LU-KI - lu-ki

Report
LUKEMAAN JA
KIRJOITTAMAAN OPPIMINEN
JA OPETTAMINEN
Kevät 2011
Luennot




2.2. MITÄ LUKEMINEN
ON ? Kielellinen
tietoisuus
9.2. LUKEMAAN
OPETTAMINEN: OPS
JA MENETELMIÄ
16.2. KIRJOITUSTAITO
9.3. ARVIOINTI JA
ERITYISEN TUEN
TARVE
Aapinen alkaa a:lla

Ensimmäinen
suomenkielinen
aapinen Agricolan
ABC-kirja v.1543
Lukkarin koulussa

”Lukkarin väkituvassa
pöydän ympärillä
istuvat veljet, jämäten
aapistoa niin kuin
sanelee milloin lukkari
itse, milloin hänen
kahdeksanvuotias
tyttärensä. Niin he,
aapiskirjat avattuna
kourissa , harjoittelevat
lukua hartaasti hikisillä
otsilla.” (Kivi)
Oma aapinen, tärkein koulukirja
Keskustele vieruskaverin kanssa
Muistele, milloin ja miten itse opit lukemaan.
Millainen oli oma aapisesi?
Mitä lukeminen on
Tekstin ja lukijan välistä interaktiota eli
vuorovaikutusta, jossa on mukana neljä
yhteisvaikuttajaa:
1. Lukija
2. Kirjoitettu kieli
3. Tilanne
4. Lukemisprosessi

Mitä lukeminen on? (Chall 1967)

-
-
Lukeminen on tekstin
havaitsemista
sanojen tunnistamista
ymmärtämistä
tulkintaa
kommunikointia
arviointia
soveltamista
Mitä lukeminen on?



Elinikäistä oppimista; lukemisessa ja kirjoittamisessa
voi koko ajan kehittyä. Täydellistä luku- ja
kirjoitustaitoa on mahdotonta saavuttaa (Jämsä)
Korkeatasoista neurofysiologista ja psyykkistä
toimintaa; havaitsemista ja ajattelua, sekä
mekaanista että luovaa toimintaa
perustana useat eri valmiudet
Lukemisen ja kirjoittamisen
perusvalmiudet
1. FYSIOLOGISET VALMIUDET
 Sanojen tuottamiseen tarvittavien
artikulaatioelinten fysiologinen ja toiminnallinen
kypsyys
 Käden hienomotoriikka sekä silmän ja käden
yhteistyö
 Fysiologiset edellytykset havaintojen tekoon
…perusvalmiudet
2. KOGNITIIVISET VALMIUDET
 Älyllinen valmius: kyky muistaa runo tai laulu,
kyky kertoa lyhyt tapahtumasarja ymmärrettävästi
 Kielellinen valmius: kehitystasoa vastaava
sanavarasto, tavallisten käsiteparien osaaminen,
kyky vastaanottaa ja tuottaa puhetta
yksinkertaisissa puhetilanteissa
 Sensorinen valmius: valmius erotella puhevirrasta
erilliset sanat ja niiden sisältämät elementit (tavut,
äänteet), valmius erotella optiset kirjainmerkit
…perusvalmiudet
3. SOSIOEMOTIONAALINEN VALMIUS


Valmius leikkiä ja työskennellä ryhmässä
Valmius toimia yksinkertaisten ohjeiden mukaan
Tärkeää



On erittäin tärkeää, että lapselle luetaan paljon
ja että lapsi ymmärtää sen, että kirjassa olevat
merkit vastaavat puhetta.
Jokaisella on kehityksessä oma aikataulunsa;
kypsyminen tapahtuu, kun on tapahtuakseen.
Lasta ei saa painostaa! (Jämsä)
”Jokainen oppii lukemaan opettajasta
huolimatta.”
Keskustele vieruskaverin kanssa…



Mitä ja miksi luet?
Mitä ja miksi kirjoitat?
Mitä hyötyä
lukemisesta on?
Kielellinen tietoisuus;
osa metakongnitiota



