Oulun normaalikoulun perusopetuksen laatutyö

Report
Mitä opettaja tekee
opetussuunnitelmalla? Miksi?
24.1.2014
Jaana Anttonen
Oulun normaalikoulu
OPS opettajan arjen työssä
 Perusopetuksen järjestämistä ohjaa
 Opetusta koskeva lainsäädäntö
 Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet
 Paikalliset opetussuunnitelmat (kunnan/koulun)
Asetus perusopetuksen tavoitteista
ja tuntijaosta
 Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen
perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja
perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus
422/2012).
 Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle,
perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen
valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös
perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta
ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. (www.oph.fi)
Tuntijako
28.6.2012
Opetussuunnitelmien
valtakunnalliset perusteet
 LUONNOS PERUSOPETUKSEN
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014
(sisällysluettelo ja luvut 1-5) 14.11.2012
 Kolmas kommentointi 15.4.–15.5.2014 (perus- ja
lisäopetuksen kokonaisuus)
 Valtakunnalliset perusteet kokonaisuutena valmiit
vuoden 2014 lopussa.
Paikallisen ops työn tuki
 Opetushallitus kannustaa opetuksen järjestäjiä ja
niiden alaisia kouluja seuraamaan valtakunnallista
perusteiden laadintatyötä ja valmistautumaan sen
rinnalla paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön.
-> PROSESSI
-> PAIKALLISEN TYÖN TUKI - TIEKARTTA
Paikallisen ops työn tuki
 ePerusteet –palvelun julkaisu (1.2. 2015)
 Valtakunnalliset perusteet
 Paikallinen opetussuunnitelmatyökalu
Millainen on hyvä koulu kaikille?
 Oppilaille, opettajille, vanhemmille….???
 Kirjaa lomakkeelle 3-5 asiaa, jotka tekevät koulusta
hyvän kaikille.
Oulun normaalikoulun ops-työ
 Koululla on ops-koordinaatioryhmä, joka valmistelee
ja ohjaa koulun opetussuunnitelmatyötä.
Koordinaatioryhmään kuuluu sekä opettajia että
rehtorit (Linnanmaa 0-6, Koskela 1-6 ja Linnanmaa 7-9).
 Jokainen opettaja osallistuu ops-työhön.
Oulun normaalikoulun ops-työ
 Mitä on tehty tähän mennessä?
 ”Opsia kahvikupin äärellä” –opettajainkokous lokakuu
2013 (koko koulu)
 Ops-työn aikataulun läpikäynti
 Organisaation esittely
 Keskusteltiin opsin perusteista kevyesti kahvien kera
Oulun normaalikoulun ops-työ
 Vanhempainilta Linnanmaan alakoululla teemana
”Hyvä koulu kaikille” marraskuu 2013
 Rauni Räsänen oli alustamassa.
 Vanhemmat , opettajat ja opiskelijat kävivät keskustelua
soluittain.
 Keskusteluista tehtiin muistiot.
Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa
Vastuu
ympäristöstä ja
tulevaisuuteen
suuntautuminen
Kulttuurinen
monimuotoisuus ja
kielitietoisuus
( 0 kommenttia)
Monipuolinen
työskentely
(7 kommenttia)
(3 kommenttia)
Oppiva
yhteisö
Turvallinen arki
Vuorovaikutus
ja osallisuus
(33 kommenttia)
(39 kommenttia)
Hyvinvointi
(41 kommenttia)
IRMELI HALINEN (Muokattu lisäämällä
Hyvä koulu kaikille -vanhempainillan
kommenttimäärät.)
Monipuolinen työskentely
Oppilaat


Vanhemmat tyytyväisiä oppilaiden jakamiseen jonoihin ja ryhmiin liikuntatunnilla.
Oppilaiden vahvuuksien mahdollistaminen.
Opettajat

Opettajalla mahdollisuus seurata oppilaan oppimisprosessia, jokainen oppilas voisi työskennellä omalla
tasolla.
Vanhemmat



Tietokone - merkitys oppimiselle ja onko sitä jo liikaa?
Yhteistyö
Toivotaan positiivista kannustusta lapsen vahvuuksien kautta.
Opiskelijat

