HVVinstituutiotAvausluento29102014js

Report
Hyvinvointivaltion
instituutiot
Vierailuluentosarja syksyllä 2014
Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos
Avausluento 29.10.2014
Dos. Jussi Simpura
Hyvinvointivaltion instituutiot:
Kurssin tarkoitus

Hyvinvointivaltion rakentaminen on tuottanut suuren joukon vakiintuneita eli
institutionalisoituneita käytäntöjä (toimintatapoja, pelisääntöjä).

Monet näistä käytännöistä ovat edenneet hyvinvointivaltiollisiksi organisaatioiksi
asti – monesti näitä organisaatioitakin kutsutaan instituutioiksi. Myös ne toimivat
yleisten ja omien alueidensa erityisten käytäntöjen varassa sekä omassa ulkoisessa
toiminnassaan että organisaatioiden välisessä ja sisäisessä toiminnassa

Institutionalisoituneet käytännöt voivat olla sekä julkilausuttuja että
kirjoittamattomia

Institutionalisoituneet käytännöt luovat niin sanottua polkuriippuvuutta, jossa
kerran vakiintuneet toimintatavat ovat sitkeähenkisiä ja määrittävät mahdollisia
muutossuuntia (ja sulkevat pois joitakin muita).

KURSSI OPASTAA OPISKELIJOITA KYSYMÄÄN, MIKÄ MERKITYS NÄILLÄ
INSTITUUTIOILLA ON HYVINVOINTIVALTIOLLISISSA TOIMINNOISSA TÄNÄÄN
Hyvinvointivaltion instituutiot:
kurssin ohjelma syksyllä 2014

29.10 .
Avausluento ja kurssin käytännön toteutus (ryhmätyöt, esseet)
(Jussi Simpura)

5.11.
Sosiaalipolitiikan päätöksenteon ja vaikuttamisen instituutiot
(Jouko Kajanoja)

12.11.
Sosiaali- ja terveyspalveluinstituutiot murroksessa?
(Pirkko-Liisa Rauhala)

19.11.
Työmarkkinoiden instituutiot (Seija Ilmakunnas)

26.11.
HVV:n ja sosiaalipolitiikan tieto- ja muisti-instituutiot (Jussi Simpura)

3.12.
Eläketurvan instituutiot (Mikko Kautto)

*** 5.12.

10.12.
Ryhmätöiden yhteenvedon ja esseiden palautus JS:lle
Hyvinvointivaltiolliset suojelu- ja valvontainstituutiot ja kurssin
lopputoimet (Jussi Simpura)
Hyvinvointivaltion instituutiot –kurssi syksyllä
2014: yksittäisen luentokerran rakenne

Ensimmäinen puolikas: ”LUENTOTUNTI”


Noin yhden luentotunnin mittainen luento ohjelmaan merkitystä aiheesta
Toinen puolikas: ”RYHMÄTYÖTUNTI”

Kunkin kerran luennoitsija ja kurssin koordinaattori mukana tässä osassa

Tarkastellaan tämän luentokerran aiheena olleita instituutioita jonkin aihealuueen
(sosiaalipolitiikkalohkon) näkökulmasta. Kunkin aihealueen ympärillä on koko kurssin
ajan samana pysyvä 4-6 hengen työryhmä

Aihealueita eli ryhmätyön aiheita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, maahanmuuttajat,
mielenterveystyö, lastensuojelu, toimeentuloturva, vammaispalvelut, asuntopolitiikka ja
päivähoito. Muitakin aiheita voi vielä esittää ensimmäisellä luentokerralla.

Ryhmätyötunti toteutetaan ryhmissä yhteisenä internethakuna, jossa kulloinenkin
luennoitsija ja koordinaattori ovat apuna.
Mitä ovat instituutiot? Kaikkea muuta
kuin itsestään selvä kysymys

Arkipuheessa instituutioilla tarkoitetaan usein ”laitoksia” tai
”organisaatioita” tai ”vakiintuneita vaikutusasemia sisältäviä toimintoja”.
Jopa yksittäinen henkilö voi olla ”instituutio”

Wikipediasta <sisennykset JS>:

Instituutiot ovat

sosiaalisen järjestyksen ja yhteistyön rakenteita ja mekanismeja

jotka ohjaavat

kahden tai useamman yksilön käyttäytymistä

”Termiä ’instituutio’ käytetään usein kuvaamaan yhteiskunnalle tärkeitä ja
vakiintuneita tapoja ja käyttäytymismalleja mutta myös nimenomaisia
hallituksen ja julkisen vallan organisaatioita”

TÄLLÄ KURSSILLA käsitellään sekä ”nimenomaisia organisaatioita” että
”vakiintuneita käyttäytymismalleja”
Makrotason instituutionäkökulmia
historialliseen kehitykseen


Fukuyama, Francis:

The Origins of Political Order. From Prehuman times to French
Revolution (2011)

Political Order and Political Decay. From the Insdustrial
Revolution to the Globalisation of Democracy (2014)
Acemogly, Daron & Robinson, James A:

Why Nations fail? The Origins of Power, Prosperity and Politics
(2012)
Fukuyaman ja Acemoglu & Robinsonin
instituutiomuotoiluja, osa 1

Fukuyama (2014, 48):

Acemoglu & Robinson (2012, 73):

[Huntington] was right that
instability reflect lack of
institutions. This is true almost
by definition, since institutions
are rules that organize
behavior.

Countries differ in their economic
succes because of their different
isntitutions, the rules how
economy works, and the incentives
that motivate people.

(A & R käsittelevät rinnakkain ja
toisiinsa vaikuttavina talouden ja
politiikan instituutioita)

(Huntington, Samuel (1968):
Political Order in Changing
Societies)
Fukuyaman ja Acemoglu & Robinsonin
instituutiomuotoiluja, osa 2 (ydintä)

Fukuyama:

Acemoglu & Robinson:

Kolme peruspilaria (instituutioiden
perussettiä):

Erottelu inklusiivisiin ja
ekstraktiivisiin instituutioihin &
poliittisten ja taloudellisten
instituutioiden rinnakkainen
vuorovaikutus)

Toimintakykyinen valtio
(competetent state)

Vahva oikeusvaltioperiaate
(strong rule of law)

Inklusiivisten instituutioiden ”hyvä
kehä”

Poliittinen tilivelvollisuus
(political accountability)

Ekstraktiivisten instituutioiden
”noidankehä”

Kun ”kehä” on kerran päässyt
vakiintumaan, on sen murtuminen
vaikeaa ja harvinaista
Fukuyaman suuri tulkinta: koko maailma
matkalla ”Tanskaksi”

Fukuyama (2014, 25-26):

”Osan 1 (Fukuyama 2011) lopussa ehdotin, että nykyajan kehittyvät maat ja niitä
auttamaan pyrkivä kansainvälinen yhteisö törmäävät kysymykseen, miten tulla
Tanskaksi (getting to Denmark)”

<”Tanska” on tässä idealisoitu mielikuva hyvin toimivasta yhteiskunnasta>

”Osa ongelmasta on siinä, ettemme ymmärrä, miten Tanskasta itsestään tuli
Tanska, ja siksi emme käsitä poliittisen kehityksen monimutkaisuutta ja vaikeutta”

”Miten oikein kävi niin, että Tanskasta tuli sellaisten byrokratioiden hallitsema
maa, joille on tunnusomaista tiukka alistuminen julkisille yhteisille tarkoituksille,
tekninen asiantuntevuus, funktionaalinen työnjako ja asemiin eteneminen
ansioituneisuuden pohjalta?”
Bo Rothstein ja pohjoismaisen
hyvinvointivaltion instituutiopiirteet

Rothstein, Bo (1994, kolmas painos 2008): Vad bör staten göra? Om välfärdsstatens
moraliska och politiska logik. Stockholm: SNS Förlag.

Kirjan yhdestä arvostelusta: ”Miten länsimainen hyvinvointivaltio on mahdollinen?
Vastaus on sosiaalisten normien ja poliittisten instituutioiden yhteispelissä. …
Poliittiset instituutiot muodostuvat kansalaisten välisessä dialogissa. Samalla
instituutiot strukturoivat päätöksentekijätoimijoiden toimijoiden preferenssejä –
myös intressipohjaisia. Siksi hyvinvointivaltion instituutiot syntyvät sekä
normatiivisista että institutionaalisista preferensseistä.