Lapsen tulisi ymmärtää, mitä kieli on ja mihin oikein
tähdätään, kun opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan.
Jos lapsi ei ymmärrä, mitä lukeminen hyödyttää, hän ei
tunne tarvetta lukemiseen.
Opettajalta vaaditaan hyvää kielellistä tietoisuutta;
hänen pitää pysähtyä pohtimaan, mitä kieli on ja mitä
hän oikeastaan tekee, kun hän opettaa lapsia lukemaan
ja kirjoittamaan
Didaktinen tietoisuus: syvää tietoisuutta
kasvattamisesta, opettamisesta ja opettamisen
sisällöistä. Erityisesti miksi-kysymykset (Tuomo Jämsä)
Mitä kieli on?
Kielen kaksoisjäsennys

1.
2.
Kielellinen tietoisuus perustuu kielen
kaksoisjäsennyksen ymmärtämiseen:
Fyysinen jäsennystaso: äänteet tai kirjaimet
kuullaan tai luetaan
Psyykkinen jäsennystaso: Äänne- tai
kirjainyhdistelmän merkitys ymmärretään
Kielen osajärjestelmät
1.Kieli sosiaalisena vuorovaikutuksena
pragmatiikka: kielen käyttö eri tilanteissa
2. Kieli merkitysjärjestelmänä
Semantiikka: yksittäisten sanojen ja sanojen välisten suhteiden
merkitykset
3. Kieli strukturoituna sääntöjärjestelmänä
Syntaksi: sanojen yhdistäminen lauseiksi
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen
pienimmistä merkitysyksiköistä, morfeemeista esim. laulu/i/ssa
Fonologia eli äänneoppi: Käsitteet: fooni, foneemi: Foonien taustalla
on foneemien eli äänteisiin liittyvien mielikuvien järjestelmä.
4. Kieli äännesarjana
Fonetiikka: tutkii ihmisen kykyä tuottaa äänteitä, fooneja
Metakognitio





Tietoisuutta omista tai muiden ihmisten kognitiivisista
toiminnoista
Tietämisen tietämistä, kykyä katsoa itseä ulkoapäin
Metakognitiivinen kyky tarkoittaa valmiutta tarkastella
itse omaa oppimistaan.
Oppilas kykenee tarkastelemaan lukemistaan ikään
kuin ulkoapäin ja huomaamaan, mikä milloinkin sujuu ja
mikä taas on vialla.
Opettaja auttaa oppilasta löytämään oppilaan
lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kriittiset kohdat,
jotka jarruttavat hänen edistymistään. (Tuomo Jämsä)
Tärkeää tiedostaa





puheen ja kirjoituksen yhteys
äänteen (fooni) ja kirjaimen (graafi) ero
mitä oppilaan ääntöelimissä tapahtuu, kun hän
sanoo äännettä
suomen kielessä pitkä äänne merkitään kahdella
kirjaimella ja lyhyt äänne vastaavasti yhdellä.
Painopisteen tulisi olla sisällössä eli merkityksen
tulkitsemisessa ja ymmärtämisessä.
Miten tuen kielellisen tietoisuuden
kehittymistä?


Fonologinen tietoisuus: äännejärjestelmän
oivaltaminen yksi tärkeimmistä tekijöistä lukemaan
opittaessa. Äänteiden erottamisharjoituksia, tavut
rytmin vuoksi äänteitä helpompia erottaa; tavujen
taputtamista
Morfologinen tietoisuus, tietoisuus sanoista:
Määritelmä :Sana on sellainen, joka tarkoittaa
jotakin, puhuttava hitaasti, yhdyssanat, sanojen
pohdiskelu: esim. Mikä sanat sisältyvät sanaan
maailma? tai sanaan tietää?
…kielellisen tietoisuuden kehittäminen



Syntaktinen tietoisuus, lausetaju: Virheellisten
lauseiden korjaamista: Puut on korkeat. Minä pieni tyttö
olla. Isot välimerkit ( . ? ! ), Muodostetaan lauseita
kuvien tai esineiden avulla. Subjekti, predikaatti. (hassut
lauseet)
Semanttinen tietoisuus, merkitystietoisuus: metaforat
(pullon kaula, pöydän jalka), runot, sadut,
sananlaskut… (Niin makaa, kuin petaa. Niin metsä
vastaa kuin sinne huutaa.)
Pragmaattinen tietoisuus: Kielen käyttö eri tilanteissa,
sävyt, sanotaan leikillään, ironia
…kielellisen tietoisuuden kehittäminen