Harjoittelijat ovat Norssin etu, mitä muilla kouluilla ei ole.
Monipuolinen työskentely
Toimintakulttuurin linjaukset perusteluonnoksessa:
-
Työn monipuolisuus, joustavuus, tarpeisiin vastaaminen ja ohjaaminen itselle sopivaan
työskentelyyn.
Toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, tvt, formaali ja informaalin
oppimisen rakentaminen yhteen
Havainnot ja kehittämisehdotukset vanhempainillan keskustelun ja
koonnin perusteella:
- Sekä opettajilla että vanhemmilla on yhteinen näkemys monipuolisen työskentelyn
-
-
positiivisesta merkityksestä oppilaalle.
Pystymmekö kouluna vastaamaan opettajien ja vanhempien toiveeseen monipuolisesta
työskentelystä? Tukeeko koulumme toimintakulttuuri monipuolista työskentelyä?
Tvt:n ja erilaisten oppimisympäristöjen järkevä/tarpeesta nouseva hyödyntäminen.
(7 kommenttia)
Vuorovaikutus ja osallisuus
Oppilaat


Kaverit tärkeitä.
Kaveruus ja hyväksytyksi tuleminen.




Lapsi huomioidaan yksilönä.
Lapsi tulee kuulluksi.
Lapsi tuntee arvostusta omaa oppimistaan kohtaan ja oppiminen huomioidaan.
Suvaitsevaisuus



luokka-/yhteishenki
Iloisuus (kouluun lähdetään hyvällä mielellä)
Riitatilanteiden selvittämisessä lapsia kohdellaan hyvin.
Vuorovaikutus ja osallisuus
Opettajat





Luottamus on opettajan ja vanhemman välillä tärkeä.
Vanhempien tulisi luottaa opettajien ja opiskelijoiden ammattitaitoon.
Aikuisten onnistunut yhteistyö on aina lapsen paras.
Opettajat toivovat, että vanhemmat tulisivat rohkeasti kertomaan lapseen liittyvistä asioista
(positiivinen ja negatiivinen tieto).
Yhteistyössä lapsen parhaaksi.




Hyvä koulu ei ole aina kiva koulu, lapsilta pitää myös vaatia.
Koulussa tulee vallita keskusteleva ja kannustava ilmapiiri.
Lapsia pitää myös kieltää -> pumpulista on vaikea ponnistaa.
Koulussa lapsen ei tarvitse olla enempää tai vähempää kuin oma itsensä, kunhan samalla huomioidaan
myös muut.

Vertaistuki tärkeää ja suhteet kollegoihin.

Väärinymmärryksistä keskustelu.
Vuorovaikutus ja osallisuus
 Vanhemmat


Vanhempien on vaikea saada tietoa, miten koulussa menee. Lapset kertovat kotona vähän? Keskusteltiin, miten
tietoa voi saada?
Vanhemmat ovat kokeneet Wilman positiivisena kanavana.
Sovitaan koulun ja kodin välisestä viestinnästä; mistä asioista viestitään? Varmistetaan ettei ketään kuormiteta liikaa
ja sovitaan milloin on syytä keskustella kasvotusten.
Matala kynnys ottaa yhteyttä.
Myös positiivista palautetta opettajilta.
Vanhemmat kokivat turvallisuuden tunteelle tärkeäksi, että heitä informoidaan säännöllisesti koulun tapahtumista ja
lasten koulunkäynnistä, ”niin hyvässä kuin pahassa”.
Yhteistyössä lapsen parhaaksi.




Lapset aistivat helposti huoltajien väliset ristiriidat, jotka voivat vaikuttaa lasten käytökseen.
Vanhempien kanssakäymisten mahdollistaminen - toisiin vanhempiin vaikea tutustua.
Halutessaan vanhemmat voivat jakaa omia yhteistietoja toisilleen. (Opettaja ei voi jakaa.)
Miten vanhemmat voisivat osallistua enemmän esim. vanhempainilloissa ja luoda yhteistyötä.




