sinigaram

Report
Käyttöohje
Kalvosarjan ensimmäiset kalvot ovat esityskalvoja (2-13). Niihin on
kiteytetty koko asia muutamalla sanalla tai kuvalla. Niiden avulla voit
kertoa juuri niitä asioita, jotka ovat omassa koulussasi tärkeitä ja
ajankohtaisia. Muut kalvot (14-36) on tarkoitettu taustamateriaaliksi
esittelijälle itselleen. Voit toki käyttää myös niitä osana esitystäsi tai
keskustelua, miten vaan parhaaksi näet.
Tähän mikä tahansa kuva
Kata, laitatko kaikki
Etusivun kuvat valmiiksi!
Vanhemmille:
kouluruokailu ja koulun
ruokakasvatus
Kouluruokailu
tukee säännöllistä
syömistä
Miten voin
vanhempana vaikuttaa
kouluruokailuun?
Koulun ruokaraati
Ruokapalvelut
Kuntapäättäjät
Koulun oma OPS
Ravitsemussuositukset
Hankintalaki
Perusopetuslaki
Vanhempi
Koulun oma OPS
Ruokapalvelut
Kouluruoka
Vanhempi
Kuntapäättäjät
Kouluruokailun haasteitamikä voisi toimia
meidän koulussa?
Miten kouluruokailu
on järjestetty
muissa maissa?
Tähän mikä tahansa kuva
Kata, laitatko kaikki
etusivun kuvat valmiiksi!
kiitos!
Taustatiedot:
kouluruokailu tukee
säännöllistä syömistä
kalvot 3-4
Kouluruokailu tukee säännöllistä syömistä
Säännöllinen syöminen on paitsi mukavaa myös viisasta. Kun syö
säännöllisesti (aamupala-lounas-välipala-illallinen-iltapala), verensokeri
pysyy suhteellisen tasaisena koko päivän. Tämä pitää hyvän tuulisena ja
virkeänä. ”Nälkäkiukku” on monille vanhemmille tuttu vieras, joka kyläilee,
kun ateriaväli on venähtänyt pitkäksi. Nälkäkiukku johtuu alhaisen
verensokerin aiheuttamasta ärtyisyydestä, ja voi armottamasti osua niin
pienen kuin suuremmankin kohdalle. Säännöllinen syöminen suojaa myös
lihomiselta ja sitä kautta myös monen kroomisen taudin riski pieneneen.
Säännöllisen syömisen vaikutus painoon on suurempi kuin perimän. Itse
voi siis vaikuttaa paljon siihen, miten voi tänään ja kymmennen, tai vaikka
kolmenkymmenen vuoden päästä.
Kouluruokailu tukee säännöllistä syömistä
Lähteet:
Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life
risk factors, eating patterns and common genetic variants (Säännöllinen ateriarytmi
suojaa nuoria lihomiselta). Jääskeläinen A. Dissertations in Health Sciences 189. ItäSuomen yliopisto. 2013.
Kouluruokasuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki, Savion Kirjapaino
Oy, 2008
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007–2008
toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Hoppu U, Kujala J, Lehtisalo J,
Tapanainen H, Pietinen P (toim.). Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008.
Helsinki: Kansanterveyslaitos; 2008.
Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 5.
Wikstedt T., Raulio S., Puusniekka R., Prättälä R. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Raportti 22/2012.
Taustatiedot:
miten voit vanhempana vaikuttaa
kouluruokailuun
kalvot 5-8
Koulun oma opetussuunnitelma
Jokainen koulu voi itse muokata kouluruokailusta omannäköisensä: miltä
ruokasali näyttää, miten pitkä ruokatauko on, moneltako ensimmäinen
ruokailuvuoro alkaa, kuinka moni opettaja osallistuu ruokailuun, millaisia
välipaloja on tarjolla. Onko meidän koulussa mukava käydä syömässä?
Jokainen koulu vanhempineen tietää parhaiten ne asiat, joita yhdessä
halutaan kehittää.
