VARHAISEN AVUN MERKITYS KRIISITYÖSSÄ Soili Poijula

Report
Soili Poijula
psykologi, traumapsykoterapeutti VET
Oy SYNOLON Ltd
19.11.2012 JOENSUU,
Kriisikeskus 10-vuotta - juhlaseminaari
Terveydenhuoltolaki
(HE 90/2010)1.5.2011
säädöksiä psykososiaalisesta tuesta:
 ensihoitoa koskevassa pykälässä (§ 40)
säädetään velvollisuudesta ohjata
onnettomuuden uhrit kriisiavun piiriin ja
 mielenterveystyöpykälän (§ 27) säädös:
psykososiaalinen tuki ja palvelut sisältyvät
lain edellyttämään mielenterveystyöhön.
 Lisäksi velvoite psykososiaalisen tuen ja
palveluiden sisällyttämisestä
valmiussuunnitelmiin.
2012
copyright [email protected] poijula
Henkirikoksen uhrien omaiset
- Poijula, 2010
Eniten tukea:
 perhe (85%, 80%) ja ystävät (73%, 67,5%), työtoverit (42%,
36,8%)
 vähiten tukea: vertaiset (5%, 10,5%)
SELVIYTYMISTÄ VAIKEUTTANUT:
”Se, että useimmat ihmiset eivät tiedä, kuinka kohdata ihminen,
joka on menettänyt läheisensä: välttely, pakeneminen, asian
”kuoliaaksi vaikeneminen” haavoittaa enemmän kuin asiasta
puhuminen. Kuuntelijoita on myös harvassa, kukaan ei halua
kuulla yleensä asiasta.”
”Kun itkin lapseni menetystä, hän huomautti, että sairaaloissa on
paljon lapsia, joita ei käy kukaan katsomassa jne..”
2012
copyright [email protected] poijula
3
Omaisten kokemuksia kriisityöstä
 Kriisipsykologit olivat paikalla jo sairaalassa ja sairaalan henkilökunta
oli niin ihana, että tuli olo, että haluaa elää. Ensi hetket
onnettomuudessa/väkivallassa yms. ovat ELINTÄRKEITÄ!
 Olen saanut kriisikeskuksesta ja tämän jälkeen kunnallisen
terveydenhuollon kautta paljon tukea, oli sitten kysymyksessä arkipäivä
tai viikonloppu. Ehdottomasti on ollut kantava voima.
 Kriisipalvelun työntekijät tulivat heti tapahtuman jälkeen ja ottivat
kotona ohjat käsiinsä, kun itse olin shokissa enkä pystynyt tekemään
mitään: matot o olivat tuulettumassa, kauppakassit purkamatta, lapset
saatava rauhoittumaan ja nukkumaan…
2012
copyright [email protected] poijula
4
Resilienssi, toipuminen ja häiriökehitys -malli
Resilienssi (1/3 – ½)
Luonnollinen toipuminen
-95% reagoi aluksi, suurin osa toipuu
TRAUMATAPAHTUMA
KRIISI
sokki reaktio …
Selviytyminen
Henkinen kasvu
HÄIRIÖKEHITYS
HÄIRIÖT: akuutti stressihäiriö, PTSD, MUUT
KUOLEMA SURU
MENETYS
Pitkittyneen surun häiriö, 6 kkcopyright reserved @ Soili Poijula
2012
copyright [email protected] poijula
2011
I Resilienssi
Resalire: ponnahtaa ylös uudestaan
Joustavuus ja kyky palautua voimakkaan tai pitkän puute- tai
stressijakson jälkeen - Masten

HUOM ! Yleisin seuraus / 1/3 resilienttejä
► Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan
tapahtuvaan, murehtii vähemmän ja toipuu nopeammin
YKSILÖ
 kognitiiviset taidot ja persoonallisuuserot (ekstroversio),
jotka liittyvät tehokkaaseen ongelmanratkaisuun, itsesäätelyyn ja
stressiin sopeutumiskykyyn
 minä-pätevyys, itsetunto, ongelmanratkaisu, myönteiset
ihmissuhteet, usko tai hengellisyys ja huumori
YMPÄRISTÖ
- myönteinen, tukea-antava
2012
copyright [email protected] poijula
• Kohderyhmä: Kaikki lapset ja nuoret
• Tavoite: Oppia selviytymään vaikeista tilanteista ja epämiellyttävistä
tunteista jo lapsena
• Keino: opetetaan kognitiivisen terapian perusperiaatteet
• Pääperiaate: elämä on helpompaa, kun oppii ohjaamaan ajatuksiaan ja
hallitsemaan tekojaan silloin, kun tunteet ovat voimakkaat.
• Aikuiset tukijoina: Lapset tarvitsevat aikuisilta tukea tunteiden hallintaan.
Vanhemmat ja opettajat tärkeimmät lapsen ja nuoren auttajat ja opettajat.
2012
copyright [email protected] poijula
7
II Toipuminen
 varhaisvaiheessa kohtalaisia tai vakavia
psyykkisiä oireita ja merkittävää häiriötä
päivittäisessä toiminnassa, jotka vähenevät asteittain
useiden kuukausien aikana ennen paluuta traumaa
edeltävälle perustasolle
2012
copyright [email protected] poijula
Kun tasapainottavat tekijät
vaikuttavat:
 tapahtuman realistinen
havaitseminen
 asianmukainen tuki tilanteessa
 asianmukaiset ratkaisukeinot
 ongelman ratkaiseminen
 tasapainon palautuminen

