Satu Väihkönen -diat

Report
Miten tuloksiin työterveys/työkykyneuvotteluissa?
8.5.2014
Satu Väihkönen
Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy
Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys
Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
yli kuntarajojen
• 14 kunnan ja 2 kuntayhtymän omistama
•
•
•
•
•
työterveyspalveluita tuottava osakeyhtiö PäijätHämeessä
Perustettu 10.12.2009
Toiminta käynnistynyt 1.5.2010
Lahden kaupungin tytäryhtiö
3000 sopimusasiakasta, joilla 31 000 työntekijää
Työntekijöitä 93
Toimialue ja toimipisteet –
10 toimipistettä
STLY, Suomen
Työterveyslääkäriyhdistys
 Yhdistys on perustettu vuonna 1946.
 Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää
työterveyshuoltoa ja edistää jäsentensä ammatillista
kehitystä. Edunvalvonta ei kuulu yhdistyksen
toimintaan.
 Yhdistykseen kuuluu noin 1 700 jäsentä
 STLY on edustettuna STM:n työterveyshuollon
neuvottelukunnissa ja jaostoissa sekä Kelan tth:n
neuvottelukunnassa
Työterveysneuvottelun
perusteet ja lähtökohdat
 työterveysyhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja
työterveyshuollon kesken
 Aktiivinen ja varhainen tuki
 Uusi 1.1.2014 voimaan astunut asetus ”hyvän
työterveyshuoltokäytännön periaatteista,
työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden
ja asiantuntijoiden koulutuksesta” korostaa työkyvyn
hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea, joihin
työterveysneuvottelut kiinteästi liittyvät
Työterveysneuvottelu
 Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon
yhteistyömuoto, jonka avulla sovitaan työntekijän
työkykyä tukevista työjärjestelyistä.
 Kun työntekijä itse, esimies tai työterveyshuolto
(terveystarkastuksessa tai sairausvastaanotolla) on
todennut työkyvyn tukitoimien tarpeen ja jos tilanne
vaatii yhteisneuvottelua.
 Työterveyshuollossa kartoitetaan ensin tilannetta ja
työterveyshuolto kutsuu tarvittaessa osallistujat koolle
Työterveysneuvottelun sisältö
 LUOTTAMUS ja LUOTTAMUKSELLISUUS on tärkeää
 Neuvottelussa käsiteltävät ja sovittavat asiat:
 Neuvottelun syy ja tavoite
 Lyhyt työhistoria ja nykyisten työtehtävien kuvaus
 Nykytilanne ja siihen vaikuttaneet tekijät
 Työkykyä alentavat ja tukevat tekijät
 Ehdotukset työkyvyn tukemiseksi
 Jatkosuunnitelma
 Työyhteisölle tiedottaminen
 Tilanteen seuranta ja sen aikataulu sekä vastuuhenkilöt
Työterveysneuvottelun
osallistujat…
 Työntekijä, esimies, työterveyshuollon edustus,
tarvittaessa luottamushenkilöt (työsuojelu, ltm),
joskus asiantuntijoista ttpsykologi tai työfysioterapeutti tai esh:n tai kuntoutuslaitoksen edustaja
 Tarvittaessa työnantajan edustajana esimiehen esimies
tai päätösvallan organisaatiossa omaava henkilö,
enenevästi työkykykoordinaattori
…ja heidän roolinsa
 Kukin puhuu omasta näkökulmastaan ja tuo esille
haluamansa ja hallitsemansa asiat. Työterveyshuollon
rooli on toimia ”työkyvyn puolueettomana
asianajajana”
 Neuvottelun ytimessä on työntekijän toimintakyky –
eivät potilaan sairaudet
Mitä työterveysneuvotteluissa
vaaditaan työterveyshuollolta
 Ammatillista osaamista
 Hyvät ihmissuhdetaidot
 Neuvottelutaitoa
 Johtajuutta
 Tietoa laeista, säädöksistä ja toimintaohjeista
 Kykyä herättää luottamus kaikkien osapuolien
kesken
Mitä työterveysneuvotteluissa
vaaditaan työntekijöiltä
