Miten organisaatio kohtaa muutoksen

Report
Miten organisaatio
kohtaa muutoksen?
Esa Parkkali
Organisaatiomuutos

Organisaatiomuutoksessa työpaikka vähitellen
siirtyy nykyisestä elämäntavasta ja elämästä uuteen
toisenlaiseen elämään (Pasi Valtee)

Organisaatiomuutos on tietenkin järkevä vain mikäli
tuon siirtymän tuloksena savutettu tulevaisuus
”toisenlainen elämänmeno” on tavalla tai toisella
kestävämpi tai parempi kuin ”nykyinen
elämänmeno”

Organisaatiomuutoksia ei voi koskaan hallita
täydellisesti
Päätöksen toteuttamisen
taso

Merkittävin osa organisaatiouudistuksista niin julkisessa
hallinnossa kuin yksityisellä sektorillakin on ulkoa
ohjautuvia, ylemmän järjestelmätason näkökulmaan ja
ajattelutapaan pohjautuvia

Ulkoa ohjautuvissa, pakotetuissa muutoksissa
organisaation osaksi jää siis päätöksen toteuttaminen
”parhaalla mahdollisella tavalla” ja siten että ”onni
maksimoituu ja kärsimykset minimoituvat”
Koulumaailman
organisaatiomuutokset

Rakenteelliset muutokset
- esim. koulujen fuusiot ja lakkauttamiset

Toiminnalliset muutokset
- esim.
uusien toimintojen synnyttämien tai vanhojen
lopettaminen, johtamisen ja hallinnon muutokset

Kulttuuriset muutokset
- esim. yhtenäiskoulun tuomat muutokset
Muutoksen johtamisen ja
hallinnan haasteet




Pienimmän riesan tie menetelmien
etsiminen esimiehet heikoimmillaan
Monien muutosten yhtäaikaisuus
Osallisuus
Inhimillisen dynamiikka ja muutosvalmiudet
Ulkoa ohjatut ja pakotetut
muutokset






Mukautuminen
Sopeutuminen
Sietäminen
Häiriötiloja
Pysyviä ongelmia
Muutoksen hallinnassa tulisi luonnollisesti
pyrkiä estämään tai lieventämään tällaisia
riskejä Juhana Kokkonen: organisaatio = kalkkuna
Ensireaktiot
organisaatiomuutoksiin






Muutoksen syiden ja perusteiden epäily
Pelko, huoli ja suru toimivan työyhteisön
hajoamisesta
Huoli toiminnan laadun säilymisestä
Huoli työsuhteen jatkuvuudesta
Pelko byrokratian lisääntymisestä ja muista
ison talon haitoista
Huoli työn kuormittavuuden lisääntymisestä
Parempi tuttu helvetti kuin
tuntematon paratiisi




Epäily tai tieto työtilojen tai työolojen
heikkenemisestä
Voimakkaan tunnepitoiset reaktiot
Konfliktien, jännitteiden, syntipukkidynamiikan ja klikkiytymisen lisääntyminen
Miten minulle tässä käy?
Paljon kysymyksiä
Uhkakuvista
mahdollisuuksien etsintään


Organisaatiomuutoksissa keskeistä olisi
varmistaa se, että erilaiset omilla ehdoillaan
rationaaliset muutosta puoltavat ja sitä
vastustavat käsitykset ja tulkinnat saataisiin
hedelmälliseen keskusteluun
Muutoksen henkisen prosessoinnin vaiheet
noudattavat kohtuullisen paljon surutyön
kaavaa yleisellä tasolla
Onnistumisen ehtoja





Muutostarpeen tunnistaminen ja tavoitteiden
asettaminen
Muutosedellytysten tunnistaminen
Muutoksen toteutustavan valinta
Muutosprosessin toimeenpano
Seuranta ja arviointi
Tapauskertomus
Tampereelta






Valtuuston asettama palveluverkkoselvitys
Osana perusopetus- ja lukioverkko selvitys
Päätökset
Reaktiot ja valitukset
Toimeenpanon valmistelu
Toimeenpano
Ajattelutapa uusiksi



Uudelleenorientoitumisen vaihe käynnistyi hallinnon
toimesta aikataulujen tarkennukset kesällä 2010
Hallinnon visiointi näkyi jo kouluverkkoselvityksessä,
jossa mallinnettiin uudenlaista koulukokonaisuutta, ns.
aluekoulumallia
Alueuudistuksen suunnittelussa ns. aluekoulumallia
pidettiin yhtenä mahdollisena vastauksena sekä uuden
lainsäädännön että myös johtajuuden uusiin
haasteisiin
Uusia mahdollisuuksiksi





