Vammainen lapsi perheessä

Report
Soili Poijula
psykologi, traumapsykoterapeutti VET
Oy Synolon Ltd
30.10.2012 Studia generalia, Jyväskylä



Vammaisuuden vakavuus
Lapsen riippuvaisuus
Sisarukset omaksuvat vanhempien
suhtautumisen vammaiseen lapseen
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
2




Vanhemmat menettävät unelmansa terveestä
lapsesta: suru
Menetysten sarja
Surun ulottuvuudet tuskasta henkiseen
kasvuun
Surun hitaus
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
3


kiintymys on perusta surun ymmärtämiselle
suru on erilaisiin menetyksiin tai akuutteihin
elämänkriiseihin sopeutumisessa auttavaa
reagointia
Tausta


äiti & lapsi - kiintymyssuhde; läheisyys
(biologinen pohja) ja turvallisuus, turva,
sisäinen toimintamalli
kiintymyssuhdekäyttäytyminen: tarve olla
lähellä kiintymyskohdetta, aktivoituu uhasta,
turvattomuus
copyright reserved@ Soili Poijula 2012
copyright reserved@ Soili Poijula 2012
4
4
Kriisi
Kriisi
on
tapahtuman
tai
tilanteen
havaitsemista
kestämättömän vaikeaksi niin, että se ylittää yksilön
voimavarat ja selviytymismekanismit. Jos yksilö ei saa
helpotusta, kriisi voi aiheuttaa vakavia tunne-elämän,
ajattelun ja käyttäytymisen toimintahäiriöitä (Gilliland &
James).
Jokaista kriisiä seuraa epätasapainoisuus tai hajaannus.
Kriisi on universaali, koska kukaan ei ole immuuni
luhistumiselle.
Kriisi on ainutlaatuinen, koska se mistä yksi selviytyy, on
toiselle ylivoimaista, vaikka olosuhteet olisivat samat.
Kriisit ovat aikarajaisia ja kestävät tavallisesti maksimissaan
kuudesta
kahdeksaan
viikkoon,
jolloin
lopussa
subjektiivinen kärsimys vähenee (Janosik, 1984).
5
copyright reserved@ Soili @
Poijula
soili
2012
poijula
5
Kriiseihin ei ole yhtä reseptiä tai
pikahoitoa. Esim. lääkehoito voi hillitä
pelottavia reaktioita, mutta ei vaikuta
oireiden syyhyn, jolloin kriisi syvenee ja
vaikeutuu.
Kriisistä selviytyminen edellyttää yleensä
toiminnan valitsemista, on tehtävä
jotakin ongelman ratkaisemiseksi.
Avusta hyötyvälle interventio voi saattaa
alkuun henkistä kasvua ja itsensä
toteuttamista.
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
6

Viisi 100:sta lapsesta saa sairaalahoitoa akuutin
tai kroonisen sairauden, loukkaantumisen tai
vamman vuoksi
TRAUMAATTINEN STRESSI LÄÄKETIETEELLISIIN
TAPAHTUMIIN LIITTYEN:
 Lasten ja vanhempien tietyt psykologiset ja
fysiologiset responssit kipuun, vammautumiseen,
vakavaan sairauteen, lääketieteellisin
toimenpiteisiin ja kajoaviin tai uhkaaviin
hoitotoimenpiteisiin
- National Child Traumatic Stress Network, 2003
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
7
Henkilö on joutunut traumaattiseen
tilanteeseen, jossa tapahtui kumpikin
seuraavista:
 henkilö koki, näki tai joutui vastakkain
sellaisen tapahtuman tai tapahtumien
kanssa, joihin liittyi kuolema tai vakava
loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman
tai muiden fyysisen koskemattomuuden
vaarantuminen
 henkilön reaktio oli voimakas pelko,
avuttomuus tai kauhu.
OIREET: Uudelleenkokeminen, välttely ja
ylivireisyys
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
8
STRESSI
Minulla on huono päivä. Tämä on
todella vaikeaa minulle.
Minun on vietävä lapseni
ensimmäiseen hammaslääkärin
tarkastukseen. Olemme molemmat
ahdistuneita.
TRAUMAATTINEN STRESSI
Auto on juuri ajanut lapseni
päälle. Pelkään hänen kuolevan.
Minun on vietävä lapseni hänen
ensimmäisen sytostaattihoitoon.
Hän on kauhuissaan.
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
9
Uudelleenkokeminen
Lisääntynyt ylivireisyys
Välttely
Dissosiaatio
Se ponnahtaa mieleeni
Tuntuu kuin se tapahtuisi
uudelleen
Menen pois tolaltani, kun jokin
muistuttaa minua siitä
Suljen sen pois mielestäni – yritän
olla ajattelematta sitä
Yritän välttää asioita, jotka
muistuttavat minua siitä
Pelkään aina, että jotakin pahaa
tapahtuu
Säpsähdän jokaista kovaa ääntä
En pysty keskittymään, en pysty
nukkumaan.
Minusta tuntuu epätodelliselta –
kuin näkisin unta
En pysty edes muistamaan osia
siitä
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
10
Lapset alttiimpia häiriön
kehittymiselle kuin aikuiset
 Meta-analyysi (Fletcher 1996)
 34 tutkimusta, yht. 2697 lasta
 erilaisia traumatisoivia tilanteita
 36%:lla lapsista PTSD:n kriteerit
täyttyivät (aikuislla 24%)
 sairauksissa: esim. syöpäpotilaista
suuremmalla osalla (30%) kuin
väestössä keskimäärin ja esim.
palovammapotilaat: 50%