Tekstuaalinen tietoisuus: juonikaava,
ennakoidaan, miten kertomus jatkuu, tehdään
yhdessä ketjukertomus
1. Harjoitus




Ryhmäläisten nimet taputtaen ja toisen kerran vielä
samalla alkukirjaimella alkavan adjektiivin kera
Esittäytyminen korttien avulla (kuvasta kertominen)
Kielitietoisuutta kehittäviä käytännön leikkejä,
pelejä ja harjoituksia
Käydään kaikki äänteet läpi
Harjoitus 1: Käytännön leikkejä ja
harjoituksia








Fonologinen tietoisuus: Äänne-tunnin harjoituksia ja
leikkejä:
Samalla äänteellä alkavia esineitä pussissa
Äänne-tarina (kaikki sanat alkavat samalla äänteellä)
Laiva on lastattu
Etsitään kirjan kuvasta kyseisellä äänteellä alkavia asioita
Kuunnellaan, kuuluuko äänne sanan alussa/lopussa/
keskellä.
Kuuluuko äänne pitkänä vai lyhyenä.
Hyppyrata: Opettaja sanoo äänteen pitkänä tai lyhyenä,
oppilaat hyppivät yhdellä jalalla, kun kuuluu yksi äänne ja
kahdella jalalla, kun äänne kuuluu pitkänä. a, a, aa, a, aa,a
…jatkuu
Vihjeitä äänteiden opetukseen:
 Käydään yhdessä kaikki äänteet läpi: Tuotetaan
ääni jonkin mielikuvan avulla, esim. a aa: lääkäri
tutkii kipeää kurkkua, Tiedostetaan ääntöpaikka ja
suun asento, esim. parin tai peilin avulla
 Äänteen yhdistäminen: tavuympyrä
Vokaalit
Ilmavirran esteetön virtaus ulos jatkuvasti
Seuraa:
 Huulten asento (lavea, pyöreä)
 Kielen korkeus (suppea: i, u/väljä: a)ja takaisuus
 Etuvokaalit: ä, ö, y
 Takavokaalit: a, o, u
 Keskivokaalit, indifferentit: e, i
Konsonantit
Seuraa
 Ääntymistapa: Ilmavirran kulku:
- Vapaa: lateraali =kielen laitojen yli (l), tremulantti =
ilmavirta katkonainen (r), nasaali = ilmavirta nenän
kautta (m, n)
- Katko tai este: klusiili = ilmavirran osittainen estäminen,
ensin sulkeuma, sitten laukeama (k, p, t), frikatiivi:
ilmavirran täydellinen katkaiseminen (h, j, s, v)
- Soinnittomia konsonantteja ovat p, t, k, s.
- Soinnillisia konsonantteja ovat d, v, j, l, r, m, n, h
(<äng).
Käytännön leikkejä ja harjoituksia
Morfologinen tietoisuus eli sanatietoisuus:
 Etsitään pari, jolla on sanan toinen tavu, kirjoitetaan
sana taululle
 Etsitään kuva-sanaparit
 Etsitään pari, jolla on yhdyssanan toinen puolisko,
kirjoitetaan taululle
 Sanaketju: kisa, satu, tupa, pala, lasi….
 Sanasuunnistus
…käytännön harjoituksia
Syntaksi eli lausetietoisuus:
 Korjataan lauseita: Minä mennä talo; Minä menen
taloon.
 Järjestetään kuvasarjan kuvat järjestykseen ja
tehdään niistä lauseita.
…käytännön harjoituksia
Semanttinen tietoisuus eli merkitystietoisuus:
 Etsitään pari, jolla on sanan vastakohta/synonyymi
 Etsitään pari; toisella on arvoitus, toisella sen
vastaus
…käytännön harjoituksia
Tekstuaalinen tietoisuus:
 Tehdään ketjukertomus
 Tehdään kertomus kuvien avulla
Tavupelit