Myöhempää Rothsteinia (luottamus –tutkimuksen lisäksi): mm. nyt käynnissä oleva
hanke, jossa selvitetään hyvin toimivan hallinnon edellytyksiä ja niitä tukevia
toimia, kuten tarkastustoimintaa (julkisten instituutioiden ja organisaatioiden
auditointi)

Vrt. Suomessa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV, pääjohtaja Tuomas Pöysti)
jatkuvasti aktiivisempi rooli julkisten toimijoiden ja organisaatioiden arvioinnissa.
Helsinki Seminar for Governance and
Institutions

Interdisciplinary seminar organized under the project (2013-2017)

Politics and Numbers: Good Governance and Policy instruments

1 Europe in Numbers: European Governance and Policy Instruments

2 Policy instruments and Global Governance: Concepts and Numbers

Tutkii numeroiksi objektivointia ja sen poliittisia seuraamuksia Euroopassa
ja globaalisti.

Mm. maitten tai laitosten (yliopistot) paremmuusindeksit

Vrt. tuleva luento: HVV:N muisti- ja tietoinstituutiot
Juho Saaren muotoiluja instituution
käsitteelle sosiaalipolitiikassa

Taustalla mm. Douglass C. North (1990): Institutions, Institutional
Change and Economic Performance. Cambridge: Cambrige University
Press

Juho Saari (toim.)(2003): Instituutiot ja sosiaalipolitiikka. Johdatus
institutionaalisen muutoksen tutkimukseen. Helsinki: Sosiaali- ja
terveysturvan keskusliitto

Juho Saari (toim.)(2006): Suomen malli - murroksesta menetykseen?
Helsinki: Yliopistopaino
”Uusinstitutionalismia” 10 vuoden takaa:
Juho Saaren toimittaman kirjan sisällys

Johdanto (Juho Saari)

Uusinstitutionalismin jäljillä (Raija
Julkunen)

”Saatanallinen mylly” – Karl Polanyi
ja rakennemuutos 1990-luvun
Suomessa (Juho Saari)

Suunnanmuutosta lukemassa (Raija
Julkunen)

Instituutiot ja ajoitus –
lainsäädäntötavan vaikutus
sosiaalivakuutuksen ajoitukseen (Olli
Kangas)

Kuntien taloudelliset erot ja valtion
apu – antaako julkisen valinnan
teoria vastauksia (Lasse Oulasvirta)

Terveydenhuoltojärjestelmän muutos
ja muuttumattomuus (Juhani Lehto)

Instituutioiden muotoilun politiikka –
esimerkkinä sosiaaliturvan
uudistusehdotus (Juho Saari)

Velkaongelmien järjestelyn uudet
pelisäännöt (Vesa Muttilainen)

Eurooppalainen hallintatapa ja
sosiaalipolitiikka (Juho Saari)
Juho Saaren johdantotekstiä (2003)
instituutioista ja uusinstitutionalisteista

”Välittävänä tekijänä <sosiaalipolitiikan, JSsr> rakenteiden ja tulosten välillä
ovat instituutiot ja organisaatiot (ja kotitaloudet), jotka vaikuttavat ja
joiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka
rakenteelliset (sopeutumis)paineet välittyvät sosiaalipoliittisiksi tuotoksiksi”

”Historia ehdollistavalla vaikutuksella ja poliittisilla valinnoilla on merkitystä
sosiaalipolitiikan tulevaisuudelle”

”Usein muutospaineita luovien rakenteiden ja yhteiskunnallisten tuotosten
väliin sijoittuvilla, organisaatioiden ja instituutioiden välisillä mekanismeilla
on jopa ratkaiseva asema muutosta selittävänä tekijänä”

”Uusinstitutionalistit analysoivat näiden mekanismien muodostamaa ’mustaa
laatikkoa’, siihen vaikuttavia tekijöitä ja sen yhteiskunnallisia seurauksia

HUOMAA kirjoittamishetken konteksti: Toipuminen 1990-luvun lamasta oli
takana, huumaava Nokia-nousukausi, ei aavistusta tulevasta talouskriisistä
Juho Saari edelleen: instituutiot toimijoiden
pelisääntöinä sekä rationaalinen valinta

”Instituutiot ovat yhteiskunnan
pelisääntöjä …”

”Instituutiot muuttuvat
organisaatioiden ja kotitalouksien
tekemien valintojen ja päätösten
seurauksena”


