1 Tiedon luonne

Report
Johdatus tieto-oppiin (3 op)
Markus Lammenranta
Helsingin yliopisto
Kurssimateriaalia
•
Powerpoint-materiaali Matskuissa:
Flamma>Hakemisto ja
palvelut>Opetusasiat>Opettajan
työvälineet>Matskut>Johdatus tieto-oppiin
•
•
Lammenranta, Tietoteoria, luvut 2-3.
Lammenranta, Tieto-oppi, Logosensyklopedia, http://filosofia.fi/node/6899.
Mitä tieto-oppi eli tietoteoria
tutkii?
(A) Mitä voimme tietää? Mikä on tiedon
ala?
(B) Mitä on tieto? Mitkä ovat tiedon
ehdot?
(A') Mitä olemme oikeutetut uskomaan?
(B') Mitä on tiedollinen oikeutus? Milloin
uskomus on oikeutettu?
Kriteerin ongelma
Roderick Chisholm (1916-99)
(A) Mitä tiedämme? Mikä on tiedon ala?
(B) Miten tiedämme? Mitkä ovat tiedon kriteerit
tai lähteet?
Skeptikko: Jotta voisimme vastata A:han, meillä
pitäisi jo olla vastaus B:hen. Jotta voisimme
vastata B:hen, meillä pitäisi jo olla vastaus
A:han. Emme siis voi vastata kumpaankaan
kysymykseen.
Kolme vastausta
Metodisti uskoo, että hänellä on vastaus kysymykseen B ja
että hän pystyy käyttämään tätä vastausta vastatessaan
kysymykseen A. Ts. hän tietää, mitkä ovat tiedon kriteerit,
ja päättelee tämän tietonsa perusteella, mitä yksittäisiä
tiedon tapauksia on. (Locken ja Humen empirismi)
Partikularisti uskoo, että hänellä on vastaus kysymykseen A
ja että hän pystyy käyttämään tätä vastausta
vastatessaan kysymykseen B. Ts. hän tietää, mitä
yksittäisiä tiedon tapauksia on, ja johtaa tämän tietonsa
perusteella yleiset tiedon kriteerit. (Reidin ja Mooren
commonsensismi)
Reflektiivisen tasapainon menetelmä (Nelson Goodman)?
Miksi tieto on arvokasta?
• Tiedolla on arvoa, koska tosilla uskomuksilla
on arvoa.
•
Tosilla uskomuksilla on välinearvoa: ne auttavat
saavuttamaan muita arvokkaita asioita.
•
Francis Bacon: ”Tieto on valtaa!”
• Miksi tiedolla on enemmän arvoa kuin
todella uskomuksella?
•
Sokrates Platonin Menon-dialogissa
•
Tiedon itseisarvo?
•
Miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon?
Miten tieto on mahdollista?
• Skeptisismi: Tieto ei ole mahdollista.
• Skeptisismin puolesta on olemassa
hyviä argumentteja. Tietoteoriamme
pitäisi pystyä selittämään, missä ne
menevät vikaan.
• Pyrrhonistinen skeptisismi: Agrippan
ongelma (regressio-ongelma)
• Karteesinen skeptisismi: Descartesin
ongelma
Mitä tiedämme?
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Aistin jotakin punaista.
2+3=5
Minulla on kädet.
Kuu kiertää maata.
Lasten kidnappaaminen on väärin.
Kummisetä on hyvä elokuva.
Jumala on olemassa.
Tiedon lajit
1. Propositionaalinen tieto: ”Tiedän, että
kuu kiertää maata.”
2. Tuttuustieto: ”Tunnen Helsingin.”
• Objekteihin kohdistuva tieto.
• B: Russell: knowledge by acquaintance.
3. Taitotieto eli taito: ”Osaan uida
sammakkoa.”
• Tiedän, miten sammakkoa uidaan (know
how).
Kaksi tiedon ehtoa: totuus ja
uskomus
• Emme voi tietää mitään sellaista, mikä
ei ole totta.
• ”Tiedän, että aurinko paistaa, mutta
aurinko ei paista.”
• Emme voi tietää mitään sellaista, mitä
emme usko todeksi.
• ”Tiedän, että aurinko paistaa, mutten usko,
että aurinko paistaa.”
Uskomus
• Propositionaalisia asenteita: uskomus, pelko,
halu, epäily,...
• 3 doksastista asennetta propositioon:
– uskoa, että p (teismi)
– uskoa, että ei-p (ateismi)
– pidättäytyä p:tä koskevasta uskomuksesta
(agnostisismi, pyrrhonismi)
• Epäily, epäusko
• Uskomisen asteet
Totuusteoriat
Korrespondenssiteoria: Propositio on tosi, jos ja
vain jos se vastaa tosiasioita.
Koherenssiteoria: Propositio on tosi, joj se on
koherentti muiden propositioiden
(uskomusten) kanssa.
Pragmatistinen totuusteoria: Propositio on tosi,
joj sen uskominen on hyödyllistä.
Minimalismi: On totta, että lumi on valkoista, joj
lumi on valkoista.
Perinteinen tiedon määritelmä
S tietää että p, jos ja vain jos
(1) p on tosi,
(2) S uskoo että p ja
(3) S on oikeutettu uskomaan että p.
Karteesinen tieto-oppi: Oikeutus takaa
totuuden, eli tieto on varmaa.
Fallibilismi: Oikeutus ei takaa totuutta.
