Historiankirjoitus peruskurssi 6. luentokerta

Report
1900-luvun historiankirjoitus I
Historismin kriisi
• 1800-luvulla historismin vankka asema
• (1) lähteiden kriittisen tutkimisen kautta totuus menneisyydestä (2)
ymmärtäminen (3) ilmiöiden ainutkertaisuus (4) päättyneet
prosessit
• Vuosisadan vaihteesta yhä vahvistuvaa kritiikkiä: yleistäminen;
historia ei voi olla pelkkää tiedon keräämistä; keskustelua historian
ja nykyisyyden suhteesta; relativismi
• I maailmansota järkytti uskoa edistykseen
• Toisaalta historismi piti pintansa: Friedrich Meinecke, Die
Entstehung des Historismus (1936) (vastaus Karl Heussin teokseen
Die Krise des Historismus, 1932)
• Meinecke: (1) historismi ei pelkkä metodi (2) elämänprinsiippi- ”yksi
suurimmista henkisistä vallankumouksista, jonka länsimainen
ajattelu on kokenut”
Historismin kriisi
• Benedetto Croce (1866-1952), filosofi, poliitikko, Mussolinin vastustaja:
(1) historian puolustus positivisteja vastaan (2) kaikki historia on viime
kädessä nykyajan historiaa (ei päättyneitä prosesseja) (3) historioitsija
osa historiallista prosessia; puolueeton mutta ei objektiivinen siinä
mielessä, ettei hänellä olisi näkemyksiä maailmasta
• Yhdysvaltalainen Charles Beard: (1) menneisyyttä ei voida tarkastella
ulkopuolisesta näkökulmasta; (2) historioitsijat eivät voi olla
puolueettomia eikä (3) menneisyyden kaaoksella ole koherenttia
rakennetta
• Historioitsijan valittava seuraavista: (1) menneisyys on kaaosta ja
yritykset tulkita sitä ovat illuusiota (2) historia kulkee syklisesti (3)
historialla on suunta
• Beard valitsi näkemyksen selkeästä suunnasta: (Ernst Breisach) ”it
aimed at fulfilling the American dream of a just and democratic
society… Everything in the past must be judged against this.”
Historismin kriisi
• Yhdysvaltalainen Carl Becker: ”historian cannot deal directly with this
event itself, since the event itself has disappeared. What he can deal
with directly is a statement about the event… the distinction between
the… event which diappears, ant the affirmation about the event
which persists. … it is this affirmation about the event that constitutes
for us the historical fact.”
• Beard (1874-1948) ja Becker (1873-1945) kuuluivat nk. edistyksellisten
historioitsijoiden ryhmään, joiden tavoitteena oli nk. New History: (1)
hallitsevan poliittisen historian haastaminen (2) huomio rakenteisiin (3)
huomio kansaan (4) yhteiskunnan uudistamisen tukeminen
• Charles Beard: The Rise of American Civilization – teos kuvasi
amerikkalaisten kamppailua talouselämää vastaan kohti
oikeudenmukaista yhteiskuntaa
Annalistit
• Peter Burke: koko vuosisadan merkittävin historiantutkimuksen
suuntaus (ei koulukunta): (1) korvasivat traditionaalisen
tapahtumakuvauksen ongelmakeskeisellä analyyttisellä
historiankirjoituksella (2) siirtyivät poliittiseen historiaan painottuvasta
tutkimuksesta tarkastelemaan inhimillisen toiminnan kokonaisuutta (3)
yhteistyö muiden tieteiden kanssa
• Perustajat: Marc Bloch (1885-1944), Lucien Febrve (1878-1956)
• Taustalla vilkas keskustelu historiantutkimuksen metodologiasta 1900luvun alussa; yksi vaikutteiden antaja Jules Michelet (1798-1874).
Michelet Ranskan vallankumouksen arvoihin sitoutunut
vallankumouksen tutkija, ”moniottelija”. Kuvasi teoksessaan (1833-, 17
osaa) Ranskan kansan hengenlaatua, käytti epätavallisia lähteitä.