”Oma käsitykseni on, että
rationaalinen valinta on hyvä
työhypoteesi, mutta tukeutuminen
’hyperrationaalisiin’ oletuksiin johtaa
yleensä ongelmiin ja huonosti
perusteltavissa oleviin
johtopäätöksiin”
”… rationaalisuuden problematiikka”

”… ja organisaatiot (ja kotitaloudet)
pelaajia, jotka pyrkivä selviytymään
joko muuttamalla pelin sääntöjä tai
maksimoimalla resurssinsa olemassa
olevien instituutioiden puitteissa”

”Toisaalta instituutiot vaikuttavat
siihen, kuinka organisaatiot ja
kotitaloudet valitsevat eri
tavoitteiden välillä”

HUOM: ”Organisaatioita” ovat
julkisen vallan organisaatiot,
yritykset, järjestöt jne.

HUOM: erityiskysymyksenä
polkuriippuvuus: ”Sosiaalipolitiikan
tutkimuksessa polkuriippuvuus on …
yhdistetty vakauteen ja
ennustettavuuteen”.
Raija Julkusen ”eräänlainen uusinstitutionalismin alkeiskurssi” otsikkoina

UUSINSTITUTIONALISMIN JÄLJILLÄ

Jotakin uutta, jotakin vanhaa?


Instituutioiden ehdollista voima

Karsintojen vastarinta

Instituutioidenzombimaailma…

Polkuriippuvuus

… vai syvälle uponneet instituutiot

Universalismi ruokkii
sosiaalipolitiikan laajentumista

Ehdolliset polut
Uusinstitutionalismin kolme
versiota

Rationaalinen valinta

Organisaatioteoria ja
rationaalisuuden rajat

Historiallinen institutionalismi

2000-luvun teoriaa?

Troijan hevonen?

Segmentoitua rationaalisuutta

Institutionaaliset ja muut toimijat
Raija Julkusen alkeiskurssin
lopetuskappale kahden laman välissä

Raija Julkunen (2003): Uusinstitutionalismin jäljillä, s. 40:

”Kypsän tai jälkiekspansiivisen hyvinvointivaltion oloissa, kun
politiikkaa tehdään marginaaleilla, luodut institutionaaliset puitteet ,
kuten <sisennys JS>

julkisen talouden oma rakenne

valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen suhteet

budjettikäytännöt

valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden suhteet sekä

sosiaaliturvan hallinto

ovat yhä keskeisempiä toimintapuitteita.”

VERTAA tämän hetken (2014) talouskriisi, SOTE-uudistus, aiempien
ministerien muistelmat
Antti Gronowin gradun (!) (2004)
institutionalismi -jaotteluja

Regulatiivinen institutionalismi:


Normatiivinen institutionalismi:


”Instituutiot ovat yhteisön jäseniä sitovia normeja”
Kulttuuris-kognitiivinen institutionalismi:


”Instituutiot ovat yksilön toimintaa rajoittavia tekijöitä”
”Instituutiot ovat kulttuuris-kognitiivisiä merkityskehyksiä, jotka ovat toimijoille
itsestäänselvyyksiä”
”Laajin määritelmä löytyy taloustieteen vanhasta institutionalismisa
(Veblen), jossa instituutiot pohjaavat ennen kaikkea habituaaliseen
toimintaan”

Vrt. myöhemmin Antti Gronowin väitöskirja (2011)
Onko instituutioista kiinnostunut
sosiaalitiede hengissä vielä 2010-luvulla?

Juho Saari 2011 ja diskursiivinen institutionalismi


Antti Gronow 2011 ja habituaalinen instituutioteoria


Ihmisten ja organisaatioiden intressit muotoutuvat (osin) politiikkaprosessien osana,
jolloin niiden muodostumiseen voidaan vaikuttaa erilaisten diskursiivisten
toimintamallien avulla (mm. ”kehystäminen”, ”framing”)
.. Sosiaalisesti tavamukaistunut (habitual) toiminta on omiaan tuottamaan ja
ylläpitämään yhteiskuntarakenteita. Tässä teoriassa esimerkiksi säännöt tai tiedolliset
diskurssit saavat merkityksensä osana tavanmukaistuneita toimintaprosesseja.
Risto Heiskala & Marita Husso 2013 ja institutionaalinen modernisaatio