Kouluverkkoratkaisun toimeenpanolle oli aikaa kaksi
vuotta, joka ajallisesti on suurelle muutokselle haaste
Lähdimme yhdessä tutkimaan yhteistyömahdollisuuksia
uudelta aluekoulupohjalta viiden koulun mallin avulla ns.
koulupolkuajattelun pohjalta
Pilotointimahdollisuus tarjoutui syksyllä 2010 lokakuulla
jätettävän hankehakemuksen avulla
Yliopistoyhteistyömahdollisuus realisoitui samoihin
aikoihin
Hankehakemuksen jättäminen mukana neljä koulua
Kouluverkkoratkaisun
toimeenpanoa



Kouluverkkoratkaisun toimeenpano tuntui
haastavalta erityisesti keskustan alueella
Tarvittiin monien asioiden synkronointia kun
samalla uusia kehittelyjä ajettaisiin sisään
niin opetuksessa kuin aluetyössäkin
Tarvittaisiin siis myös mahdollisuuksien
synnyttämistä, innostumista ja uuden
etsinnän paloa
Alueellinen yhtenäiskoulu
keskustaan ?
KLASSILLINEN
TAMMERKOSKI
TAMMELA
JOHANNES
Alueellinen yhtenäiskoulu
pähkinänkuoressa





Oppilasmäärä ( n. 1200-1600)
Opetuspisteet/ kiinteistöt
Tammerkosken koulun kiinteistö
Johanneksen koulun kiinteistö
Tammelan koulun kiinteistöt
Opetus/ kieliohjelma ja
painotus





Perusopetus vuosiluokilla 1-9, esiopetus
Vahva kielipainotus:
A-kielet: englanti, saksa, ranska, espanja,
venäjä
B-kielet: ruotsi, latina, espanja, ranska, saksa
Englanninkielinen opetus ( ns.Clil-opetus)
Opetuksellinen moninaisuus






Kuvataide
Latina
Montessori-opetus
Valmistava opetus, kotikielen opetus
Erityisopetuksen ratkaisut koko kaupunkia
palvelevat yksilölliset luokat, keskistä aluetta
palvelevat ryhmät, oppimisasemat
Lisäopetus
Aluekoulun tarjoamia
mahdollisuuksia







yhtenäisen koulupolun tarjoaminen erilaisille oppijoille
monipuolinen kielitarjonta
joustavat opetuksen kehittämismahdollisuudet
riittävä koko erilaisten tuen muotojen ja oppilashuollon
kehittämiseen, verkostot
henkilökunnan joustava käyttömahdollisuus
tuen muotojen osalta joko koko kaupunkia palvelevan ja
keskistä yhteistoiminta-aluetta palvelevan
palvelutuotannon kehittäminen
uudenlaisen opettajuuden kehittämismahdollisuudet
Yhteistyön edellytyksiä





alue muodostaa sopivan pohjan rakentaa
alueellista yhteistyötä:
kaikilla koululla pitkät perinteet
kaikilla koululla on ollut paljon yhteistyötä,
yhteisiä työntekijöitä ja tiloja
kouluun tulee sopivasti oppilaita lähialueelta,
ympäri kaupunkia ja naapurikuntia
yhteistyömahdollisuudet laajemminkin, esim.
opetusharjoitteluun ja yliopistoon jne.
Nykyiseltä pohjalta ponnistaen





kukin koulu tuo oman lisänsä yhteiseen kirjoon eli
varsinaisesti mitään uutta elementtiä ei synnytetä
tyhjästä
koulurakennukset antavat yhteistyölle monenlaisia
mahdollisuuksia
huoltajien voimakas tuki jo olemassa
yhtenäisen perusopetuksen kehittämiselle tarvitaan
uusia rohkeita avauksia ja pilotointia
innostunut ja innovatiivinen ideointiryhmä
Hallintomallin etsintään