2012
kriisin välttäminen
copyright [email protected] poijula
Kun yksi tai useampi
tasapainottava tekijä
puuttuu:
 vääristynyt havainto
tapahtumasta
 ei asianmukaista tukea
tilanteessa
 ei asianmukaisia
ratkaisukeinoja
 ratkaisematon ongelma
 tasapainottomuuden
jatkuminen
KRIISI
Sosiaalinen tuli
2 sosiaalista selviytymistaitoa:
 kyky ottaa vastaan tukea ilman että tuntee tulevansa
nöyryytetyksi tai riippuvaiseksi
 taito antaa tukea olematta ylisuojeleva
Sosiaalisen tuen muotoja:
 tunnetuki
 välineellinen tuki
 vahvistava tuki
 tietoa antava tuki
 läsnä oleva tuki
 suhdetuki
 sosiaalisiin toimintoihin liittyvä tuki
2012
2012
copyright [email protected] poijula
10
IV SELVIYTYMINEN

= ponnistelut ympäristön fysiologisiin ja psykologisiin reaktioihin
kohdistuvien vaatimusten vaikutusten vähentämiseksi

Yksilöllisyys: toiminta, analysointi ja reflektointi, tunteiden ilmaisu tai
kätkeminen
Trauman jälkeisinä päivinä uhrit siirtyvät I stressiajanjaksosta
uudelleenarvioinnin ajanjaksoon
II
I stressiajanjakso
äärimmäiset defenssit
kuten tunteiden hallinta, dissosiaatio ja keskittyminen selviytymiseen
hengissä traumasta
II uudelleenarvioinnin ajanjakso
traumaattisen tapahtuman tunkeutuvat muistot, psykologisena tehtävänä
tapahtumien ja niiden seurausten sulattaminen

Tärkeintä ovatko selviytymisponnistelut tuloksellisia, ei niinkään
mitä keinoja käyttää
2012
copyright [email protected] poijula
Selviytymistyyli
 Aktiivisuus, optimismi ja rohkeus kohdata vaikeudet tosiasioina
 kärsivällisyys
 välttely ja annostelu
 sosiaalisen tuen etsiminen
 positiivinen uudelleenmäärittely
 myönteinen käsitys itsestä
Riskitekijöitä
 tunteiden säätelyyn keskittyvä selviytyminen
 sosiaalinen vetäytyvyys
 itsesyytökset
Murehtiminen (rumination) on kielteiseen mielialaan liittyvä.
Itsereflektio ja toistuva ja passiivinen keskittyminen omiin kielteisiin tunteisiin
selviytymiskeino, johon kuuluu huomion keskittäminen itseen
- Lyubomirsky & Nolen-Hoeksema, 1993
2012
copyright [email protected] poijula
Onnistunut selviytyminen




2012
1) kyky jatkaa tehtäväorientoitunutta
toimintaa
2) kyky säädellä tunnetta
c) kyky ylläpitää myönteistä oman arvon
tunnetta
d) kyky ylläpitää ja nauttia palkitsevista
ihmissuhteista ja kontakteista
copyright [email protected] poijula
PSYYKKINEN TRAUMA
Aiheuttaja on yleensä rasittava, järkyttävä ja
poikkeuksellisen traumatisoiva tapahtuma, joka
ylittää yksilön voimavarat ja voi käynnistää
psykofyysisen prosessin riippumatta siitä, onko
samassa yhteydessä tapahtunut fyysistä
vahingoittumista.
Järkyttävimpiin tapahtumiin kuuluvat toisen
ihmisen toiminnallaan aiheuttamat ja yksilön
henkilökohtaista koskemattomuutta ja ihmisarvoa
loukkaavat teot.
2012
copyright [email protected] poijula
Stressin taustamekanismit
 Autonominen hermosto aktivoituu: pelkoreaktio
 Autonomisen hermoston sympaattinen aktivaatio
(”kaasu”)



Adrenaliini-noradrenaliini
”Taistele tai pakene”
Jähmettyminen, jos pako tai taistelu ei ole mahdollista
 Parasympaattisen aktivaatio (”jarru”)
 rauhoittumisjärjestelmä
 oksitosiini
 Elimistön hormonaaliset muutokset
2012
copyright [email protected] poijula
Ylivireisyys ja traumatisoituminen
 Yhteys: voimakas kehon ylivireytyminen heti kriittisen
tapahtuman jälkeen – suuri riski myöhemmille
ongelmille
Esim. peritraumaattinen tiheä pulssi
 Stressihormonieritys – tehostunut traumamuistojen
muistiin tallentuminen
 Muistiprosessit: Aivoilla on selektiiviset resurssit ja
rajoitettu kapasiteetti
 Neurobiologia 6 tunnin ikkuna muistin
kiinnittymiseen, jonka aikana muistot ovat
muovattavissa ja konsolidoitumista voidaan hallita,
aistimustieto tarvitsee kognitiivisten resurssien
käyttöä tietyillä aivoalueilla muistiin tallentumisessa
2012
copyright [email protected] poijula
DISSOSIAATIO