Institutionaalisesti tarkastellen modernisaatiomurroksella tarkoitetaan sellaisen
yhteiskunnan syntymistä, jossa talous ja valtiollinen valta eriytyvät muusta
yhteiskunnasta suhteellisen omalakisesti toimiviksi talousjärjestelmäksi ja
hallintojärjestelmäksi (Habermas 1981)
Entä instituutioista kiinnostunut taloustiede
ja hallintotiede? Esimerkkiotsikkoja

(edellä jo mainittu Douglass C. North)

Ostrom, Elinor (1990): Governing the Commons. The Evolution of
Institutions for Collective Action. Cambridge: Cambridge Unviersity
Press

Toinen taloustieteen Nobel- palkituista 2009

Honkapohja, Seppo: Mietteitä instituutioiden merkityksestä
kansantalouden menestystekijänä XXX

Johansson, Jan-Erik; Lassila, Jukka; Niemelä, Heikki (toim.)(2011):
Eläkevalta Suomessa. Helsinki: Taloustieto & ETLA
Mitä on ”institutionaalinen taloustiede”

Suomessa toimii Institutionaalisen taloustieteen verkosto
(kotipaikkana Aboa Centre for Economics / Martti Vihanto). Sen
sivuilta:

”Psykologiset tekijät, historiallinen kehitys ja yhteiskunnan
sosiaalinen pääoma jäävät <standarditaloustieteessä, JS>) usein takaalalle. Standarditaloustieteen ulkopuolella oleville oppisuunnille on
monissa tapauksissa ominaista oikeusjärjestelmän, tapojen ja
tottumusten, moraalin, liike-elämän käytänteiden ja muiden
instituutioiden korostaminen”
Esimerkkejä institutionaalisen taloustieteen
piiriin luettavissa olevista tutkimuksista
Suomessa

Hämäläinen, Timo & Heiskala, Risto (eds.) (2007 TARK): Social Innovations,
Institutional Change and Economic Performance. London: Edward Elgar

TÄHÄN LISÄÄ ESIMERKKEJÄ: Markku Ollikainen, ?Mika Pantzar, ???
Tuore esimerkki historiantutkimuksesta,
kohteena (sosiaali)politiikan instituutiot

Yliaska, Ville (2014): Tehokkuuden toiveuni. Uuden julkisjohtamisen
historia Suomessa 1970-luvulta 1990- luvulle. Helsinki: Into
(väitöskirja, HY, historia)

Uusi julkisjohtaminen = New Public Management, NPM

Lehdistötiedotteesta 16.10.2014:


”Tutkimus … seuraa uuden julkisjohtamisen hidasta vyöryttämistä suomalaiseen
yhteiskuntaan. Erityisen aktiivisena toimivat suomalaiset elinkeinoelämän
järjestöt, jotka vaativat julkisen sektorin pienentämistä ja palveluiden
yksityistämistä <1970-luvun, JS> talouslaman voittamiseksi. Tavoitteena oli
keskittää valtaa valtiovarainministeriöön ja siirtää julkisia varoja
hyvinvointipalveluista yksityisten yritysten tukemiseen.
Olisiko tässäkin kysymys institutionaalisen kentän sinnikkäästä
uudelleenmäärittely-yrityksestä?
Mitä siis ovat instituutiot ja erityisesti
hyvinvointivaltion instituutiot …

Olli Kangas (2000) kuvaa uusinstitutionalismin perusajatusta artikkelissa
”Muurahaiset ja heinäsirkka. Australialaisten ja suomalaisten mielipiteet
oikeudenmukaisista sosiaalieduista”. Yhteiskuntapolitiikka 65(2000): 5, 406421:


”Vaikka instituutiot ovat inhimillisen toiminnan tulosta, ne
ehdollistavat käyttäytymistä ja muodostavat sen toiminnallisen ja
tulkinnallisen kehyksen, jossa ihmiset toimivat ja elämäänsä
hahmottavat”
Muistetaan myös instituution Wikipedia –määritelmää: Instituutioilla
tarkoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä ja vakiintuneita tapoja ja
käyttäytymismalleja mutta myös nimenomaisia hallituksen ja julkisen vallan
organisaatioita”

(Wikipedia –määrittelyn johdannossa viitattiin yksilöiden toimintaa määrittäviin
kehyksiin; mutta kehykset vaikuttavat myös kollektiivisten toimijoiden ja
organisaatioiden (ml. yritykset) toimintaan)
… ja mitä kysymyksiä hyvinvointivaltion
instituutioista voitaisiin esittää nyt?