Alueellisen koulun hallintomallin tulee olla riittävän
vahva ja joustava uudelta pohjalta
Vaihtoehtoja kannattaa etsiä avoimesti ja uudelta
pohjalta, sillä malleja ei taida Suomesta löytyä
Tärkeintä, että kokonaisuus toimii:
-jaettu johtajuus, johtoryhmä, tiimityö,
arjen johtaminen, vastuut, delegoinnit,
koulusihteerityö, tiedottaminen, talous jne.
Projekti





Syksyllä 2010 tehtiin projektisuunnitelma
hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeeksi
Tukena perusopetuksen hallinnon asettama
ohjausryhmä ja yliopistoyhteistyö
Hervannan alueesta tulee yhteistyökumppani
Tavoitteena tuottaa konkreettisesti esitys alueellisesta
yhtenäiskoulusta, johtamismallista ja
organisoitumisesta
Tavoitteena luoda valmiit mallit ja esitykset sekä
seuranta prosessien toimivuudesta ja siirtymisestä
yhtenäiskouluun keskustan alueella
Projektin odotetut tuotokset





Esitys johtamis/hallintomallista
Esitys verkostoyhteistyöstä
Esitys alueen oppilaiden opetuksen
järjestämistavasta (resursointi, tilat, henkilökunnan
käyttö)
Vertailutiedon tuottaminen opetuksen järjestämisen
kustannuksista (opetus, tuen järjestäminen,
johtaminen, hallinto)
Prosessien toimivuuden parantamisesitykset
nivelvaiheyhteistyö ja oppilashuolto
Verkostoyhteistyön uusia avauksia





Yhteistyömahdollisuudet nuorisotyön uusien tilojen
valmistumisen myötä
Uudet yhteistyömahdollisuudet sosiaali- ja
terveydenhoidon kanssa
Mahdollisuus luoda uusia kehittelyjä päivähoidon
kanssa
Yliopistoyhteistyö sekä tutkimuksessa että
opettajakoulutuksessa
Kansallisen ja kansainvälisen verkostoyhteistyön
mahdollisuudet isona yksikkönä
Tavoitteemme - visiomme

Keskustan alueelle synnytetään uusi yhtenäiskoulu,
joka tulee olemaan uudenlaisten oppimisympäristöjen
ja pedagogisten kehittelyjen mahdollistaja ja innostaja

Koululla on yhteinen toimintakulttuuri ja pelisäännöt,
mutta kukin koulutalo toimii kokonaisuuden
rikastamiseksi autonomisesti

Tarvitsemme tälle työlle päättäjien vahvan tuen

Voimme kaikki hyvin koulussamme
Non scholae sed vitae discimus
YHTEINEN
TAVOITTEEMME
Keskustan alueelle luodaan
Tampereen monipuolisin ja
värikkäin yhtenäistä perusopetusta
antava alueellinen koulucampus.
Muutoksen johtaminen








Alustava suunnittelutyö ja aikataulutus
Johtotiimin organisoituminen
Tiedottamien ja avoimuus sekä luottamus
Swot-analyysit
Alustavat toimenpide-ehdotukset
Osallistaminen
Organisointi
Tuen hankkiminen
Alueellisten koulumallien selvittely ja
pilotointi-projekti 2010-2012
OHJAUSRYHMÄ
PROJEKTIRYHMÄT
• Johtamis –ja hallintomallin
selvittely ja tuottavuus
näkökulma
Vastuuhenkilö:
Esa Parkkali
Tuen prosessien toimivuuden
kehittäminen:
• Oppilashuolto
• Verkostoyhteistyö
Vastuuhenkilö:
Petri Peltonen
•OPS
Vastuuhenkilöt:
Pilottikoulujen rehtorit
• Pedag.kehittäminen
• Toimintakulttuuri
• Sähköinen
oppimisympäristö
Vastuuhenkilöt:
Kirsi Numminen/
Saara Kudjoi
Sidosryhmäyhteistyön
kehittäminen:
• Vanhemmat
• Yliopisto yms.
Vastuuhenkilö:
Marketta Kauhanen
33
2011
04
03
Ohjausryhmä
Ohjausryhmän
asettaminen
Johtamis – ja
hallintomalli,
Tuottavuus
Johtamismallin suunnittelua
Pedag. kehittäminen,
Toimintakulttuuri,
Sähköinen
oppimisympäristö
OPS
Resurssisuunnittelua, tilasuunnittelua
Valinnaisaineiden synkronoinnin aloittaminen, luokkien muodostaminen
Tuen prosessien
kehittäminen:
Oppilashuolto,
Verkostoyhteistyö
Sidosryhmäyhteistyön
kehittäminen
Kehittämisryhmien
kokous:arviointi, suunnittelu,
syksyn aikataulut, työnjako
16.3
Kokous
14.3.
05
29.3.
Yhteydenotot soteen
(oppilashuolto) ja nupaan
(ryhmäytys ja kerhotyö)
Vanhempainyhdistysten informaatio-ja keskustelutapahtuman järjestäminen, yliopisto yhteistyö
14.3
11.3.
Opetussuunnitelmaryhmän kokoaminen ja työn aloitus
34
Rakenteelliset olosuhteet







