Mistä lapsen turvallisuuden kokemus syntyy? Mirjam Kalland

Report
16/9/2011
Mirjam Kalland
Mistä lapsen
turvallisuuden
kokemus syntyy?
Päivähoito keksittiin kauan sitten
•
•
•
Leikin ja lapsuuden itsenäinen merkitys erillisenä
ajanjaksona ihmisen kehityshistoriassa (Pestalozzi,
Fröbel)
Lapsen uteliaisuus, yksilöllinen oppiminen ja lapsen
herkkyysvaiheet (Montessori)
Huolenpidon ja virikkeiden turvaaminen lapsille
(Cygneus)
Miten päivähoito vaikuttaa lasten
kehitykseen?
Kysymys on yksinkertainen, mutta tutkimusten valossa
helppoja vastauksia ei tunnu löytyvän
• Tutkimusasetelmat usein heikohkot
• Tulokset osin ristiriitaiset
• Tutkimustuloksia on vaikeaa soveltaa yhteiskunnasta
toiseen, pitkäaikaistutkimukset koskevat aina historiaa
• Tulokset tulkittava harkiten
• Tutkimuksia on runsaasti, mutta tutkimuksia esim.
lasten vertaissuhteiden merkityksistä verrattain vähän
Parempi kysymys:
Miten ja missä olosuhteissa päivähoito voi tukea lasten
kehitystä, ja miten ja missä olosuhteissa se voi olla
lapsen kehitystä vahingoittava?
Laadultaan heikolla päivähoidolla on
kielteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen.
• Lapsen nuori ikä
• Ylisuuret ryhmät
• Pitkät hoitopäivät
• Vaihtuvat tai epäpätevät hoitajat
• Välinpitämättömät tai julmat hoitokäytännöt
Se, joka vahingoittaa lasta kotona, vahingoittaa myös
päiväkodissa ja päinvastoin
NIHCD:
Kaksi perhetaustasta ja muista tekijöistä riippumatonta
lapsen kehitykseen kielteisesti vaikuttavaa tekijää: iso
ryhmä ja ennen neljättä ikävuotta vietetty kokonaisaika
Lapsen kyky käsitellä ympäristön ärsykkeitä
on huomattavasti heikompi kuin aikuisen
•
•
•
Ylisuuret ryhmät, vaihtuvat aikuiset, taukoamaton
meteli ja lasten keskinäiset ristiriidat voivat johtaa
lapsen pitkäaikaiseen stressiin
Lapsi ei kykene käsittelemään kaikkia eteen tulevia
asioita – voi vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen,
muistiin, minäkuvaan ja sosiaalisiin taitoihin
Pitkäaikainen stressi on yhteydessä
mielenterveyshäiriöihin, immuunisysteemin
kehityksen häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen.
Stressin vaikutus lapsiin
•
•
•
Lievän stressin vallassa lapset ovat valppaita ja
kiinnostuneita, mutta samalla hiukan varuillaan.
Uteliaisuuden ja turvallisuuden välinen jännite
oleellinen lapsen kehityksen kannalta.
Tavallisia arkipäivän stressitilanteita ovat puolestaan
sellaisia, joissa lapsi on melkein liian lujilla. Hän
selviää päiväkodissa, mutta vanhemman tullessa
hakemaan hän ”hajoaa” – itkee, parkuu, kiukuttelee
ja vaatii syliä.
Stressi ja kortisoli
Laadukkaassa päivähoidossa lapsen kortisolitaso vastaa
normaalitilannetta, eli se laskee iltapäivällä.
Sims M, Guilfoyle A, Parry TS (2006) Children's cortisol levels and quality of
child care provision. Child Care Health Dev 32(4):453-66.
Sen sijaan epätyydyttävässä hoidossa olevan lapsen
kortisolitaso pysyi korkeana tai kohosi päivän aikana.
Dettling A, Gunnar M, Donzella B (1999) Cortisol leves of young children in full-day childcare centres.
Psychoneuroendrocrynology, 24, Vermeer H & Ijzendoorn M (2006) Children's elevated cortisol levels
at daycare: A review and meta-analysis. Early Childhood Research Quarterly, Vol 21, 3 390-401.
Korkea kortisolitaso lisää agressiivisuutta ja
ahdistuneisuutta, mutta on myös yhteydessä
taipumukseen vetäytyä ja eristäytyä.
Laadultaan hyvä varhaiskasvatus tukee
lapsen kehitystä
•
On melko runsaasti tutkimuksia joiden mukaan päivähoidolla on myönteistä vaikutusta lasten kehitykseen.
