NAPUE 300v. - muistovuosi

Report
NAPUE 300v. - muistovuosi
2014
NAPUE 300v. – muistovuosi
Narvasta Napuelle





Napuen taistelusta 300 vuotta

Napuen taistelu Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714 on Suomen
sotahistorian tunnetuimpia. Ruotsin suurvaltakauden
päättäneen Suuren Pohjan sodan (1700-21) taisteluista vain
kaksi on sitä maineikkaampia: Narva ja Pultava. Missään
taistelussa – ennen Tamperetta 1918 – ei niin moni
suomalainen kaatunut.
Napuen taistelussa Ruotsin Suomen-armeijalla oli viimeinen,
tosin enää teoreettinen, mahdollisuus kääntää sodan kulku.
Armeijaa komentanut kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt oli 
ottanut 14 vuotta aikaisemmin kapteenina osaa Narvan
taisteluun. Hän aloitti Napuella samalla taktiikalla: rajulla
rintamahyökkäyksellä lukumääräisesti paljon vahvempaa
vihollisarmeijaa vastaan. Alku näytti hyvältä.
Napuesta ei kuitenkaan tullut uutta Narvaa, vaan pienoisPultava, musertava tappio

Armfeltin karoliiniarmeija oli pienempi ja muutenkin
vähävoimaisempi kuin oli ollut Kaarle XII:n itsensä johtama
voitonuskoinen armeija Narvassa. Armfeltin 4500 sotilaalla oli
takanaan pitkiä perääntymismarsseja ja Kostianvirran tappio.
Huolto oli kurja ja usko puolustuksen onnistumiseen horjui.
Vastustaja ei ollut lukumääräisesti niin ylivoimainen kuin
Narvassa, mutta venäläiset olivat ottaneet tappioistaan
opikseen. Heidän sotilaansa eivät olleet vähemmän urhoollisia
ja upseerinsa vähemmän taitavia. Sitä paitsi venäläiset tiesivät,
mihin vaaraan he tappion tullen olisivat joutuneet vihamielisen
siviiliväestön keskellä ja kaukana yhteyksistä eteläiseen
Suomeen.
Armfelt menetti sotilaistaan liki puolet, noin 2500, kaatuneina
ja yli 500 vankeina. Joukossa oli monta sataa Kyrönmaan ja
Vaasan seudun talonpoikaa, jotka olivat käskyä noudattaen
nostoväkenä yhtyneet armeijaan. Voittajien menetykset jäivät
1500:n tienoille. Armfeltin jäljelle jäänyt armeija lähti pohjoista
ja päätyi koko ajan huveten Länsi-Pohjaan; viimeiset rippeet
joutuivat vielä epäonnistuneelle Norjan retkelle ja
kuolonmarssille talvimyrskyisten tunturien ylitse joulukuussa
1718.
Yhtä synkkä kohtalo odotti siviiliväestöä Pohjanmaalla, jossa
isoviha koettiin kaikkein raskaimmin. Yksi syy terrorin
totaalisuuteen ja raakuuteen oli talonpoikaisnostoväen
osallistuminen Napuen taisteluun. Ilmeisesti mukana oli myös
kostoa Kaarle XII:n luvalla Narvan taistelun jälkeen tehdyistä
surma- ja tuhotöistä venäläiskylissä.
Napuen muistoa on sen murheellisuudesta huolimatta
vaalittu. Tieto ensimmäisestä muistojuhlasta on vuodelta
1883. Matti Björklund-Visannin suunnittelema komea
monumentti valmistui 1920, jolloin pidettiin suuret
kolmipäiväiset juhlat. Myös taistelun 250-vuotisjuhla 1964 oli
arvokas. Vaikka Napuen taistelu päättyi raskaaseen tappioon,
on paitsi kotiseudulla myös valtakunnallisesti haluttu
kunnioittaa siihen osallistuneiden urhoollisuutta ja
uhrivalmiutta.
Tekstin on kirjoittanut muistopäivätoimikunnan jäsen,
professori Kari Hokkanen
NAPUE 300v. – muistovuosi
MUISTOPÄIVÄ
16.2.2014
Muistopäivän liikennöinti
Muistopäivänä parkkeeraus on sallittu
ainoastaan koulukeskuksen pihassa
os. Kyrööntie 15, josta linja-autot kuljettavat osallistujat kirkkoon ja sieltä edelleen taistelukentän kautta kiertäen
Napuen patsaalle. Kuljetukset alkavat
klo 8.30. Viimeinen auto P-paikalta
kirkkoon lähtee klo 9.20.
Autoihin tulevat oppaat, jotka kertovat
tietoja taistelusta ja taistelualueesta.
Kirkon pihassa (kirkon takana) ja Napuen
muistomerkillä ainoastaan inva-paikat
muille kuin linja-autoille.
MUISTOPÄIVÄ 16.2.2014
Muistojumalanpalvelus
 Isonkyrön pääkirkko
 (ainoastaan inva-P kirkon takana ja
yhteiskuljetuksen linja-autot)
 Saarna, Turun arkkihiippakunnan
piispa Kaarlo Kalliala
 Liturgina Artturi Kivineva
 Laurius-kuoro, Kyrönjoen mieskuoro
ja Laihian mieslaulajat
 Kanttoreina Suvi Koivisto, Katariina
Järvinen ja Jari Nieminen
 Seppelpartioiden lähettäminen
Kunniakäynti Napuen
patsaalla
 Napuen muistomerkki
 (ainoastaan inva-P ja linja-autot)
 Patsaan muistotekstit lukee Jarmo
Korpela
 Napuen marssi, Laivaston
soittokunta, johtajana
musiikkikomentajakapteeni Timo
Kotilainen
 Seppelten lasku
 Virsi 577: 1-4
MUISTOPÄIVÄ 16.2.2014
Muistojuhla
Klo 14.00 liikuntahallissa