Oikeutetut uskomukset voivat olla epätosia.
14
Gettierin vastaesimerkit
”Is Justified True Belief Knowledge?” (1963)
(q) Hra Nogot työskentelee toimistossani ja
omistaa Fordin.
(p) Joku toimistossani omistaa Fordin.
• Olen oikeutettu uskomaan q:hun.
• p seuraa loogisesti q:sta.
• Päättelen p:n q:sta, ja olen oikeutettu uskomaan
myös p:hen.
• q on epätosi, ja p on tosi.
 En tiedä, että p.
2 ennakko-oletusta
• Deduktiivisesti pätevässä päättelyssä
oikeutus siirtyy premisseiltä
johtopäätökselle.
• Oikeutettu uskomus voi olla epätosi.
–
fallibilismi
Päättely epätodesta
premissistä
(4) S:n oikeutus uskomukselleen että p ei
perustu päättelyyn epätodesta
premissistä.
• Russellin kello
• Goldmanin lato
Oikeutuksen
kumoutumattomuus
(4’) S:n uskomukselle ei ole kumoajia.
Kumoaja on tosi propositio, joka
lisättynä S:n uskomuksiin kumoaisi
hänen oikeutuksensa uskoa että p.
(4’’) S:n uskomukselle ei ole
kumoamattomia kumoajia.
Naturalistinen analyysi
•
Todellisuus = luonto (aika-avaruus).
•
Kaikki oliot, ominaisuudet ja tosiasiat ovat
pohjimmiltaan luonnollisia.
1. Oikeutus korvataan tiedon analyysissä sellaisella
uskomuksen ja todellisuuden välisellä luonnollisella
suhteella, joka takaa, ettei uskomus ole vain
sattumalta tosi (hyvän onnen takia).
2. Oikeutus analysoidaan tai selitetään luonnollisten
ominaisuuksien tai suhteiden avulla.
•
Luonnollisia ominaisuuksia tai suhteita:
kausaliteetti, totuus ja luotettavuus.
Kausaalinen teoria
Alvin Goldman (1938–)
(K) S tietää että p, joj tosiasia että p on
S:n uskomuksen että p syy.
(K’) S tietää että p, joj tosiasian että p ja
S:n uskomuksen että p välillä on
asianmukainen kausaaalinen yhteys.
Reliabilistinen tietoteoria
Tieto vaatii, että uskomus on syntynyt
luotettavalla tavalla.
Globaali luotettavuus: Uskomuksen
syntytapa on yleisesti luotettava.
Lokaali luotettavuus: Uskomuksen
syntytapa on luotettava kyseisessä
yksittäistapauksessa.
Herkkyysehto
Robert Nozick, Philosophical Explanations (1981)
S tietää että p, joss
(1) p on tosi,
(2) S uskoo että p,
(3) Jos p olisi epätosi, S ei uskoisi että p,
(4) Jos p olisi tosi, S uskoisi että p.
(3) ja (4) ovat kontafaktuaalisia (subjunktiivisia)
konditionaaleja.
(3):sta on alettu kutsua herkkyysehdoksi: ~p ⇒ ~Up
Sulkuperiaate: Jos tiedän että p ja että p → q, tiedän
myös että q.
Goldmanin reliabilismi
Tieto vaatii sekä globaalia että lokaalia
luotettavuutta.
Globaali luotettavuus: S:n uskomus että p on
oikeutettu, joj se on luotettavien psykologisten
prosessien synnyttämä ja ylläpitämä.
Lokaali luotettavuus: Kaikissa relevanteissa
vaihtoehdoissa, joissa p on epätosi, prosessi
ei tuota S:ssä uskomusta että p.
Turvallisuusehto
Up  p
Lukutapoja: (1) jos S uskoisi että p, p olisi
tosi, (2) S uskoisi että p vain jos p olisi
tosi, (3) S ei helposti erehtyisi siinä että
p, (4) S ei helposti uskoisi että p
olematta oikeassa.
E. Sosa, D. Pritchard, S. Luper
Hyveteoria
Ernest Sosa (1940–)
S tietää että p, joj S:n uskomus että p on tosi,
koska se on hyveellisesti eli kompetentisti
muodostettu (älyllisten hyveiden tuottama).
Vrt. jousiampujan saama napakymppi
• tarkkuus (tosi uskomus)
• taitavuus (kompetentisti (luotettavasti)
muodostettu)
• ansiokkuus (tosi koska kompetentisti
muodostettu)
Gettierin opetus
Linda Zagzebski, ”The Inescapability of Gettier
Problems” (1994)
Gettier-tapaukset on huonon onnen ja hyvän
onnen yhdistelmiä: Nogot ei omistakaan
Fordia mutta toimistossani myös
työskentelevä Havit omistaa.
Oikeutettu uskomus, joka on onnekkaasti tai
sattumalta tosi, ei voi olla tietoa.
Ehdon, joka tekee todesta uskomuksesta tietoa,
täytyy taata uskomuksen totuus.
Tieto ensin!
•
•
T. Williamson, Knowledge and Its Limits (Oxford,
2000).
Tieto on yleisin faktiivinen propositionaalinen
asenne (mielentila).
•
•
•
•
•
•
Tiedän että p ⇒ p.
Näen että p ⇒ p.
Muistan että p ⇒ p.
E = T (evindenssini muodostuu propositioista,
jotka tiedän)
Usko että p, vain jos tiedät että p.
Väitä että p, vain jos tiedät että p.

similar documents