Kotitehtävänä askarrella kartongista tavupeli (esim.
tavutalo, tavuympyrä…
Lukutaidon kehittymisen vaiheet
(Challin 1979, 1990)
0. Esilukemisen vaihe: kirjainten nimeämistä,
tarinoiden toistamista, sanojen tunnistamista, esim.
tutut kyltit ja tavaramerkit
1. Alkavan lukemisen (logografinen) vaihe: äännekirjain vastaavuuden oivaltaminen, lukemisen
perustekniikka
2. Peruslukutaidon vahvistuminen (alfabetinen
vaihe): kykenee erottelemaan sekä kirjoitetun että
puhutun kielen suuria ja pieniä yksiköitä, sujuvuus
kehittyy, ymmärtäminen riippuu tekstin sisällöstä
…vaiheet
3. Lukeminen on oppimisen väline (ortografinen
vaihe): kokosanalukemista, oleellisten asioiden
erottaminen, sisällön pohtimista, uusia käsitteitä
4. Monipuolinen lukeminen: luetun ymmärtäminen
syvenee, erittelevää ja arvioivaa lukemista, lukeminen
tarjoaa elämyksiä
5. Konstruktiivinen ja rekonstruktiivinen lukeminen:
kokonaisuuksien hahmottamista, tietojen soveltamista,
luetun pohjalta syntyy uusia luovia ajatusmalleja.
”Kertomus imitoi elämää ja elämä imitoi kertomusta.”
(Bruner)
Lukemisen osataidot
Tekninen lukutaito



Osataan yhdistää
äänteet niitä vastaaviin
kirjaimiin, äänteet
sanaksi sekä erottaa
tavurajat
Tunnistetaan sanat ja
lauseet
Ääneen ja ääneti
lukeminen
Ymmärtävä lukutaito




Sananmukainen
ymmärtäminen
Tulkitseva ja päättelevä
lukeminen
Arvioiva lukeminen
Vrt. kielen kaksoisjäsennys:
fyysinen ja psyykkinen
taso (merkki ja merkitys)
Lukemisen lajit (Lehtonen 1998)
1. Lukemaan oppiminen: tekniikan oppiminen,
lukunopeus, automatisoituminen, silmänliikkeiden
sovittaminen
2. Lukemalla oppiminen: tekstin jäsentelyä,
muistiinpanojen tekemistä, asian kertaamista,
itseltä kyselemistä, erikoissanaston oppimista,
tietotekstien lukemista
3. Hakeva lukeminen: silmäilevää, tutustuvaa, esim.
aikataulujen, ja tv-ohjelmien lukemista
…Lukemisen lajit
4. Elämyksellinen lukeminen: eläytyvää, esteettistä
lukemista
5. Välineellinen lukutaito: teknisten käyttöohjeiden
lukemista, tietokoneiden kielen hallintaa
6. Kuvalukeminen: toimii verbaalisen kielen
perustana
7. Diagnostinen lukeminen: arvioivaa ja testaavaa
Lukutaidon portaat

Heikkilän ja Hippolinin (1997) malli täydennettynä
kriittisellä lukutaidolla
KRIITTINEN
LUKUTAITO
TOIMIVA
LUKUTAITO
YMMÄRTÄVÄ
LUKUTAITO
LUKUTAIDON
PERUSTEKNIIKKA
Kouluvalmius/oppimisvalmius
Mieti parin kanssa:
 Mitä mielestänne
sisältyy
kouluvalmiuteen ?
 Entä mitä mielestänne
on oppimisvalmius?
Kouluvalmius (Kiiveri 2006)





Sosiaaliset taidot ja tunneilmaisu
Omatoimisuus ja päivittäistoiminnot
Motoriikka ja hahmotus
Kielelliset valmiudet
Matemaattiset valmiudet
Kouluvalmius ja oppimisvalmius