Millaisia vakiintuneita (institutionalisoituneita) käytäntöjä hyvinvointivaltion eri
toimintalohkoilla esiintyy?


Millaisia pyrkimyksiä on liikkeellä institutionalisoitujen käytäntöjen muuttamiseksi
– ja mitä käytäntöjä pyritään erityisesti puolustamaan?


Esimerkiksi SOTE-uudistuksen ympärillä käytävä keskustelu
Miten hyvinvointivaltiolliset organisaatiot (joita usein myös kutsutaan
instituutioiksi) ovat rakentuneet kirjoitettujen ja kirjoittamattomien käytäntöjen
ympärille?


Vrt. Antti Gronowin vk-tiedotteen otsikko 2011: ”Näin on tehty aina ennenkin”
Luentosarja käsittelee muutamia sellaisia toimintalohkoja, joilla on sekä vahvoja
organisaatioita että sen lisäksi myös institutionalisoituneita käytäntöjä
Mitä esimerkkejä on nähtävissä institutionalisoituneiden käytäntöjen kautta
syntyneestä ”polkuriippuvuudesta”, joka sulkee pois joitakin vaihtoehtoisia
muutossuuntia ja tukee joitakin toisia?
Hyvinvointivaltion instituutiot - avausluennon toinen tunti: kurssin suoritustavat

Ryhmätyöt (raportin laajuus 4-5 sivua)

Kurssiesseet (kirjasta tai artikkelista, laajuus 2-4 sivua)

Kummankin dl 5.12.2014, palaute viimeisellä luentokerralla 10.12.
Ryhmätyöt


RYHMÄT muodostetaan tänään ja ne valitsevat keskuudestaan vetäjän

Ryhmät muodostetaan jonkin aihealueen ympärille ja niiden koko olisi 4-6
henkilö

Aihealueet esitellään kohta ryhmien muodostamisen yhteydessä
Kunkin RYHMÄTYÖN VETÄJÄ tekee RYHMÄTYÖRAPORTIN ja saa siitä
kurssisuorituksen


RYHMÄTYÖRAPORTIN laajuus on 4-5 sivua
Vetäjä toimittaa RYHMÄTYÖRAPORTIN Jussi Simpuralle sähköpostitse
(etunimi.sukunimi<at> thl.fi) viimeistään PE 5.12.2014
Kurssiesseet (voi kirjoittaa myös
ruotsiksi ja englanniksi ym. kielillä)

KURSSIESSEEon kirjallisuusessee, jossa esitellään artikkeli, raportti tai kirja, joka
sisältää institutionaalisia näkökulmia hyvinvointivaltioon ja sosiaalipolitiikkaan

Esiteltävä teksti valitaan tai arvotaan valmiista luettelosta (kurssin kotisivulla,
tänään jaossa paperikopiona) tai muusta ensimmäisellä luentokerralla esitetystä.

ESSEEN voi laatia yksin, työparin kanssa tai työkolmikkona. Mitä useampi laatija,
sitä laajempi tekstin tulee esittelyn kohteeksi (mahdollinen laatijoiden lkm
kerrottu tekstien luettelossa)

ESSEEN laajuus 2-4 sivua (mitä useampi tekijä ja mitä laajempi esiteltävä teksti,
sitä laajempi esittely)

Kukin kirjoittaja, kirjoittajapari tai -kolmikkotoimittaa ESSEENJussi Simpuralle
sähköpostitse (etunimi.sukunimi<at> thl.fi) viimeistään PE 5.12.2014

RYHMÄTYÖN VETÄJÄT on siis vapautettu ESSEESTÄ.
Ryhmätöiden aiheet ja ryhmien
muodostaminen (vetäjä ja jäsenet)

RYHMÄT muodostetaan jonkin AIHEALUEEN ympärille, ja ne etsivät kunkin
ryhmätyötunnin (luennon jälkiosan) aikana yhdessä AIHEALUESEEN liittyviä
aineksia, joilla on yhteys kulloisenkin luennon käsittelemiin instituutioihin ja
institutionalismiin.