Laivaston Soittokunta, joht. musiikkikomentajakapteeni
Timo Kotilainen

Tervehdyssanat Miko Heinilä, kunnanvaltuuston pj.

Nuijamiesten marssi
Isänmaalle
Napue – kuoro (kuoron muodostavat
Kyrönjoen mieskuoro, Laihian mieslaulajat,
Mieskuoro Pohjan Miehet ja Mieskuoro
Ilkanmiehet)

Suuri Pohjan sota – Professori Kari Hokkanen

Miesten uholaulu näytelmästä Lumi ja hurme
Lumi ja hurme-kuoro ja Marita Ylevä, harmonikka

Napuen taistelu – Tutkijatohtori Ville Sarkamo

Lispen laulu kaipuusta näytelmästä Lumi ja hurme
Hanna Myllyniemi / naisryhmä ja Marita Ylevä,
harmonikka

Isoviha Pohjanmaalla – Professori Kustaa H.J. Vilkuna

Saaran laulu näytelmästä Lumi ja hurme
Reeta Utunen, laulu ja Marita Ylevä, harmonikka

Laivaston Soittokunta, joht. musiikkikomentajakapteeni
Timo Kotilainen

Oi, terve, lakeus Pohjanmaan
Sininen lakeus
Napuen perintö, kantaesitys
säv. Erkki Rajamäki / san. Matti Nummensalo
Napue - kuoro
NAPUE 300v. – muistovuosi
TEKIJÄT

Käsikirjoitus

Ohjaus ja näyttämökuva

Laulujen sävellys

Musiikin sovitus

Puvustus

Valot / äänet / ohjaajan avustaja

Tuottaja
ROOLEISSA

Iisakki Vähä-Palo

Saara, talon emäntä

Juhannus, talon vanhin poika

Seppo, talon poika

Katariina ,talon tytär

Anna-Sofia eli Lumi, talon tytär

Jaakko, talon poika

Riepu-Maiju, talon tytär

Mumma (Maria Tuomaantytär)

