Mitä mittaustulokset ja vesinäytteet kertovat

Report
Mitä mittaustulokset ja vesinäytteet
kertovat Immalanjärven tilasta ja
uhista?
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus
7.5.2013
Yrjö Haverinen
Yleistietoa Immalanjärvestä
•
Immalanjärvi on edelleen Imatran kaupungin tärkeä raaka-ja varavesilähde, vaikkakin järven pintavettä
on korvattu Salpausselän pohjavedellä. Järvi ympäristöineen on merkittävä ulkoilu-ja virkistysalue
uimarantoineen. Järvessä on hyvä ja lajirikas kalasto, jota moni hyödyntää puhtaana ja terveellisenä
lähiruokana.
•
Immalanjärvi on ainutlaatuinen tutkimuskohde Vuoksen vesistöalueella, sillä järvestä on mittavaa
tutkimustietoa neljännesvuosisadan ajalta.
•
Immalanjärven erottaa Saimaasta 1. Salpausselkä ja järvi koostuu yhdestä suuresta selkäalueesta ja
kahdesta lahdesta; Varpaanlahdesta ja Laitilanlahdesta. Immalanjärven pinta-ala on noin 20
neliökilometria ja valuma-alueen pinta-ala noin 71 neliökilometria. Valuma-alueesta on metsää ja suota
vajaat 40 neliökilometriä. Järven keskisyvyys on 8 m ja vesitilavuudeksi on arvioitu 154 milj. kuutiota. Vesi
viipyy järvessä keskimäärin 4,4 vuotta. Järvessä on runsaasti pohjavesilähteitä, joiden osuus koko järven
virtaamasta on laskettu olevan peräti 42%. Näitä voimme kiittää siitä, että järvikeitaamme on vielä
näinkin siedettävässä kunnossa.
•
Vielä 1970-luvulla Immalanjärvi luokiteltiin karuksi ja kirkasvetiseksi, jossa näkösyvyys parhaimmillaan oli 810 m. Järvivesi luokitellaan sekä käytettävyydeltään että ekologiselta tilaltaan edelleen
hyväksi/erinomaiseksi, mutta näkösyvyys on ravinne-ja kiintoainevalumien myötä lähes puolittunut
tasolle 3-6 m.
•
Immalanjärveä rehevöittät fosfori- ja typpipäästöt, joita tulee kaukokulkeutumina, lähialueiden
teollisuudesta ja liikenteestä, metsä-ja maatalous-alueilta, golf-kentältä sekä valuma-alueen asutus-ja
ojitusvesistä.
Tarkastelun rajaus
• Mittaustulosten osalta tarkastelu on rajattu veden
näkösyvyyteen(eli läpinäkyvyyteen) sekä tätä
selittäviin veden väriin , sameuteen ja
ravinnepitoisuuteen.
Immalanjärven veden laatu
käyttökelpoisuusluokituksen mukaan 2000-2003.
Lähde: (3.A).
Immalanjärven sijainti Kaakkois-Suomessa Imatralla 1. salpausselän
kupeessa.
Huom! Immalanjärven vesi luokiteltu laadultaan erinomaiseksi lukuun ottamatta
Laitilanlahtea(laatu hyvä) ja sen pohjukkaa(hyvää huonompi).
Immalanjärven kuormituksesta
• Immalanjärven pääkuormittajia ovat fosfori ja
humus, jotka merkittävimmin uhkaavat veden
laadun säilymistä erinomaisena tai edes hyvänä.
• Vuoden 1981 tilannekatsauksessa (4)
Immalanjärven ympäristön valuma-alueilta tuli
merkittävin kuormitus(humus, fosfori) Laitilanlahteen
Suurisuon- ja Korvenojan tuomina. Golf-kenttää ei
vielä tuolloin ollut.
Veden näkösyvyys eli läpinäkyvyys
• Näkösyvyys on yksi mitatuimmista suureista. Sen
vaihtelu riippuu mm. veden humuksen(väri),
savipartikkeleiden (sameus)ja levien
määrästä(ravinteet).
• Niukkaravinteisissa vesissä näkösyvyys voi olla jopa
yli 10 metriä ja sameissa sekä voimakkaasti
humuksen värjäämissä vesissä selvästi alle metrin,
esim. Immalanjärven Laitilanlahden pohjukka.
Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomaisen
veden näkösyvyys on yli 2,5 metriä kuten
suurimmassa osassa Immalanjärveä, ja hyvään
luokkaan kuuluvan veden 1-2,5 metriä.
Veden näkösyvyyden mittaus
•
•
•
•
Näkösyvyys tarkoittaa syvyyttä,
josta veteen upotetun valkoisen
levyn pystyy erottamaan.
Näkösyvyyden mittaus
suoritetaan Pro Immalanjärvi ry:n
seurannassa halkaisijaltaan 20
cm valkoisella levyllä, jonka voi
tehdä itse esim. ämpärin
kannesta.
Lisäksi tarvitaan esim. 8m
mittanaru ja riittävä paino
näkösyvyyslevyn nopeaan
laskuun.
Lisätietoja näkösyvyyden
mittauksesta löytyy esim.
www.ymparisto.fi-sivuilta:
Tarkkaile kotijärveäsi 1-2 ja
Huolehdi kotijärvestä.
Ohessa kuva tee se itsemittalaitteesta.
Näytteenotto- ja havainnointipisteet.
Lähde (2).
Pro Immalanjärvi ry:n
näkösyvyysmittaukset alkaen v.2011-
Veden väri
• Veteen väriä aiheuttavat siihen liuenneet aineet tai siinä
esiintyvät kiintoaineet. Liuenneiden aineiden väri on
luonnonvesissä tavallisesti humusaineiden aiheuttama
voimakkuudeltaan vaihtelevan kellanruskea.
Humusyhdisteet ovat happamia, hitaasti hajoavia
orgaanisia yhdisteitä. Maanpinnan käsittely, metsä- ja
suo-ojitukset lisäävät humuksen huuhtoutumista. Myös
suuri rautapitoisuus voi joskus aiheuttaa veteen
kellertävänruskean värin, tyypillisimmin syvällä
pohjanläheisissä näytteissä. Vesien yleisessä
käyttökelpoisuusluokituksessa lievästi humuspitoisen
veden väri on alle 50 mg/l Pt. Immalanjärvessä veden
väri on ollut 5-15 mg/lPt vuosina 1986-2011, (2),
Laitilanlahden pohjukkaa lukuunottamatta, jossa väri on
ollut tasolla 80-200 mg/l Pt vuosina 1989-2009, (1).
Immalanjärven veden värin kehittyminen
havaintopaikoilla A-E vuosina 1986-2011.
Lähde: (1)
Immalanjärven veden väri Laitilanlahden
pohjukassa,F, vuosina 1989-2009. Lähde (1)
•
Veden sameus
• Veden sameus johtuu savesta, raudasta,
kolloidisista yhdisteistä tai runsaasta levämäärästä.
Sameuden mittaukseen käytetään yleisimmin
valonsirontaan perustuvaa mittalaitetta. Sameus
ilmoitetaan FTU-yksikköinä (Formazin Turbidity Units).
Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden
sameuden ollessa yli 1,5 FTU luokka voi alentua
erinomaisesta hyväksi.
• Immalanjärven veden sameus on pysytellyt vuosina
1986-2011 alle 1,0 FTU lukuunottamatta
Laitilanlahden pohjukkaa, jossa viimeisimmät arvot
ovat olleet tasolla 6-7 FTU.
Immalanjärven havaintopaikkojen A-E sameuden
vuosikeskiarvot vv.1986-2011(havaintopaikoilla D ja E ei
ollut tarkkailua vv. 2008,2009,2011 eikä paikalla D v.2010.
Lähde: (2).
Sameus Immalanjärven Laitilanlahden
pohjukassa,F, 1989-2009. Lähde: (1)
•
Veden ravinnepitoisuus
• Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on yksi
merkittävimmistä järven ekologista tilaa muuttavista
tekijöistä. Ravinneolot vaikuttavat levätuotannon ja lajiston ohella myös vesikasvien ja päällyslevien sekä
epäsuorasti pohjaeläimistön ja kalaston
lajikoostumukseen ja runsauteen.
• Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvivesi on
erinomaista kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 12 µg/l ja
hyvää kun se on alle 30 µg/l. OECD:n luokituksen
mukaan järvi on rehevä kun kokonaisfosforipitoisuus on
yli 35 µg/l. Immalanjärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut
suuruusluokkaa 8-12 ug/l Laitilanlahden pohjukkaa
lukuunottamatta, jossa se on ollut luokkaa 30-40 ug/l.