•
Erään tutkimuksen mukaan riskiryhmään kuuluvan
lapsen osallistuminen varhaiskasvatus- ja
alkuopetusohjelmaan paransi oppimistuloksia ja
vähensi rikollisuutta vielä 15 vuotta ohjelmiin
osallistumisen jälkeen (Reinolds 2001). Avainasemassa
onkin varhaiskasvatuksen laatu ja suunnitelmallisuus.
Mikä laatu?
Aikuisten ja lasten välinen suhdeluku, ryhmäkoko,
henkilökunnan koulutustaso ja valmennus tehtäväänsä
Tutkimustulokset sekä itsestään selviä että puhuttelevia:
Päivähoidossa asetettujen standardien yhteys lasten
kehitykseen oli suoraviivainen (NICHD)
Pysähdytään hetkeksi laatuun
Esimerkki: Kun lapsi kokoaa uutta palapeliä, on tärkeää
että palapeli on juuri niin vaikea että lapsi melkein
pystyy siihen. Aikuinen on läsnä, rohkaisee ja nyökkää
juuri oikealla hetkellä ja ohjaa lapsen leikkiä siten, että
lapsi kokee itse onnistuneensa
pre-viewing: lapsen lähikehityksen vyöhyke
Scaffolding: kehityksen rakennustelineiden tarjoaminen
Päivähoito kiintymyssuhdeteorian valossa
•
•
•
•
Vauvalla syntyessä leimaantumiskaltainen
järjestelmä
Eron uhatessa pieni lapsi protestoi voimakkaasti
(uusimpien tutkimusten mukaan hylkäämiskokemus
aiheuttaa fyysistä kipua)
Lapsen psyykkisen elonjäämisen kannalta on
oleellista, että hän on vanhemman ainutlaatuisen
kiintymyksen kohteena
Lapsen mieli on vanhemman mielessä
Päivähoito kiintymyssuhdeteorian
näkökulmasta
Kiintymyssuhdeteorian mukaan vanhemman
sensitiivisyys ja ennakoitavuus ovat oleellisia turvallisen
kiintymyssuhteen muodostamisen kannalta.
Päiväkodissa lapsesta voi huolehtia joukko ammattilaisia,
joista kenelläkään ei ole erityinen vastuu juuri tästä
lapsesta - mahdollisuudet huolehtia lapsen tarpeista
yksilöllisesti ja tavoittaa lapsen tunnetilaa ovat
rajoitetut. Toisaalta päiväkodin toiminta rakennettu
säännölliseksi ja ennakoitavissa olevaksi lapsen kannalta.
Päivähoito kiintymyssuhdeteorian
näkökulmasta
Tutkimukset eivät tuottaneet varsinaista
todistusaineistoa siitä, että päivähoito aiheuttaisi
turvattomia kiintymyssuhteita (taustatekijöitä on
vaikeaa vakioida).
Uusimmat tutkimukset: epäsensitiivinen äiti suurin
riskitekijä. Riski lisääntyy, jos lapsi on ensimmäisten 15
kk aikana enemmän kuin 10 h hoidossa viikossa, jos
hoitopaikkoja on useita, ja hoito on laadultaan heikko
(Belsky 2009)
Kiteyttäen:
Vaikutukset riippuvat lapsen ja perheen lähtökohdista,
päivähoidon laadusta, aloittamisajankohdasta,
päivähoitopäivän pituudesta sekä lukuisista muista
kulttuurisista ja yhteiskunnallisista seikoista
Turvallisuuden kehä 1 (Circle of security):
Lapsi tarvitsee turvallisen perustan (secure base) leikkiä ja
uteliaisuutta varten. Turvallisen perustan tehtävä on
mahdollistaa lapsen tutkimusretkiä, huolehtia lapsen
fyysisestä turvallisuudesta, iloita lapsesta, auttaa lasta
riittävän paljon oikealla hetkellä, iloita yhdessä lapsen
kanssa.
Aikuinen havaitsee, seuraa, innostuu, iloitsee. Aikuinen
ottaa vastaan lapsen arkista, valtavaa lahjaa:
keskittyneesti tarjottua leikkikahvia, tai iloisesti väritettyä
piirustusta (Tamminen).
17
Turvallisuuden kehä 2:
Turvasatama – safe haven. Lapsi tarvitsee suojelevan
sylin joka ottaa vastaan, lohduttaa, jossa on
mahdollisuus levätä ja kerätä voimia, ja joka auttaa
säätelemään ja organisoimaan lapsen tunteita.