Ruokapalvelut
Kouluruoan valmistajat toimivat perusopetus- ja hankintalain,
ravitsemussuositusten ja kunnan antamien resurssien puitteissa. Heidän
kanssaan voi yhdessä miettiä mm. ruokalajeja, erikoisteemoja, ruokailun
ympäristönäkökulmia, ruokailun käytäntöjen sujuvuutta, erityisruokavalioita ja yhteistyön lisäämistä. Näitä asioita käsitellään myös koulun
ruokaraadissa, johon kuuluu sekä koulun aikuisia, oppilaita että
keittiöväkeä. Koulukeittiöt voivat hakea tunnustusta työstään ja viestiä
ulospäin omasta osaamisestaan. Kouluruokadiplomi kertoo ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti laadukkaasta ruokailusta,
ympäristöpassi ympäristönäkökulmien huomioista. Paras tapa tutustua
kouluruokailuun on syödä sitä. Monissa kouluissa vanhempainillan
yhteydessä syödään saman päivän kouluruokaa. Samalla voi tutustua
koulun keittiön henkilökuntaan ja esittää kysymyksiä.
Kuntapäättäjät
1/2
Kouluruoan suunnittelussa täytyy noudattaa perusopetuslakia ja
ravitsemussuosituksia, mutta resursseista päätetään kunnassa. Ruokaa
tehdään sillä tyylillä ja rahalla, minkä kukin kunta sille määrää. Lapset
tarvitsevat kouluruokaa ja kouluruoka tarvitsee vanhempia: monien
päätettävien asioiden joukossa kouluruokailu voi jäädä altavastaajaksi.
Lapset ja nuoret eivät voi äänestää, mutta vanhemmat voivat.
Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä päättäjiin, esittää kysymyksiä, ottaa
selvää, kirjoittaa lehtiin ja blogeihin, ottaa kantaa ja osallistua
päätöksentekoon. Yksin, yhdessä tai vanhempainyhdistyksen nimissä:
toimia voi monella tapaa.
Kuntapäättäjät
2/2
Kuntapäättäjät on tärkeä saada tutustumaan kouluruokailuun ennen
päätöksentekoa ja antaa heille mahdollisuus satsata lasten hyvinvointiin ja
kouluruokailun laatuun. Varsinkin pienissä kunnissa päätöksenteko voi
perustua yksittäisten edustajien vahvoihin linjoihin; tätä voi käyttää
hyväkseen vaikuttamalla päättäjien tietotasoon. Oman kunnan
ruokapalvelusta voi saada hyvää taustatukea toimintaan.
Ravitsemuksella hyvinvointia: opas kuntapäättäjille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
New Print Oy. Helsinki 2012.
http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/hyvinvointikunta/ravitsemus/Documents/
Ravitsemuksella%20hyvinvointia.pdf
Taustatiedot:
kouluruokailun haasteitamikä voisi toimia meidän koulussa
kalvot 9-10
Kansallisia haasteita
1) Maidonjuonti takkuaa tytöillä, pojille ja paljon urheileville nuorille maito
maistuu. Maitotuotteet ovat tärkeitä luuston kehityksen ja kasvun kannalta.
Miten lisätä tyttöjen maidonjuontia?
2) Pääruokaa syödään hyvin, mutta kasvikset tahtovat unohtua. Kasviksista
saadaan runsaasti kaikkea kasvulle ja hyvinvoinnille tärkeää. Miten lisätä
kasvisten syöntiä?
3) Jonotukseen menee aikaa. Pöydässä ei ehdi istua kovin pitkään ja jollakin
on jo kiire välitunnille. Toisille nopeasti syömisestä tulee tapa. Mikä
rauhoittaisi ruokailua?
4) Oppilaiden kouluun tuomat välipalat ovat usein hyvin sokerisia (karkkia,
limua, mehua tms.). Sokeri ei sisällä mitään ravintoaineita, ainoastaan
energiaa. Se ei myöskään auta keskittymään. Miten vähentää sokerin
määrää?
Entä koulun omat haasteet; mikä voisi toimia?
Taustatiedot:
miten kouluruokailu
on järjestetty muissa maissa
kalvot 11-12
Englanti
2000-luvun alussa Jamie Oliver ravisteli vanhempia ja päättäjät katsomaan,
mitä koululaisille tarjotaan lounaaksi. Kurkistus koulujen keittiöön ja
ruokalistoille sai monet tv-katsojat häkeltymään: friteerattuja nugetteja ja
piiraita, pizzoja, sipsit, limua, eikä juurikaan mitään tuoretta. Itse asiassa
Englannin Medical Research Council (vrt. Suomen Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos) oli jo päätynyt tutkimuksissaan siihen, että brittilapset
söivät terveellisemmin 1950-luvulla kuin 1990-luvulla (enemmän
ravintoaineita, vähemmän suolaa ja rasvaa).