Oli hyvä, että Raunin alustuksessa nousi esiin lakipykälät, jotka koskettavat koulua.
Hyvä koulu lähtee pienistä asioista: esim. kiitos -> hyvä käytös.
Toisten huomioiminen.
Koulussa tulee vallita keskusteleva ja kannustava ilmapiiri.





Vuorovaikutus ja osallisuus
Opiskelijat




Avoimuus oppilaiden ja opettajan välillä lisää turvallisuutta.
Keskusteluyhteyden ylläpitäminen.
Hyvä koulu lähtee liikkeelle perusasioista: oppimisen ilo ja ilmapiiri.
Hyvää koulua ovat tekemässä opettajat, oppilaat ja vanhemmat.
Vuorovaikutus ja osallisuus
Toimintakulttuurin linjaukset perusteluonnoksessa:
- Yhteistyö ja vuorovaikutus sivistymisen väylinä
- Yhteisöön kuuluminen ja osallisuus – niitä edistävät rakenteet ja
toimintatavat
Havainnot ja kehittämisehdotukset vanhempainillan keskustelun ja koonnin
perusteella:
- Sekä opettajien että vanhempien mielestä oppilaiden kaverisuhteet,
arvostuksen kokeminen, yksilönä huomioiminen ja osallisuuden merkitys
ovat tärkeitä ja huomioitavia koulua kehitettäessä. Oppilailta tulee vaatia
koulun tavoitteiden mukaista työskentelyä ja käyttäytymistä vrt. kasvatus.
Tämä on lapsen parhaaksi.
- Luottamusta vanhempien ja huoltajien välillä sekä opettajien välistä
luottamusta pidettiin merkittävänä arvona.
- Toivottiin tiedonkulun tehostamista, avoimuutta ja konkreettista
yhteistyötä lapsen parhaaksi.
- (39 kommenttia)
”Hyvä koulu kaikille”
 3. luokkalaisten kommentteja:
(10 oppilasta)
 Toiset ei kiusaisi toisia.
 Minä en kiusaisi.
 Ei kiusata. (7 kommenttia)




Kaikki olisi kavereita. (3 kommenttia)
Kaikki leikkisi yhdessä.
Kaikki otetaan mukaan.
Kaikki saa leikkiä.
”Hyvä koulu kaikille”









Viitataan tunnilla.
Oppilaat muistais viitata.
Liikunnan tunnilla ei lähdetä juoksemaan ilman lupaa.
Keskitytään tunnilla.
Ei puhuta open päälle.
Ei ängetä.
Kaikki odottaa vuoroa ei ängetä.
Opettajilla olisi hyvä TYÖRAUHA.
Oppilaat tekevät enemmän töitä kuin juttelevat.
”Hyvä koulu kaikille”






Ollaan luokassa kunnolla.
Kaikki saa oppia.
Kaikki tekevät läksyt heti koulun jälkeen.
Siivotaan sen jälkeen kun on sotkettu.
Älä juokse käytävällä.
Kaikilla olisi omat ibadit.
 Kaikilla olisi hauskaa.
 Ei tulisi riitoja.
 Kaikilla on yksityisyys.
 Autetaan kotona.
”Hyvä koulu kaikille”
 Opettajat olisi yhtä reiluja kaikille oppilaille.
 On kiva opettaja.
 Opettajat eivät pidä puhelinta äänellisenä paitsi jos
tietää että on tärkeä puhelu tulossa.
 Opetetaan kunnolla.





On ruokaa.
Ruokalassa ei meluta. (2 kommenttia)
Älä huuda ruokalassa.
Kaikki saa ruokailla.
Parempaa ruokaa.
”Hyvä koulu kaikille”
 6. luokkalaisten kommentteja:
(10 oppilasta)







Kaikilla olisi kavereita. (2 kommenttia)
Mukavat opettajat.
Koulussa on hyvä olla ja hyvä ilmapiiri.
Ketään ei kiusattaisi. (4 kommenttia)
Puhutaan enemmän kiusaamisesta.
Mukavat ihmiset, ketään ei kiusata.
Sellainen missä ei tapella!
”Hyvä koulu kaikille”