Aikuisen on oltava isompi, voimakkaampi, viisaampi ja
lisäksi lempeä. Hän vastaa lapsen tarpeisiin aina kun se
on mahdollista, ja hän ottaa vastuun ja johdon aina kun
on tarpeen.
18
19
Miten kiintymyssuhdeteoriaa voi
hyödyntää?
•
•
•
•
Vanhemman/hoitajan syli taaperolle elintärkeä paikka,
jossa voi levätä ja kerätä voimia - lapsi tarvitsee oman
hoitajan
Lapsi tarvitsee apua kestämään eroa vanhemmistaan.
Myös jälleennäkeminen voi olla lapselle hankalaa.
Päivähoitopaikan ja hoitajien pysyvyydellä on
ratkaisevaa merkitystä lasten kehitykseen
Vanhempien ja päivähoitopaikan yhteistyöhön on
kiinnitettävä huomiota – hyvin toimiva yhteistyö tukee
lasten kehitystä
Näin voimme auttaa:
Leila, 15 kk, on tullut isänsä ja veljensä kanssa
päiväkodin pihalle. Päivä alkaa ulkoleikeillä, joten Leilan
isä pukee Leilalle kurahousut. Leila menee keinuun, ja
hoitaja auttaa pääsemään siihen. Isä alkaa tehdä lähtöä.
Päiväkodin veräjän kohdalla hän vilkuttaa ja sanoo: ”Hei,
hei ”. Leila istuu selkä veräjän suuntaan, eikä reagoi.
Hoitaja nostaa Leilan syyliinsä ja kääntää tämän niin,
että tämä näkee isäänsä. Sitten he vilkuttavat yhdessä
isälle.
21
Vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen
Päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä aikuisen ja
lapsen välinen suhde on oleellinen. Mutta lapset
muodostavat myös keskenään ystävyyssuhteita jotka
parhaimmillaan voivat tukea lapsen sosiaalista kehitystä,
hänen turvallisuuden tunnetta, hänen kokemustaan
omasta kompetenssistaan ja hänen itsetuntoaan.
Bestikset
Emma, 2 v, istuu syöttötuolissa ja syö omenapalasia kun Liisa tulee ovesta sisään.
Emma huomaa Liisan ja huutaa LIIIISAAA. Samalla hän heittää omenapalan, ja yrittää
nousta tuolista. Hoitaja sanoo että syö nyt omenaa, Emma. Emma sanoo EI. Hoitaja
kysyy, haluasiko Emma pienemmän palan? Emma sanoo Joo. Emma syö vähäsen, ja
heittää sitten omenapalasen pois. Ei omenaa, sanoo Emma ja laittaa kädet ristiin.
Hoitaja sanoo, no, ei sinun tarvitse syödä, ja nostaa Emman pois syöttötuolista. Emma
juoksee Liisan luo. Hän halaa Liisaa ja he katsovat toisiaan silmiin. Emma sanoo:
Liiisaaa. Liisa halaa Emmaa, kääntyy äitinsä luo joka on vielä eteisessä ja sanoo: jiihuu
Emmaaaa. Äiti ja kaikki aikuiset nauravat. Liisa ja Emma nauravat myös, ja katsovat
aikuisia. Hoitaja sanoo: ”Lapset ovat todellakin kaivanneet toisiaan. On hauskaa että
Liisa on tullut takaisin päiväkotiin. ”
23
Lapsen turvallisuuden kokemus syntyy
tästä: hyvän päivähoidon tunnusmerkit
•
•
•
•
•
•
Lapsi voi turvautua tuttuun hoitajaan, joka on hellä ja
empaattinen lasta kohtaan.
Henkilökunta puuttuu kiusaamistilanteisiin ja luo
yksinkertaiset säännöt päiväkodille.
Henkilökunta on myös aktiivisesti yhteydessä lapsen
vanhempiin.
Hoitopäivän pituus ja ryhmäkoko ei ylitä lapsen
kapasiteettiä
Laadukas päivähoito perustuu lapsen yksilölliseen
kehitysarvioon
Turvallisessa ympäristössä lapsi leikki, oppii ja kehittyy
Lapsuus tässä ja nyt
Yhteiskunnallisten tavoitteiden kärjessä tulee
taloudellisesta tilanteesta riippumatta olla kaikkien
lasten kasvumahdollisuuden turvaaminen
Kiitos!

similar documents