AIHEALUEITA eli ryhmätyön aiheita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut,
maahanmuuttajat, mielenterveystyö, lastensuojelu, toimeentuloturva,
vammaispalvelut, asuntopolitiikka, päivähoito, työttömyysturva,
sairausvakuutus, perhetuet, …

Muitakin AIHEALUEITA voi vielä esittää ensimmäisellä luentokerralla (tarvitaan
yhteensä 10-12. kussakin 4-6 henkilöä)

RYHMIEN AIHEALUEET, VETÄJÄT ja JÄSENET kirjataan ensimmäisellä
luentokerralla.

Ryhmiltä toivotaan keskinäistä solidaarisuutta ja yhteistyökykyä, jottei
RYHMÄTYÖRAPORTIN laatiminen jää vain VETÄJÄN yksin tehtäväksi työksi.
Ryhmätöiden aihealueita vielä kerran
(kirjainkoodit ryhmäjakoa varten)

A vanhuspalvelut*,

I asuntopolitiikka

B maahanmuuttajat,

J päivähoito*

C mielenterveystyö*

K työttömyysturva

D lastensuojelu*

L sairausvakuutus

E toimeentuloturva,

M perhetuet

F vammaispalvelut*

N koulutuspolitiikka

G erikoissairaanhoito*

M päihdepalvelut*

H perusterveydenhuolto*

XXX <jokeri>

HUOM *: sote-lisähaaste
Ryhmätöiden vetäjät ja ryhmän
muodostus

Valitaan ensin huutokaupalla
vapaaehtoiset vetäjät kullekin
ryhmälle (edellisen dian aiheet)

Ryhmäkirjaimen
aakkosjärjestyksessä: A, …

Sitten vetäjät kokoavat ryhmän
ympärilleen (nostamalla A4- paperille
painetun kirjaimensa esiin)

kirjaavat jäsenten nimet ylös,

Merkitsevät myös oman nimensä
listaan sekä

antavat listan koordinaattorille
Kurssiesseiden aiheet ja niiden
jakaminen

KURSSILUKEMISTOSSA (jaossa paperikopiona) on mainittu 18 eri tekstiä tai
julkaisua

Lisäksi on kurssin sivulla todettu 3 muuta taustalukemistoksi sopivaa teosta

KURSSILUKEMISTOSSA on kerrottu, montako tekijää voi ryhmittyä kunkin
tekstin ympärille (paikkoja on nyt max 34 henkilölle; kurssille on
ilmoittautunut 30, ja heistä ryhmätyön vetäjinä toimivat eivät ole mukana
ESSEIDEN jaossa

NYT ensimmäisellä luentokerralla meiltä vaaditaan harvinaisen suurta
yhteenorganisoitumiskykyä, jotta saamme kaikille (pl ryhmätyön vetäjät)
selkeästi määritellyn esseenlaatimistehtävän.
Kurssiesseen aiheiden jakaminen, jatkoa

Esseiden aiheet huutokaupataan listalta sen mukaisessa järjestyksessä, siis
ensimmäisenä Harrikari ym. Kolmen hengen ryhmälle (ryhmätöiden vetäjät
eivät osallistu tähän)

Tiedustelkaa uusimpia kirjoja spostitse luennoitsijoilta (esim. Harrikari ym: PL. Rauhala)

Tarvitaan kaikkiaan 40-45 aihetta. Listalla on suoraan (pl. Saaren alla mainitut
kokoelmat) 28 aihetta, johon lisäksi Saaren kirjojen 25 aihetta

Listalla on kaksi artikkelikokoelmaa, joista voi poimia yhden henkilön
esiteltäväksi yhden artikkelin:

Saari (toim.): Instituutiot ja sosiaalipolitiikka (11 artikkelia, nrot 12.1-12.11)

Saari (toim.): Suomen sillat tulevaisuuteen (14 artikkelia, nrot 13.1.-13,14))
Hyvinvointivaltion instituutiot:
avausluennon lopetus – kysyttävää?

Mitä teen?

Mitä luen?

Mitä kirjoitan ja milloin?

Mihin kuulun ja mihin en?

Voinko vielä muuttaa valintojani?

similar documents