Siisti ympäristö. (3 kommenttia)
Siistiä eikä likaista.
Luokat ovat siistejä, eikä tavaroita loju lattialla.
Liikuntasalin lattian pitäisi olla puhtaampi, että
liikuntatunnilla jalat eivät menisi likaiseksi.
 Olisi välitunneilla aikaa liikkua enemmän.
 Kaikki menisivät välitunnilla ulos, ellei sanota muuta.
”Hyvä koulu kaikille”










Hienot ja kestävät kalusteet.
Hyvät kalusteet.
Laadukkaat huonekalut.
Hienot luokat.
Viihtyisä oppimisympäristö.
Paljon tilaa.
Olisi tarpeeksi tilaa.
Oma kuvisluokka.
Tavarat ovat yhteisessä käytössä.
Myös pitää olla kaikki kumit yms. koulussa jos unohtui.
”Hyvä koulu kaikille”
 Työrauha (2 kommenttia)
 Työrauha olisi kaikissa luokissa.
 Työrauha tunneilla.
 Hyvät tiedotusvälineet, että tieto menee myös koteihin.
 Hyvä ruoka. (4 kommenttia)
 Ruokaa ei tarvi maksaa.
 Ruokalassa olisi hiljaisempaa.
”Hyvä koulu kaikille”





Koulussa on laadukasta opetusta kaikille.
Kaikkia opetetaan.
Koulussa on monipuolisia aineita.
Lyhyemmät koulupäivät.
Järjestettäisiin enemmän yhteistyöpainotteisia
tapahtumia.
 Opetettaisiin jotain hyödyllisiä taitoja esim.
selviytymistä.
 Paljon koulureissuja ja enemmän nyyttäreitä.
Oulun normaalikoulun ops-työ
 Miten jatketaan tästä eteenpäin?
 Ops-teso helmikuu 2014 (koko koulu)
 Keskustellaan koulun nykyisen toimintakulttuurin sekä
hyvistä käytänteistä että kehittämistä vaativista
käytänteistä
-> ARVOKESKUSTELU
 Perehdytään ops- perusteiden toimintakulttuuri – osioon
 Suunnitellaan vanhemmille toteutettavaa ops - kyselyä
(Wilmaan) sekä miten osallistetaan oppilaat ja opiskelijat
Oulun normaalikoulun ops-työ
 Miten jatketaan tästä eteenpäin?
 Ops-kokous maaliskuu 2014 (koko koulu)
 Aineryhmien muodostaminen
 Aineryhmien tehtävien esittely
 Ops-teso huhtikuu 2014 (koko koulu)
 Aineryhmät kirjoittavat lausunnot valtakunnallisen
opetussuunnitelman perusteiden ainekohtaiseen osioon
 HUOM!!!! 15.4.–15.5.2014 valtakunnallisen ops – perusteiden
kommentointi -> MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA!!!
Oulun normaalikoulun ops-työ
 Miten jatketaan tästä eteenpäin?
 Syksyllä 2014 työskentely jatkuu
 Vuosi 2015 koulun oman opsin kirjoittaminen
 Keväällä 2016 koulun ops hyväksytään
 1.8.2016 uusi opetussuunnitelma tulee käyttöön
Miksi olen kiinnostunut
opetussuunnitelmatyöstä?
Laatutyö
 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa
1. on kohta ”Paikallisen opetussuunnitelman kehittäminen
ja arviointi”.
-> Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän arvioimaan
antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä
osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.
-> Arvioinnin keskeiseksi tarkoitukseksi laki määrittelee
koulutuksen kehittämisen ja oppimisen edellytysten
parantamisen.
Laatutyö
Laatukriteerit




1 Johtaminen
2 Henkilöstö
3 Taloudelliset resurssit
4 Arviointi









5 Opetussuunnitelman toteuttaminen
6 Opetus ja opetusjärjestelyt
7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki
8 Osallisuus ja vaikuttaminen
9 Kodin ja koulun yhteistyö
10 Fyysinen oppimisympäristö
11 Oppimisympäristön turvallisuus
12 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta
13 Koulun kerhotoiminta
Tulevaisuus
Sirpaleista ehjäksi, paloista
kokonaiseksi, eheytystä,
integrointia, yhteistyötä,
ainejakoisesta holistiseksi

similar documents