 Työntekijälle tulee kertoa etukäteen, että neuvottelu
järjestetään hänen asiansa edistämiseksi, jotta
työntekijällä on mahdollisuus asennoitua tilanteeseen
pelkäämättä ja rohkeasti
 Työntekijän tulee saada opastus siitä, että hänen ei
tarvitse kertoa neuvottelussa sairautensa
yksityiskohdista, vaan neuvottelussa keskitytään
toimintakyvyn arviointiin suhteessa työhön
 Työntekijän tulee osata ilmaista omat motiivinsa ja
tavoitteensa työkykynsä suhteen
Mitä työterveysneuvottelussa
vaaditaan esimiehiltä
 Positiivista tai vähintään neutraalia asennetta
 Kykyä keskittyä olennaiseen
 Luovaa ideointikykyä
 Tietoa esimiehen vastuista ja sen mukaista käytöstä
 Tietoa ja ymmärrystä työsuhdeasioista sekä
sosiaalivakuutusjärjestelmästä
Työkyvyn tukeminen tehtävänkuvaa ja
työolosuhteita muokkaamalla
 Työkuormituksen säätäminen (mahdollista pyytää
kartoitusta työkuormituksen arviosta
työfysioterapeutilta tai työterveyspsykologilta sekä
ohjeita kuormituksen vähentämiseksi)
 Työtehtävien rajaaminen
 Tehtäväaikataulujen tarkistaminen
 Työn tai työyhteisön kehittäminen
 Työryhmäkokoonpanon muuttaminen
 Työympäristön rauhoittaminen
…työkyvyn tukeminen
tehtävänkuvaa ja työolosuhteita
muokkaamalla
 Työaikajärjestelyjen tekeminen
 Joustomahdollisuuksien lisääminen
 Lisä- tai uudelleenkoulutuksen järjestäminen
 Työnohjauksen järjestäminen
 Ammatillisen kuntoutuksen mahdollistaminen
Työnantajan ja työterveyshuollon
yhteisiä tukikeinoja
 Osasairauspäiväraha
 Mahdollistaa paluun osa-aikaisena oman
työsopimuksen mukaisiin tehtäviin, kun
 Työntekijällä on kokopäivätyö
 Sairausloma on kestänyt sairastumispäivän lisäksi
vähintään 9 työpäivää
 Myönnetään 2 viikosta 120 päivään
 Edellyttää sekä työntekijän että työnantajan
suostumuksen
…jatkoa osasairauspäivärahaan
 Edellyttää kirjallista sopimusta työajasta ja palkasta
 Työajan(palkansaaja) tai työmäärän (yrittäjä) on
vähennyttävä 40-60 prosenttia aiemmasta
 Etuuden hakee työnantaja, jos työntekijälle maksetaan
täysi palkka; muussa tapauksessa työntekijä hakee etuuden
 Hakemukseen liitetään lääkärin tekemä B-lausunto ja osaaikaisuudesta tehty kirjallinen sopimus
Ero työkokeiluun: ei ole toistaiseksi osoitettavissa
riskiä pysyvästä työkyvyn alenemasta
Työeläkelaitoksen työkokeilu
ammatillisena kuntoutuksena
 Mahdollistaa asteittaisen työhön paluun pitkän
sairausloman jälkeen
 Kesto yleensä 3 kuukautta, voi hakea lisää ad 6 kk
 Päivittäinen työaika 4-8 tuntia
 Rajattu tai muokattu tehtävänkuva (oma tai uusi työ)
 Työntekijä hakee kuntoutusrahaa/ammatillista
kuntoutusta työeläkelaitoksestaan
…jatkoa työkokeiluun
 Työterveysneuvottelussa sovitaan työjärjestelyistä
 Työnantaja täyttää hakemukseen työkokeilun ajaksi
sovitun työajan ja tehtävänkuvan
 Työterveyslääkäri laatii B-lausunnon
Muita tukimuotoja
 Työterveyshuollon työkokeilu
 Kelan ammatillinen kuntoutus
 Työeläkelaitokset tarjoavat pitkältä sairaslomalta
palaajalle myös:
 Työhön valmennusta
 Lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta
 Kuntoutustukea
 Osakuntoutustukea
 Osatyökyvyttömyyseläkettä
Työterveysneuvottelun muistio
 Neuvottelusta laaditaan muistio, jonka
kaikki osallistujat hyväksyvät ja
allekirjoittavat (ainakin tt, ta:n edustaja
ja tth:n edustaja)
Tuloksia syntyy neuvottelemalla

similar documents