Kokouksia ja keskustelua varten varattava aika
Fyysinen läheisyys
Toisista riippuvat opetusroolit
Kommunikaatiorakenteet
Opettajien päätäntävalta ja autonomia
Lukujärjestyksen rakenne
Johtamisrakenne
Sosiaaliset ja inhimilliset
voimavarat







(Michael Fullan)
Avoin suhtautuminen kokeiluihin ja
kehittämiseen
Luottamus ja kunnioitus
Kognitio- ja taitoperusta
Toimijoita tukeva johtaminen
Kommunikaatiotapa
Sosialisaatio
Rakenteet vai inhimilliset
voimavarat: kumpi on tärkeämpi?


Inhimilliset voimavarat: avoin suhtautuminen
uudistuksiin, luottamus ja kunnioitus, opettajien
tiedot ja taidot, henkilökuntaa tukeva johtaminen ja
sosialisaatio - ovat rakenteellisia seikkoja
tärkeämpiä ammatillisen yhteisön kehityksessä
Keskittyminen koulujen työskentelykulttuureihin,
ilmapiiriin ja toimijoiden välisiin suhteisiin on erittäin
tärkeää, jos halutaan kehittää kouluista terveitä ja
ammatillisesti vakaita ympäristöjä ja jotka
rohkaisevat opettajia yrittämään parhaansa
Muutoksentekijän motto

Löydän tien – tai teen sen
Hannibal

Ps.
Varmin todiste siitä,
että maailmankaikkeudessa on
älyllistä elämää on se, ettei
sieltä ole otettu meihin
minkäänlaista yhteyttä
TULEVAN KOULUN
KEHITTÄMISKOHTEET








Johtamis/ hallintomalli
Toiminnan optimoinnin näkökulma
Pedagoginen kehittäminen
Oppilashuollon toiminta
Verkostoyhteistyö
Tuen järjestämisen uudet mahdollisuudet
Yhteisen vanhempainfoorumin selvittely
Yliopistoyhteistyö
OPPILASNÄKÖKULMA
UUTEEN KOKONAISUUTEEN







Oppilaalla selkeä ja turvallinen koulupolku
Tuen saamisen muotojen rikastuminen, mm.
sisäinen konsultaatio
Monipuoliset kielivalinnat mahdollisia
Laaja valikoima valinnaisuutta ja painotusta ja
pedagogisia menetelmiä
Tutut oppilashuollon tukijoukot
Optimaaliset ryhmäkoot
Tuttujen opettajien ohjausta ja opetusta yli
nivelvaiheiden
HUOLTAJIEN NÄKÖKULMA




Vanhempaintoiminnan vahvistaminen,
mahdollisuus yhteiseen foorumiin koko
perusopetuksen ajalle
Nivelvaiheiden sujuvuus
Tutut yhteistyökumppanit ja tahot
Monipuoliset palvelut saatavilla myös
erilaisissa tuen tarpeissa
TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMA








Ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet
Kollegiaalisen tuen mahdollisuudet
Tiimityön mahdollisuudet
Työelämän jouston mahdollisuudet
Oppimisympäristön monipuoliset mahdollisuudet
Sijaisjärjestelyjen mahdollisuudet
Työajan käytön suunnittelun mahdollisuudet
Sitoutumisen ja eheän työkuvan parantuminen
TUOTTAVUUSNÄKÖKULMA





Luokkakokojen, ryhmäkokojen, kieliryhmien,
valinnaisaineiden optimointi
Tilojen optimointi ja joustava käyttö
Henkilökunnan työpanoksen optimointi
opetuksessa, johtajuudessa sekä oppilashuollossa
ja avustajatoiminnassa
Prosessien toimivuuden tehostamismahdollisuudet
Varajärjestelmät, hankinnat

similar documents