copyright reserved@ Soili Poijula
2012
11
Lapsen syöpä; vanhemmilla syöpälapsia
enemmän PTSD: a.
Teini-ikäisiä syövästä selviytyneitä koskeva
tutkimus (Kazak ym.,):
PTSD
 Teini-ikäiset 24%
 Sisarukset 29%
 Äidit 45%
 Isät 35%

copyright reserved@ Soili Poijula
2012
12






lasten terveys ja hyvinvointi on yhteydessä vanhempien fyysiseen,
emotionaaliseen ja sosiaaliseen terveyteen, sosiaalisiin
olosuhteisiin ja lapsenkasvatuskäytäntöihin
perheen arvoilla, toiminnalla ja ihmissuhteilla on voimakas
vaikutus yksilön terveyteen, sairauteen ja sairauden hallintaan
sairaudella ja vammaisuudella on voimakkaita myönteisiä ja
kielteisiä vaikutuksia perheen ja perheenjäsenten toimintaan ja
hyvinvointiin
perhe on keskeisin ja voimakkaimmin vaikuttava lasten elämässä
lasten lisääntyvät käytöshäiriöt ja –ongelmat – osa perheistä ei
selviydy lisääntyvistä stresseistä ja ovat avuntarpeessa
useimmat vanhemmat uskovat, että nykyisin on vaikeampaa olla
vanhempi kuin ennen; eristyneisyys, sosiaaliset ja median paineet,
maailman vaarallisuus
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
13

lapsen itsetunto kasvaa huolenpidon,
rakkauden ja arvostuksen saamisesta ja
sosiaaliseen yksikköön kuulumisen tunteesta,
jolla yhteiset arvot, avoin kommunikointi ja
kumppanuus
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
14
Lapsen vakavan sairauden vaikutus perheeseen
Stressorit
-
-
-
-
(review, Shudy ym., 2008)
vanhempien voimakkain stressori on roolin muuttuminen: avuttomuus,
kun rooliin kuuluva turvallisuuden ja asioiden hoidon hallinta ei
mahdollista
muutokset lapsen ulkonäössä, koneiden hälytysäänet,
sairaanhoitotoiminta, kommunikaatio-ongelmat henkilökunnan kanssa
(voimistuu ajan kuluessa)
sairaalaan tulovaiheessa vanhempien ahdistuneisuustaso lähentelee
paniikkia
suurtenhoitotoimenpiteiden lkm ja vanhempien ahdistuneisuustaso
korreloivat
yllättävä sairaalahoitoon tulo stressaavampi kuin suunniteltu
lapsen käyttäytyminen ja tunteet vanhempien mukaan tärkeä
stressinlähde
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
15
Perheen trauma
- Figley
RISKITEKIJÖITÄ
 Kasautuminen
 Kommunikaatio
Vaikka kukaan perheenjäsenistä ei täytä PTSD diagnoosin kriteereitä, voi perhe systeeminä kärsiä
traumaperäisestä stressihäiriöstä
SYSTEEMISET PTSD: n OIREET:
 univaikeudet
 itseluottamuksen heikkeneminen
 pelot
 kouluongelmat
 fyysiset vaivat
 emotionaalinen labiilius
 unet
 kanavoitumaton aggressio
 enteet
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
2012
copyright reserved@ Soili Poijula
16
16