Vaari (Kustaa Jaakonpoika)


Eemil Yläkomia, talollisen poika

Archenius, pappi

Matti Matinpoika, seppä

Lispe, papin piika (Saaran sisar)

Elias, edellisen mielitietty, itäisen

maailman kiertäjä

Helena, Juhannuksen morsian

Miiru, kylän nainen

Meri, Sepon morsian

Valma, kylän nainen

Aapra, kylän vanha viisas mies

Tuska-Jooseppi


Hornborg, Ruotsin arm. sotilas

Bergström, Ruotsin arm. sotilas

Armfelt, Ruotsin arm. komentaja

Vladimir, Venäjän arm. sotilas

Jevgeny, Venäjän arm. sotilas

Galitzin, Venäjän arm. komentaja

Jyrki Tuulari
Eija-Irmeli Lahti
Jussi-Pekka Heikkilä, M. Tiainen
Martti Tiainen
Sedun opiskelijat
Pertti T. Lehto
Teatteri Kyröö
Ari Antila
Reeta Utunen
Petteri Blomster
Juha Riippi
Lyydianna Hangassalo
Veera Mäkelä / Aliisa Koskela
Aleksi Moilanen
Ada Lehtokunnas
Sisko Aho
Väinö Pollari
Antti Iivari
Heikki Riippi
Henri Uusi-Viitala
Hanna Myllyniemi
Pasi Myllyniemi
Sara Lehtonen
Susanna Palomäki
Sofia Ala-Lahti
Pirjo Jokela
Ahto Karhu
Jorma Mäki-Reini
Heikki Nortunen
Veijo Ojanen
Eino Arjovuo
Asko Mäkelä
Heikki Peltomäki
Tapio Rintamäki
Lisäksi kylän miehiä: Antti Romu, Teijo Iivari, Mike Perämäki, Roger
Lundberg, Tapani Mäki-Reini, Toivo Mäki-Reini ja Pentti Kalliomaa
NAPUE 300v. – muistovuosi
Napuen patsaan historia näyttelyn tilalla 16.2. on kirjaston tiloissa näyttely
”Venäläisen kaleerilaivaston sotaretki Merenkurkussa 1714.
NAPUE 300v. – muistovuosi
Päätoimikunta
Katri Kemppainen, pj.
Väinö Pollari, varapj.
Johanna Talso
Mikko Jylhä
Juhani Arkkola
Raimo Suhonen
Pertti T. Lehto
Artturi Kivineva
Esa Perttu
Reino Paloniemi
Jaakko Heinimäki
Göran Backman
Muistopäivätoimikunta
Katri Kemppainen, pj.
Artturi Kivineva
Heikki Hattunen
Ulla Isosaari
Kari Hokkanen
Erkki Rintala
Antti Romu
Taistelunäytöstoimikunta
Juhani Arkkola, pj.
Liikenne- ja turvallisuustoimikunta
Erkki Hölsö, pj.
Tiedotus- ja markkinointitoimikunta
Mikko Jylhä, pj.
Rahoitustoimikunta
Johanna Talso, pj.
NAPUE 300v. – muistovuosi
2014
Lisätietoja ja tarkemmat tiedustelut:
Muistovuosi ja muistopäivä
Katri Kemppainen
puh. 0400 763 477
[email protected]
www.isokyro.fi
Lumi ja hurme – näytelmä
Pertti T. Lehto
puh. 050 582 5011
[email protected]
Lisänäytökset, tarkemmat esitysajankohdat
ja lipputilaukset
www.teatterikyroo.fi
Elämää sodassa ja rauhassa –tapahtuma
Johanna Talso
puh. 040 194 8770
[email protected]
Kotisivut:
www.1700-lmarkkinat.net/fi/napue-2014.html
https://www.facebook.com/pages/NAPUE-17142014/238144123001819?ref=stream&hc_location=timeline
Esitetilaukset:
Isonkyrön kunta puh. (06) 470 1111

similar documents