Kritisoi Rankea keskittymisestä poliittiseen historiaan.
Annalistit
• Bloch: Les rois thaumaturges (Kuninkaalliset kosketukset) 1924; Historian
puolustus; Febvre tutki mm. 1500-luvun uskonnollisia käsityksiä
• Keskeinen käsite: mentaliteetti; antropologiasta ja psykologiasta saadut
vaikutteet
• Yhteys muuhun eurooppalaiseen tutkimukseen: Johan Huizinga: Keskiajan
syksy (1919); 1900-luvun alkupuolen kulttuurihistorian klassikko
• Huizinga: ”… when the scholar has to determine the pattern of life, art and
thought taken all together can there be a question of cultural history”
• Toisen polven tutkimusta hallitsi rakenteiden analyysi; tunnetuin tutkija
Fernand Braudel (1902-1985): 1949 väitöskirja Välimeren maailmasta Filip
II:n hallituskaudella
• Totaalisen historian tavoite: ”vangita Välimeren maailman historia sen
monisäikeisessä kokonaisuudessaan”
Annalistit
• (1) Luonnonympäristö (longue durée): ”historia, jonka kulku
on miltei näkymätön, miltei ajaton”; ”yhä uudelleen palaavien
syklien historia” (2) demografia, talous…: ”hitaat mutta
havaittavissa olevat rytmit” (3) tapahtumahistoria maantieteellinen aika, sosiaalinen aika, yksilöllinen aika
• Braudelin vaikutteet erityisesti maantieteestä
• Toisen polven annalistien tutkimuksissa vahva tilastollinen ote
• Painopisteen ollessa kollektiivisessa näkökulmassa ja
kvantifioivassa otteessa yksilö häviää?
• Laaja vaikutus eri maiden historiankirjoitukseen: esim.
aikakäsitysten historia (Braudel: ”aika kulkee eri nopeuksilla”)
Universaalihistoria/maailmanhistoria
• Edistysuskosta pessimismiin: Oswald Spengler (1880-1936); väitteli
antiikin filosofiasta; Der Untergang des Abendlandes (Länsimaiden
perikato) 1918.
• Spenglerin mukaan historioitsijoilla seuraavat harhakäsitykset: (1)
ihmiskunnalla yhteinen ja lopullinen päämäärä (2)ihmiskunnalla ei
lainkaan lopullista päämäärää
• Spengler: ihminen syntyy joko korkeakulttuuriin tai primitiiviseen
kulttuuriin (historiaton)
• 8 ”rakenteeltaan, kehitykseltään ja kestoltaan samanlaista” korkeakulttuuria, jotka syntyivät sattumalta mutta joita voitiin verrata keskenään
• Kulttuuri vs. sivilisaatio = ”alkuperäisen sielullisuutensa menettänyt kuori”
• S. ei julistanut länsimaiden perikatoa, mutta esitti länsimaisen
korkeakulttuurin tulleen sivilisaation vaiheeseen; tämä oli väistämätöntä,
koska kulttuurit orgaanisia
Universaalihistoria/maailmanhistoria
• Arnold Toynbee (1889-1975), Kreikan kielen ja historian
professori: A Study of History, 1934 alkaen 12 osaa
• Kritisoi historiantutkimusta keskittymisestä kansakuntiin, sen
sijaan oli tutkittava alkukantaisia yhteisöjä ja
korkeakulttuureja (sivilisaatioita), joita oli 19. Myös syklinen
aikakäsitys erotti.
• Elossa näistä 19:sta 5: länsimainen, ortodoksinen,
islamilainen, hindulainen, Kaukoidän kulttuuri
• Kulttuurit kävivät läpi samat vaiheet: ”period of growth; time
of troubles; universal state; end”
• T:n mukaan uusi uskonnollinen aikakausi tarpeen, jotta
länsimainen kulttuuri selviäisi kriisistään; maailmanuskontojen
fuusio

similar documents