Pediatrisiin sairauksiin ja loukkaantumisiin ja
vammaisuuteen liittyvät kokemukset voivat olla
traumaattisia
- Lapset ja vanhemmat tuntevat usein pelkoa,
avuttomuutta ja haavoittuvuutta
- Perheen toimintaan aiheutuu häiriö ja
selviytymisvoimavarat ovat koetuksella
Monet lapset ja heidän perheenjäsenensä kokevat
traumaattisen stressin oireita
Pieni osa kokee vakavia ja pitkäkestoisia PTSD oireita
Yhdysvalloissa on kehitetty lupaavia malleja
seulontaan, ehkäisyyn ja traumaperäisen stressin
hoitoon terveydenhuollossa (STEPPED CARE)
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
17
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
18
Resalire: ponnahtaa ylös uudestaan
Joustavuus ja kyky palautua voimakkaan tai
pitkän puute- tai stressijakson jälkeen
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
19

Myönteisen sopeutumisen prosessi
merkittävän elämään kohdistuvan uhan
yhteydessä (Masten & Wright, 2010)
Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan,
murehtii vähemmän ja toipuu nopeammin
► RESILIENTIT, POSITIIVISUUS JA SYDÄN: Hyvät tunteet
huuhtovat pahat tunteet pois ja rauhoittavat sydämen sykkeen
► RESILIENTIT, POSITIIVISUUS JA AIVOT: Ajattelutyyli ja joustava
palautuvuus, vähemmän huolestumista; ketteryys
 Repressiivinen (tukahduttava) copingtyyli; huomio
myönteiseen tiedostamatta
 Näkee itsensä hyvin suotuisassa valossa
 Resilienssi on voimavara, jota voi kasvattaa
►
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
20
YKSILÖ
temperamentti: rohkea
 biologiset ominaisuudet: esim. aivojen rakenteen ja toiminnan
neuraalinen plastisuus
 älykkyys, kognitiiviset taidot ja persoonallisuuserot
(ekstroversio), jotka liittyvät tehokkaaseen
ongelmanratkaisuun, itsesäätelyyn ja stressiin
sopeutumiskykyyn
PERHE
 vanhemmuuden laatu ja sosioekonomiset edut
 rakkautta ja tukea sekä rakennetta ja korkeita odotuksia
tarjoavat vanhemmat suojaavat lapsen kehitystä
IHMISSUHDESITEET
 päteviin ja välittäviin aikuisiin
 kavereihin ja ystäviin, nuorilla seurustelukumppaneihin
YHTEISÖ
 rakenteen, turvallisuutta, kykyjen oppimis- ja
kehittämismahdollisuutta tarjoavat yhteydet, aikuiset
roolimallit, tuki, joka tulee kulttuurisesta ja uskonnollisista
perinteistä ja monista lähteistä

copyright reserved@ Soili Poijula
2012
21
SOSIAALINEN TUKI
2 sosiaalista selviytymistaitoa:
 kyky ottaa vastaan tukea ilman että
tuntee tulevansa nöyryytetyksi tai
riippuvaiseksi
 taito antaa tukea olematta ylisuojeleva
Sosiaalisen tuen muotoja:
 tunnetuki
 välineellinen tuki
 vahvistava tuki
 tietoa antava tuki
 läsnä oleva tuki
 suhdetuki
 sosiaalisiin toimintoihin liittyvä tuki
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
2012
copyright reserved@ Soili Poijula
22
22
Selviytymistyyli
SELVIYTYMISTYYLIT
 Aktiivinen ongelmien kohtaaminen
– selviytyminen todennäköisempää

Passiivinen välttely
selviytymistyylinä – ongelmat ja
häiriöt todennäköisempiä
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
2012
copyright reserved@ Soili Poijula
23
23
-
-
Voimakas keskinäinen kiintymys ja suuri
joustavuus
Meidän ongelma & ratkaisusuuntautuneisuus
Avoin kommunikaatio
Traumaattinen stressi ja toimintakykyinen
perhe
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
24