Englanti
Jamie's School Dinner -ohjelma sai aikaan suuren kansalaisliikkeen, joka
lumipallon lailla laajeni polittiseen päätöksentekoon ja kohti
laadukkaampaa kouluruokaa. Vuonna 2013 Englannissa kokeiltiin jopa
maksutonta kouluateriaa kaikille alle 8-vuotiaille. Tulokset tekivät
vaikutuksen päättäjiin: koulumenestys, keskittyminen ja käyttäytyminen
paranivat kokeilukouluissa. Vuoden 2014 syksystä alkaen kokeilu
laajennetaan koko maan kattavaksi käytännöksi tarkoittaen samalla 400 £
säästöä vuodessa joka lapsen perheille. Perheille tarjottu etu on
taantuma-aikana mittava panostus lapsiin ja lasten hyvinvointiin. Miksi?
”Jotta lapsemme saavat hyvän alun elämässä”, sanoi apulaispääministeri
Nick Clegg jatkaen: ”tästä hyötyvät kaikki”. (Suomalainen kouluruokailu on
toiminut innoittajana ja mallina Englannin ponnisteluille kehittää omaa
kouluruokailusysteemiään)
Englanti
Jamie Oliverin värikäs ja dramaattisen havainnollistava esitys amerikkalaisen ja englantilaisen
kouluruokailun tilasta antaa mahdollisuuden vertailla suomalaisen kouluruokailun etuja ja
haasteita (TED, Jamie Oliver helmikuu 2010) http://www.ted.com/talks/jamie_oliver.html
Worcestershire County Councilin hauska promootiovideo maksuttoman kouluruokailun
puolesta idealla ”Mitä kaikkea säästyneellä rahalla perhe voisikaan tehdä?” (elokuu
2013)http://www.youtube.com/watch?v=P66eozEGR4g
The Telegraph-lehden videoreportaasissa apulaispääministeri Nick Clegg kertoo, miksi hän
haluaa tarjota kaikille alle 8-vuotiaille maksutonta kouluruokaa (syyskuu
2013)http://www.telegraph.co.uk/news/newsvideo/uk-politics-video/10315935/Nick-Cleggannounces-free-school-meals-plan.html
BBC Breakfast-aamuohjelman haastattelussa kouluministeri David Laws kertoo, miksi
veronmaksajien kannattaa satsata mittava summa verorahoja maksuttomaan kouluruokaan
(lokakuu 2013) http://www.youtube.com/watch?v=CO9oxVjnO8w
Kuva 1: englantilainen koululounas
http://www.headforart.com/2010/10/20/fruitful-set-up/
Kuva 2: Jamie Oliver
http://www.telegraph.co.uk/education/educationnews/4423132/JamieOlivers-school-dinners-improve-exam-results-report-finds.htmlKuva 3: Nick
Clegg ja puoliso syömässä koulussa. Kuva: Russell Cheyne/Reuters,
http://www.theguardian.com/commentisfree/2013/sep/18/free-schoolmeals-lib-dem-achievement
Ranska
Ranskassa lounastauko on pitkä, jopa kaksi tuntia. Perinteisesti osa lapsista
lähtee keskellä päivää kotiin syömään perheensä kanssa, osa ruokailee
koulun maksullisessa ravintolassa. Koululounas on yleensä kolmen tai jopa
viiden ruokalajin ateria: alkupala, salaatti, pääruoka, juustolautanen ja
jälkiruoka. Ruokajuomana on vettä. Menu-vaihtoehtoja on yksi. Esi- ja
alakouluissa ruoka tarjoillaan pöytiin. Makeis- ja limuautomaatit ovat
kiellettyjä ranskalaisissa kouluissa.