Oinosen 1969 mukaan keskustelua pitäisi käydä
ennemmin koulun valmiuksista ottaa lapset vastaan
kuin yksittäisten lasten kouluvalmiuksista. (kts. Kallio,
Mäki 2000)
Opetusta ei tulisi aloittaa ennen kuin lapsi on valmis
omaksumaan sitä.
Kouluvalmiuden sijasta tulisi mieluummin puhua
oppimisvalmiudesta.
Oppimisvalmius (Alahuhta 1990)






Riittävä kuulo
Kyky erotella kuulemastaan ääniä, äänten
korkeuksia ja kestoja
Rytmisten elementtien vastaanotto ja
analysointikyky
Kyky erotella näkemästään toisiaan lähellä olevia
muotoja, kokoja ja etäisyyksiä
Hyvä avaruudellinen ja ajallinen suuntautumiskyky
Halu oppia
Lasten omat käsitykset lukutaidostaan
ja lukemisesta koulun alussa (Kiiveri 06)


Kaikki tutkimukseen osallistuneet koulutulokkaat olivat
lähes varmoja siitä, että oppivat lukemaan. Käsityksissä
oli sisältönä ajatus, että kun oppii lukemaan, oppii myös
kirjoittamaan.
Lasten käsityksissä esiin tuleva lukemaan oppiminen
hahmottui motivoiduksi ja hyvin tavoitteelliseksi
toiminnaksi. Lukutaito miellettiin toisaalta välineelliseksi
taidoksi, jota voi käyttää välittömästi aapisen ja
lastenkirjojen sekä tietokirjojen ja television tekstien ja
”kaikkien muunlaistenkin” tekstien lukemisessa, toisaalta
siitä olisi hyötyä ”sitten isona, kun oppii aina vaan
paremmin lukkeen” ja ”pystyy lukkeen kaikkia kirjoja”sekä
”voi lukea lapsilleen”.
Lasten metakognitiiviset taidot



Tulokset osoittavat koulutulokkaiden
metakognitioista, että lapset osasivat kielellisesti
eritellä tietojaan ja tunteitaan ja pystyivät
tarkkailemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan.
Lukemisessa ja lukutaidon oppimisessa he
tarvitsevat ennen kaikkea kuuntelijaa, keskustelijaa
ja opastajaa.
Sensitiiviset opettajat, jotka tietävät, mitä opettavat,
ja jotka myös ymmärtävät oppilaitaan, ohjaavat
lapset lukutaitoon.
Hyviä kysymyksiä (Kiiveri 2006)




Kaksi erityisryhmää: 1. lukutaidottomien ja heikon
lukutaidon oppineiden ryhmä, joista pyritään jo
huolehtimaan sekä 2. jo lukutaitoisen kouluun tulleiden
lasten ryhmä. Miten koulu ottaa heidät huomioon?
Miten toiminnallisuutta voitaisiin lisätä lukemisen
oppimiseen ja opettamiseen kouluissa?
Miten oppimisympäristöä voitaisiin muuttaa niin, että
lasten toimintatarpeet toteutuisivat?
Olisiko koulussa mahdollista lisätä lukemaan oppimisensa
eri vaiheissa olevien lasten lukuryhmiä tai ryhmitellä
lapsia toisin osaamisensa perusteella?
Keskustele parin kanssa edellisen dian
kysymyksistä
Käytännön esimerkkejä



Miten toiminnallisuutta
voitaisiin lisätä…?
Miten oppimisympäristöä
voitaisiin muuttaa…?
Mitä järjestelyjä vaatii
oppilaiden ryhmittely
osaamisen perusteella?
Opetellaan yhdessä
Hyviä kysymyksiä


Oppisivatko lukutaidottomina kouluun tulevat lapset
helpommin ja paremmin lukemaan lukemalla
yhdessä aikuisen kanssa, katsellen, kuunnellen ja
keskustellen, miltä jokainen sana näyttää ja miten se
”kuuluu”?
Onko enää tavallista, että lukija lukee lapsen kanssa
osoittaen sormella tai lukutikulla luettavaa tekstiä
lapsen seuratessa lukemista ja siihen liittyvää
toimintaa?
Muistele mukavia lukuhetkiä!
Normaalikoulun esiopetussuunnitelma
TAVOITTEENA
- Lapsen mielenkiinnon herättäminen suullisen ja
kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen leikin
avulla.
- Kielellisen tietoisuuden herättäminen
- Tarjota lapselle mahdollisuus edetä omien
edellytystensä mukaisesti lukemisen, kirjoittamisen ja
kielen tutkimisen taidossa
Lapsi kuuntelijana
(esiopetussuunnitelma)