Lapsen” omat ” tutut aikuiset auttajina – suhde
tärkeämpi kuin asiantuntijuus
lämmin ja jatkuva huolenpito
aikuinen, joka on läsnäoleva ja aito –
kuuluminen johonkin ja resonanssi vs.
ulkopuolisuus ja yksinäisyys
Tieto
Valmistamien ja keskustelut -epätodellisuuden
tunteet ja salaiset fantasiat vähemmän
tarpeellisia. Tunteiden ilmaiseminen.
Aikuiset mallina elämänuskosta ja toivosta elämänhalun löytäminen elävästä ja lämpimästä
vuorovaikutuksesta toisten kanssa
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
25

Viktor Frankl (1963): ”Kun emme enää kykene
muuttamaan tilannetta … haasteenamme on
muuttaa itseämme”
surun transformatiivinen voima: kokemus,
että suru on muuttanut surevaa ja muovannut
heitä myönteiseen kasvuun
 kärsimys ja kasvu rinnakkaisia
Menetyksen jälkeinen kasvu (HOGAN)
 välittävä ja myötätuntoinen suhtautuminen
 arvojärjestelmän muutos
 läheisten arvostamisen lisääntyminen

copyright reserved@ Soili Poijula
2012
26
kokemus myönteisestä kasvusta seurauksena
äärimmäisen vaikean elämänkriisin kanssa
kamppailusta
Paradoksit:
 menetyksestä seuraa jotakin arvokastakin
 haavoittuvampi, mutta vahvempi
Piirteitä
 yleinen elämän lisääntynyt arvostaminen
 merkityksellisemmät ihmissuhteet
 oman vahvuuden tunteen lisääntyminen
 prioriteettien muuttuminen
 rikkaampi eksistentiaalinen ja spirituaalinen
elämä

copyright reserved@ Soili Poijula
2012
27
Menetetty toivo vs.
tulevaisuuden toivo& kasvu
Epätoivo
Etäyttäminen
Kasvu
SURU
Sosiaalinen
tuki
Tunkeutuvuus
Välttely
copyright 2012
reserved@
Soili Poijula
2012
copyright
reserved@
Soili Poijula
28
28
Myötätunto
Toisen kärsimyksen tunnistaminen ja tarkka
näkeminen ja kokeminen (ystävällisyyden,
välittämisen ja ymmärtämisen tunteet) ja halu
auttaa, lievittää kärsimystä
Myötätuntoisuus itseä kohtaan:
• Itseen kohdistuvan arvostelun lopettaminen ja
aktiivinen itsensä kohtaaminen ja
lohduttaminen
”Tämä on hyvin vaikeaa juuri nyt.
Miten voin pitää
huolta ja
lohduttaa itseäni juuri nyt.”
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
29





Kristin Neffin poika Rowan sai autismi –
diagnoosin kaksivuotiaana vuonna 2004.
Myötätuntoisuus on herkkyyttä omalle ja toisten
kärsimykselle ja että sitoutuu tekemään sille
jotakin.
Rowanin autismidiagnoosi; äidin huolien
tauottaminen ja oman vihan, pettymyksen ja
tuskan hyväksyminen
Ihmisenä olemiseen kuuluu kärsimys; en ole
ainoa, jonka lapsi on saanut autismidiagnoosin
Mindfulness, hyväksyminen, mikä auttaa lasta
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
30
a) ITSEEN KOHDISTUVA rakastava ystävällisyys:
ystävällisyyden ja itsensä ymmärtämisen asenne
vastakohtana jyrkälle arvostelulle
b) Yhteinen HUMAANISUUS:; yhteyden tunne toisiin
omien kokemusten havaitseminen osana suurempaa
ihmisenä olemista sen sijaan, että tuntisi itsensä
erilliseksi ja eristyneeksi
c) MINDFULNESS, TIEDOSTAVA TIETOISUUS: on
tiedostavasti tietoinen stressaavista, tuskallisista
kokemuksista ilman että ylisamaistuu niihin