Ranska
Myös Ranskassa kouluruoan laatuun panostetaan: jo 1970-luvulla tehtiin
ensimmäinen suositus kouluruokailulle. 2000-luvun suositukset korostavat
terveellisyyttä ja tasapainoisuutta sekä nautintoa: yhdessä syöminen,
kokemuksen jakaminen, mielihyvä ja erilaiset maut ovat tärkeä osa
ruokailua. Ranskalainen opetusministeriö on jopa antanut 30 minuutin
minimiaikarajan ruokapyödässä istumiselle. Kysyttäessä, miksi pistää niin
paljon vaivaa ja aikaa lasten lounaisiin, ranskalaiset vastaavat: ”koska se on
sosiaalisesti, taloudellisesti ja ravitsemuksellisesti viisasta”. Tässä
järjestyksessä. Ranskassa ruokakasvatus on osa opetusta, ruokailua ja
elämää. Ranskalaiset voivat muuten ylpeillä länsimaiden alhaisimmilla
lasten lihavuusluvuilla.
Ranska
CBS SundayMorning-ohjelman reportteri matkaa Ranskaan katsomaan,
tarjotaanko 3-vuotiaille todella viiden ruokalajin lounaita (CBS)
http://www.youtube.com/watch?v=F374zovIOew
http://www.youtube.com/watch?v=97s7AzBF0pg
Kuva 1: http://karenlebillon.com/french-school-lunch-menus/
Kuva 2: http://karenlebillon.com/
Yhdysvallat
Yhdysvalloissa äidit ja isät tekevät joka aamu lapsille lounaat mukaan, tai
antavat rahaa koulukahvilan lounaaseen. Tarjonta on ollut suurimmilta osin
hyvin samanlainen kuin Englannissa: pizzaa, hampurilaisia, friteerattuja
tuotteita, ranskalaisia, sipsejä, pirtelöitä ja karkkia. Amerikkalaisten lasten
ylipainosta on tullut valtava ongelma, jota vastaan yritetään taistella
parantamalla kouluruoan laatua. Sen toivotaan myös parantavan lasten
terveyttä ja yleistä ravitsemusta.
Yhdysvallat
Michelle Obama pisti liikkeelle vuonna 2010 ”The Healthy, Hunger-Free
Kids Act” -lakialoitteen. Siinä määritelty kouluruokakriteeristö tehtiin
uusimman tutkimusnäytön perusteella suomalaisia kouluruokasuosituksia
vastaavaksi: joka päivä tarjotaan hedelmää tai kasvista, max. 850
kcal/ateria, vähärasvaisempaa maitoa ja vähemmän suolaa ja transrasvoja.
Perusaterian lisäksi amerikkalaisoppilaat saavat ottaa vapaasti lisää
kasviksia ja hedelmiä, ostaa jälkiruoan tai ostaa isokokoisemman annoksen
(supersize). ”Mielestäni vanhemmilla on oikeus odottaa, että lapsille
tarjoillaan tuoretta, terveellistä ruokaa, joka täyttää ravitsemukselliset
vaatimukset”, Michelle Obama kiteytti, kun aloitteesta tehtiin laki vuonna
2012. Kriteeristön pohjalta julkaistiin uudet kouluruokasuositukset.
Yhdysvallat
Kaikki eivät ole olleet kehityksestä mielissään. Syksyyn 2013 mennessä
mm. New York, California ja Texas olivat julkisesti irrottautuneet ohjelmasta
lasten ja vanhempien myrskyisän vastustuksen vuoksi. Suurin kritiikki
kohdistui siihen, että ruoka on liian terveellistä ja että lapset eivät saa
riittävästi ruokaa. Nähtäväksi jää palaavatko sipsit, ranskalaiset ja
uppopaistetut ruoat takaisin osaksi amerikkalaiskoulujen arkea.
Yhdysvallat
KCTV 5 Newsin uutispätkä otsikolla ”Is Michelle Obama starving school
kids?” pohtii kouluruokauudistuksen haasteita (KCTV5)
http://www.youtube.com/watch?v=19_m6wNrfBE
Michelle Obama kertoo videotervehdyksessään omia näkemyksiään koulun
ja kouluruokauudistuksen alusta (The White House – Let's Move Initiative)
http://www.youtube.com/watch?v=jbGuQAj9pmI
Yhdysvallat
Kuva 1 ja 2: USDA
Kuva 3: Gary Tramontina for The New York Times
Kuva 4: Healthy, hunger-free act 2010

similar documents