Kuuntelu ja keskittymiskyky
Ohjeiden kuunteleminen ja niiden mukaan
toimiminen
Eläytyvä kuuntelu
Muistin harjoittaminen
Kuullun ymmärtäminen
Kuuntelutaito tiedonhankintataitona
Lapsi puhujana (esiopetussuunnitelma)









Jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet
Omakohtaisten kokemusten kertominen
Rohkeus ilmaista itseään
Kerronta, saduttaminen
Roolileikit
Näytteleminen
Monipuolinen sanavarasto
Mielikuvitusrikkaus
Kyselytaito tiedonhankintataitona
Lapsi lukijana (esiopetussuunnitelma)






Kiinnostuminen lukemisesta
Leikkilukeminen
Ympäristön sanoittaminen
Lukuleikit (äänne-, tavu-, ja sanaleikit)
Lukeminen ja luetun ymmärtäminen oman
edellytyksen mukaisesti
Lukemisen merkityksen ymmä
Lapsi kirjoittajana
(esiopetussuunnitelma)








Kiinnostuminen kirjoittamista
Tieto siitä, että puhe voidaan muuttaa kirjoitukseksi
Piirtämällä kirjoittaminen
Leikkikirjoitus
Jäljentäminen
Omien viestien tuottaminen
Kirjoituksen merkityksen ymmärtäminen
Kirjoittaminen tiedonhankintataitona
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen
tavoitteet ja sisällöt(Pop)
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
• tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin
• oppii kuuntelemaan keskittyen
• oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan
omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja
mielipiteitään
• kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan.
…sisällöt
Vuorovaikutustaidot
• suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun
vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja
luokkakeskusteluja
• keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista
• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä
improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla,
myös muihin taideaineisiin integroiden

…tavoitteet
Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät
Oppilas
• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden
opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään
harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen
merkityksen
• kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan,
sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä
oppimisympäristössä
• oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana
• oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan
huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia.
…sisällöt
Lukeminen ja kirjoittaminen
• lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin
• painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen
• äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua
• kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua
• sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja;
vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen
• tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä
• puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen
harjoittelua
• kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä
kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot
ja välimerkit liitteenä)
…sisällöt
• oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen
kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation
sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua
• oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja
sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet
tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden
lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä
• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja
mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin,
että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa.
…tavoitteet
Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu
Oppilas
• tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun
kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja
mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja
ilmaisuunsa
• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja
lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja
• tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja
• tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä
sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause,
lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.
…sisällöt
Kirjallisuus ja kieli
• kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa
kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien
• kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on
elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden
käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa
• kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö,
tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni; luetun liittämistä
omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn
• kirjaston käytön opettelua
• kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta
2. luokan päättyessä
Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän
 on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan
vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että
hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta
 on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa;
hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan
 osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman
arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta
kirjoittaessaan
 osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa
tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella
 osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja
on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa
kirjainta.
Lukemaan opettamisen menetelmät
Analyyttiset menetelmät



Edetään
kokonaisuudesta osiin:
lauseista sanoihin,
sanoista tavuihin,
tavuista kirjaimiin ja
äänteisiin
Kokonaismenetelmä,
sanamenetelmä
LPP-menetelmä
Synteettiset menetelmät


Edetään osista
kokonaisuuteen:
äänteistä ja kirjaimista
tavuihin, sanoihin ja
lauseisiin.
Osamenetelmä
Synteettisiä eli osamenetelmiä
- Kirjaintavausmenetelmä
- Äännetavausmenetelmä
- Liukumismenetelmä
- Oivallusmenetelmä
- Lihottamismenetelmä
- KÄTS-menetelmä:
Kirjain,änne, tavu, sana




