtaa?
|
|
|
Onnistumisia EU-edunvalvonnassa?
Basel III -pankkisääntely
Suomen EU-rahoitus 2014-2020
Esitys: 3 % vähimmäisomavaraisuusvaatimus
kaikille luottolaitoksille, Kuntarahoitukselle
tarkoittaisi 500 milj. € lisäystä.
Esitys: Suomen rahoitusosuus kaudelle 1,1 mrd. €,
Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki 20 €/asukas.
Lopputulos: Kuntia rahoittaville
erityisluottolaitoksille erillinen prosenttiluku.
Lopputulos: Suomen rahoitusosuus 1,32 mrd. €,
Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki 30 €/asukas.
Yhteistyössä: Jari Vaine, Kuntarahoitus, EUE,
ELAN, Rehnin kabinetti, Sirpa Pietikäinen,
Carl Haglund.
Yhteistyössä: Annukka Mäkinen, EUE,
aluetoimistot, Riikka Pakarinen (Manner).
Energiatehokkuusdirektiivi
Hankintadirektiivin uudistaminen
Esitys: Julkiselle sektorille 3 % vuotuinen
peruskorjausvelvoite, kustannukset kunnille
600- 700 milj. € vuodessa.
Esitys: in house –raja 90 %, strategisten
tavoitteiden huomioiminen ja hankintojen
pilkkominen pakollista, lainat hankintojen piiriin.
Lopputulos: Ei sitovaa velvoitetta, mutta
energiatehokkuutta edistettävä.
Lopputulos: in house -raja 80 %, strategisia
tavoitteita ja pilkkomista kannustetaan, lainat ei
hankintojen piiriin.
Yhteistyössä: Kalevi Luoma, CEMR, alueiden
komitea.
Yhteistyössä: Katariina Huikko, CEMR, EUE, Sari
Essayah, Sirpa Pietikäinen, alueiden komitea.
|
|
|
Kuntaliiton Brysselin toimisto
Kiitos mielenkiinnosta!
www.kunnat.net/bryssel
[email protected]
9

similar documents