Vähemmän välttelystrategioita, luonnollinen
altistumisprosessi mahdollinen
yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
31
On lämmin ja ymmärtäväinen itseä kohtaa kärsiessään, epäonnistuessaan tai
tuntiessaan itsensä puutteelliseksi sen sijaan, että ruoskisi itseään itsekritiikillä
Epätäydellisyys ja elämän vaikeuksien kokeminen on väistämätöntä, joten
rauhoitamme ja pidämme huolta itsestämme kohdatessamme kärsimyksemme sen
sijaan, että tulisimme vihaisiksi elämän ollessa huonompia kuin ihanteemme.
Myönnämme ongelmamme ja puutteemme tuomitsematta, joten voimme tehdä
itsemme auttamiseksi sen mikä on tarpeen.
Emme voi aina saada mitä haluamme, olla mitä haluamme olla. Kun tämä tosiasia
kielletään tai sitä vastustetaan, kärsimys herää stressin, turhautumisen ja itsekritiikin
muodossa. Kun tämä tosiasia hyväksytään hyväntahtoisesti, synnytämme
ystävällisyyden myönteisiä tunteita ja hoivaa, joka auttaa selviytymään.
”Kun alat saada yhteyden sydämeesi tai annat koskettaa sydäntäsi, alat saada selville,
että se on pohjaton, ettei sillä ole loppua, että tämä sydän on valtava, laaja ja rajaton.
Alat saada selville kuinka paljon lämpöä ja hellyyttä siellä on, yhtä lailla kuin kuinka
paljon tilaa.”
- Pema Chödrön, Start where you are
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
32



Eristäytynyt ja yksin: useimmat ihmiset eivät keskity siihen mitä
yhteistä heillä on muiden kanssa, varsinkaan tuntiessaan häpeää
tai riittämättömyyttä; yksilöllisyys ja ainutlaatuisuus vs. yhteinen
ihmisyys
Ihmiset, jotka tuntevat yhteenkuuluvuutta toisten kanssa, eivät
pelkää vaikeita elämäntilanteita ja ovat valmiimpia selviytymään
elämän iskuista
Suhde itseen sellaiseksi, että tunnustaa luontaisen
yhteenkuuluvuuden
” Tarve kuulua johonkin (olla ihminen ihmisten joukossa) on
perustarve, joka on tärkeä sekä fyysiselle että henkiselle terveydelle
Arvottomaksi itsensä kokeminen kulkee käsi kädessä toisista ja
elämästä erilliseksi itsensä kokemisen kanssa. Jos olemme
vajavaisia, miten voisimme kuulua joukkoon. Se näyttää
noidankehältä: mitä puutteellisemmaksi itsemme koemme, sitä
erillisemmäksi ja haavoittuvammaksi tunnemme itsemme.”
– Tara Brach
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
33




Arvostelematon, vastaanottava mielentila, jossa ajatuksia ja tunteita
havainnoidaan sellaisina kuin ne ovat, tukahduttamatta tai kieltämättä
niitä.
Et voi olla huomioimatta kärsimystäsi ja tuntea myötätuntoa sitä kohtaan
samanaikaisesti. Voit tietysti ajatella, että kärsimys on sokaisevan
ilmiselvää. Mutta kuinka moni meistä muistaa katsoessaan peiliin ja kun
ei pidä näkemästään, että tämä on se kärsimyksen hetki, joka on
myötätuntoisen responssin arvoinen. Samoin silloin kun jokin menee
pieleen, me menemme välittömästi ongelmanratkaisutilaan
huomaamatta itsemme lohduttamisen tarvetta kohtaamamme vaikeuden
vuoksi.
Mindfulness edellyttää, ettemme täysin samaistu kielteisiin ajatuksiin ja
tunteisiin niin, että juutumme vastenmielisiin reaktioihin ja olemme
niiden vietävissä. (Bishop ym., 2004).
Henkinen tila, jonka tietoisen tarkkaavuuden lähestymistavan ottaminen
tarjoaa vaikeisiin tunteisiin, mahdollistaa paremman selkeyden,
perspektiivin ja emotionaalisen mielentyyneyden (Baer, 2003; Shapiro,
Carlson, Astin & Freedman, 2006).
Et voi lopettaa aaltoja, mutta voit oppia surffaamaan.
– John Kabat-Zinn, Minne tahansa menet, siellä olet
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
34
 Jos
kärsimys ohitetaan, stressin tunteet ja
huoli kasautuvat, vaarana on uupuminen,
loppuun palaminen ja tilanteen ylivoimaiseksi
kokeminen, koska kulutamme kaiken
energiamme ulkoisen ongelman ratkaisuun
muistamatta virkistää itseämme sisäisesti
 Jätämme usein tuskan huomiotta, koska
fysiologisesti meidät on ohjelmoitu
välttämään kipua (kipu laukaisee taistele tai
pakene -responssin)
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
35

www.traumapsych.com
copyright reserved@ Soili Poijula
2012
36

similar documents