Sopivat
säännönmukaiseen
suomenkieleen
Saavutetaan virheetön
peruslukutaito
Tukevat
oikeinkirjoitusta
Soveltuvat hitaasti
oppiville
Kirjaintavausmennetelmä
Käytössä vielä 80-luvulla
 Ensin opetellaan kirjaimen muoto ja nimi
 Sitten tavataan kirjainten nimillä
 Esim. koo-ii-äs-kis-äs-aa-sa
-Sahataan edestakaisin, mikä kuormittaa muistia
-Opettelussa ei käytetä hyväksi kuuntelua

Äännetavausmenetelmä





Äänne, tavu, sana
Kirjain opetellaan äänteen merkkinä
Korostetaan äänteen ja kirjaimen nimen eroa
Tavataan äänteiden nimillä
Esim. /k//i//s/ kis /s//a/ sa
Liukumismenetelmä
Tavu, sana
 Kiinnitetään erityisesti huomiota kirjainta
vastaavaan ääntöliikkeeseen, jota venyttämällä
liu’utaan tavun äänteestä toiseen ja kootaan
tavuista sana k-iii-sss kis sss,a sa
+ tavu puheen luonnollisen rytmin perusyksikkö
- Oikeinkirjoituksessa ongelmia

Oivallusmenetelmä
Linda Heiskanen
Lähdetään liikkeelle puheesta, äänteiden erottelusta
kuullun perusteella (auditiivinen havainto)
 Sitten tutkitaan, miten äänne syntyy (artikulaatio, peilit)
 Sitten näytetään miten kirjain kirjoitetaan (visuaalinen
havainto), mutta ei nimetä kirjainta
 Drilliharjoitukset tärkeitä myös merkityksettömillä
tavuilla
+Oikeinkirjoitus varmistuu
-lukutaidosta irrallisia harjoituksia, harjoittelumotivaatio

Lihotusmenetelmä






Aloitetaan kuuntelusta
Opetellaan kirjaimet äänteiden merkkinä
Ääntöliikkeitä hyväksi käyttäen opetellaan liittämään
uudet äänteet aikaisemmin opittuihin
Tutkitaan, miten uusi äänne vaikuttaa opittuihin
äänteisiin ja äänneyhdistelmiin
Tavudrillejä
Esim. Ota suuhun t ja sano i, saat ti. Mitä saat, kun
lisäät sen loppuun l? Saat til. Mitä saat kun lisäät vielä
k? Saat tilk
KÄTS-MENETELMÄ
Sakari Karppi
Kirjain, äännevastaavuus, tavu, sana
 Analyyttis-synteettinen sekamenetelmä
 Kirjain äänteeksi
 Äänteiden yhdistäminen
 Tavun hahmottaminen
 Sanan hahmottaminen
+ pohjautuu kielellisen tietoisuuden harjoituksiin
+ varhainen puttuminen oppimisvaikeuksiin
-hidas ja junnaava eteneminen
-voimakas opettajalähtöisyys