Veden kokonaisfosforipitoisuus 19862011,(2).
Laitilanlahden pohjukan(F)
kokonaisfosforipitoisuus vv.1986-2006. Lähde (1).
Suurisuonojan valuma-alueen
kuivatusvedet lianneet Laitilanlahtea 1950luvulta alkaen
•
•
•
Immalanjärveen laskee useita ojia(yli 20), joista suurimpana ja
kuormittavimpana Salo-Peltolan Mustalammesta Laitilanlahteen
laskeva Suurisuonoja. Suurisuon valtaojaan laskevat vetensä
Mallisillanoja, Mustaoja ja Hattukorvenoja Mustalammen kautta.
Suurisuonojan valuma-alueen pinta-ala on noin 16 neliökilometriä ja
Suurisuonojalla on pituutta noin 5 km.
Suurisuonojan valuma-alueella on tiettävästi tehty ojituksia ainakin
1950-luvulta lähtien. Ojittamishankkeiden myötä Laitilanlahden ja
erityisesti sen pohjukan vedenlaatu on silminnähden heikentynyt, jota
ilmentävät myös lahdella viihtyvät särkikalat kuten lahna ja särki.
Suoalueiden ojitusvedet ovat ravinnepitoisia, ruskeita humuspitoisia
vesiä, jotka tummentavat Laitilanlahden veden muusta järvestä
poikkeavaksi erityisesti sateiden ja sulamisvesien aikaan.
Laitilanlahden pohjukasta Suurisuonojan suulta on paikoin mitattu
useiden metrien humuslietekerrostumia. Humus ravinteineen pääsee
leviämään patotien pohjukasta siltarumpujen läpi Laitilanlahden
ulapalle likaamaan järveä laajemmalti
Laitilanlahden pohjasedimenttitutkimus v.2000. Mitattu
sedimenttimaksimi n.7m Suurisuonojan suualueella.
Patotien Laitilanlahden puolella rumpuaukkojen
välialueella mitattu humussedimenttiä yli 3m.Lähde: (5)
Pintaveden keskim.väri talvella ja näkösyvyys
kesällä 1990-2004 muutamassa suomalaisessa
esimerkkijärvessä, (3.B).
Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n vuoden 1981
toimenpidesuosituksissa todetaan: Koska Immalanjärvi on tärkeä
vedenhankintavesistö ja sen virkistyskäyttöarvo on erittäin korkea,
erityissuojeluun olisi syytä ryhtyä.
Kaavoitus-ja maankäyttöpolitiikalla järvestä on muodostettava
erityissuojelun kohde
(4).
Järven ulkoista ravinnekuormitusta on pienennettävä, jotta järven
pohjaan vuosikymmenien aikana kertyneet ravinteet eivät
vapautuisi hallitsemattomasti hapettomissa oloissa. Jos näin pääsee
tapahtumaan, järven sisäinen ravinnekierto voimistuu ja
rehevöityminen kiihtyy seurausilmiöineen. Tällöin järven
kunnostaminen ja palauttaminen edes nykytilaan olisi epävarma
suururakka joka tulisi maksamaan moninkertaisesti verrattuna
ajoissa-aloitettuun päästöjen vähentämiseen.
Kiitos
Tarkastelussa käytettyjä tietolähteitä:
• (1) Ritari, Johanna. Immalanjärven tarkkailun yhteenveto
vuodelta 2009 sekä pitkäaikaistarkastelu vuosilta 1986-2009.
Saimaan vesi-ja ympäristö-tutkimus Oy, 2010.
• (2) Ritari, Johanna. Immalanjärven tarkkailun yhteenveto
vuodelta 2011 sekä pitkäaikaistarkastelu vuosilta 1986-2011.
Saimaan vesi-ja ympäristö-tutkimus Oy, 2011. Ks.
www.svsy.fi/vedenlaatukatsaukset-raportteja.
• (3) Suomen ympäristökeskus. A. Veden laatu alueittain.
B. Järvien vedenlaadun vertailu, 2010. Ks. www. ymparisto.fi.
• (4) Laine, Pertti. Yhteenveto vuoden 1981 aikana
Immalanjärveltä tehdyistä selvityksistä sekä
toimenpidesuositukset, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, 1981.
• (5) Laine, Pertti. Laitilanlahden pohjasedimenttiselvitys
vuodelta 2000. Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry.

similar documents