Analyyttinen LPP-menetelmä



LUKEMAAN PUHEEN PERUSTEELLA
Lähtee oppilaiden kokemuksista, ajattelusta ja
vuorovaikutuksesta
Kokonaismenetelmä, sanamenetelmä
LPP-menetelmän vaiheet
1. KESKUSTELUVAIHE
Keskustelua yhteisestä aiheesta
Ideana se, että ryhmällä on yhdessä laajempi
sanavarasto kuin yksittäisellä oppilaalla
Vuorotellen puhuminen, toisten seuraaminen ja
kuunteleminen
Oikeat nimitykset, käsitteiden luokittelua
…LPP
2. SANELUVAIHE
- Tavoitteena saada oppilaat huomaamaan puheen
ja kirjoituksen yhteys
- Opettaja kirjoittaa taululle oppilaiden saneleman
kirjoituksen. Aloitetaan otsikosta.
- Oppilaat toistavat kirjoitusta hitaasti sana sanalta
sitä mukaa kuin opettaja kirjoittaa.
- Jokainen lause toistetaan vielä puhenopeudella
- Lopuksi koko teksti luetaan ääneen.
…LPP
3. LABOROINTIVAIHE
- Opettaja valitsee tekstistä kohtia, joita tarkastellaan.
- Hän kirjoittaa sanoja, tavuja ja kirjaimia erillisille
paperiliuskoille
- Tavoitteena kielellisen tietoisuuden kehittäminen
- Teksti luetaan ensin uudelleen yhdessä ja siitä
keskustellaan
- Liuskoilla olevia sanoja, tavuja ja äänteitä käsitellään
ja etsitään, missä kohtaa tekstiä ne esiintyvät.
…LPP
4. UUDELLEENLUKEMISVAIHE
- Jokainen oppilas saa monisteena saneluvaiheessa
syntyneen tekstin.
- Oppilaat tarkastelevat tekstiä itsenäisesti ja
piirtävät siitä kuvan.
- Samaan aikaan opettaja tarkastelee tekstiä jonkun
oppilaan kanssa kahden kesken.
- Teksti luetaan yhdessä. Opettaja tukee ja auttaa.
…LPP
5. JÄLKIKÄSITTELYVAIHE
Luetaan saneltu teksti jälleen. Oppilaat alleviivaavat ne sanat, jotka
mielestään osaavat jo lukea.
Kukin oppilas lukee opettajalle valitsemansa sanat ja saa sanakortit,
joihin kirjoittaa sanat lyijykynällä niin hyvin kuin osaa. Opettaja
tarkistaa sanat ja sen jälkeen oppilas kirjoittaa sanat tussilla ja
painaa kirjaimet mieleen.
Opettaja sanoo jonkin sanoista, oppilas luettelee sanan kirjaimen ja
jos tämä onnistuu, hän piirtää kuvan kortin toiselle puolelle.
Kortti laitetaan sanalaatikkoon. Opettaja kontrolloi myöhemmin,
muistaako oppilas vielä sanan. Vasta sitten sana laitetaan oikealle
paikalle aakkosjärjestykseen sanalaatikkoon.
Kirjainten opiskelu LPP:ssä


Jokainen oppilas harjoittelee kirjaimia itsenäisesti
haluamassaan järjestyksessä haluamallaan
vauhdilla.
Luokassa mallikortit, joissa piirtämisjärjestys on
merkitty nuolin
Yhteenvetoa LPP-menetelmästä
Hyviä puolia
 Lapsilähtöisyys,
merkityspainotteisuus ja
vuorovaikutus
 Samassa aiheessa
pysytteleminen antaa
aikaa ajatuksille ja
ymmärtämiselle
 Materiaalit edulliset
 Opitaan käyttämään
rikasta kieltä ja lauseita
jo varhain
Huonoja puolia
 Alussa ongelmia
oikeinkirjoituksessa ja
tavuttamisessa
 Työläämpi, koska
materiaali valmistetaan
itse
Muita analyyttisiä menetelmiä
Kokosanamenetelmä
 perustana sanahahmoteoria: sana hahmotetaan
ikään kuin kuvana, käytetään hyväksi ulkomuistia ja
asiayhteyttä, aluksi 70-70 sanan perussanasto
Sanaryhmämenetelmä
Lausemenetelmä
 Lause on mielekäs kokonaisuus ymmärtämisen
kannalta, sanojen lisääminen tai muuttaminen
lauseessa.
Menetelmien edut ja puutteet (kootusti)
Synteettiset menetelmät:
Edut: Ohjaavat tarkkaan ja virheettömään lukemiseen ja
oikeinkirjoitukseen, sopivat hitaammin oppiville, suomen
kieleen sopiva, koska suomen kielen ääntäminen vastaa
hyvin kirjoitettua kieltä.
Haitat: mekaanisuus, ymmärtäminen jää toissijaiseksi
Analyyttiset menetelmät:
Edut: merkityspainotteisuus, lukemismotivaatio, lasten
tuottelias kirjoittaminen
Haitat: tarkka äänne/kirjain/tavu-erottelu voi jäädä
hämäräksi

similar documents