Katkos tavallisesti integroituneissa tietoisuuden, muistin, identiteetin
tai ympäristön havaitsemisen funktioissa (APA; 1994)

Traumaattisen tapahtuman kokenut on muuttuneessa tietoisuuden
tilassa
Voimakas stressi aiheuttaa lähes kaikissa dissosiaatio –oireita


Normaali dissosiaatio, ei liity sopeutumista estäviin responsseihin
Patologinen dissosiaatio liittyy häiriökehitykseen; dissosiaatiohäiriöt

Arvioitava dissosiatiiviset oireet vastatraumatisoituneilla

TURTUNEISUUS, DEPERSONALISAATIO, TRAUMAN
UUDELLEENKOKEMISEN TUNNE JA MOTORINEN LEVOTTOMUUS
ENNUSTAVAT PTSD:TÄ

2012
copyright [email protected] poijula
PTSD:n RISKITEKIJÄT
Peri- ja posttraumaattiset tekijät vahvin PTSD:n
ennustaja
- Trauman vakavuus
- Sosiaalisen tuen heikkous
- Elämän stressit
vs. pretrauma
1) Lapsuudessa hyväksikäytön historia
2) Psykiatrinen historia
3)Perheen psykiatrinen historia
2012
copyright [email protected] poijula
Traumaperäinen stressihäiriö
(www.kaypahoito.fi)
Traumatisoiva tapahtuma +
 Kohonnut vireystila
 Uudelleen kokeminen tai trauman tunkeutuminen
tajuntaan yhä uudelleen
 Välttämisoireilu ja tunteiden turtuminen
2012
copyright [email protected] poijula
Työkyvyttömyys on yleinen ja vakava
PTSD:n seuraus
PTSD aiheuttaa samalla tavalla työkyvyttömyyttä kuin vaikea
masennus työstä poissaolopäivillä mitattuna ja enemmän kuin muut
ahdistuneisuushäiriöt, päihde- ja huumeriippuvuushäiriöt ja monet
krooniset sairaudet
TYÖKYVYN HEIKENTYMINEN
The Work Limitations Questionnaire (Lerner ym., 2004)
Työn tuottavuuden menetyksen keskiarvo 12.9 %, terveillä 2.6 %.
vaikeasti masentuneilla 11.4 %
2012
copyright [email protected] poijula
20
Trauman jälkeinen alttius addiktioille
6 – 18 kk traumaattisen tapahtuman jälkeen
altistuneet voivat alkaa käyttää alkoholia tai muita
päihteitä/huumeita selviytyäkseen trauman vaikutuksista
 Aikaisemmin raittiit alkavat juoda, alkoholia käyttävät
voivat juoda enemmän ja alkoholista tai
huumeriippuvuudesta toipumassa olevat voivat retkahtaa
takaisin riippuvuuteen

Trauma... jopa krooninen stressi... voi tehdä ihmisestä 5
kertaa alttiimmman juomiselle tai muun itselääkityksen
käytölle

2012
copyright [email protected] poijula
Dyregrov & Regel (2011): Early Interventions Following Exposure to Traumatic Events: Implications
for Practice From Recent Research
Varhaisen intervention perusteluita
 Kliinisissä hoitosuosituksissa tarjotaan ”watchful
waiting” käsitystä traumaperäisen stressihäiriön
(PTSD) arviointiin ja hoitoon.
 Watchful waiting –lähestymistapa (NICE, 2005; Käypä
hoito – suositukset 2009) yksilöihin ja perheisiin voi
estää ja vaikeuttaa heidän pitkän aikavälin
selviytymistään
 Mielenterveyden yhteydessä ei ole juurikaan
selvennetty mitä watchful waiting -käsite tarkoittaa
2012
copyright [email protected] poijula
22
Miksi varhaisia interventioita
tarvitaan
 Omia traumareaktioita koskevat väärinkäsitykset ja
kielteiset arvioinnit voivat olla merkittäviä
traumaperäisten reaktioiden kehittymiselle ja
jatkumiselle ja varhainen interventio voi auttaa
muodostamaan adekvaatteja arviointeja
vastavaikuttaen siten väärinkäsityksiin ja –
tulkintoihin.
 kun taas intervention puuttuminen voi johtaa
maladaptiivisiin ajatuksiin ja käyttäytymiseen.
2012
copyright [email protected] poijula
Lasten tarpeet
 Vanhemmat tekevät tärkeitä päätöksiä heti kriittisen
tapahtuman jälkeisinä päivinä, jotka voivat vaikuttaa
perheen pitkän aikavälin selviytymiseen
Esim. kerrotaanko lapsille tosiasiat, osallistuvatko
lapset rituaaleihin, päätökset kouluun tai työhön
paluusta, tapahtumapaikan kohtaamisesta jne.
2012
copyright [email protected] poijula
SUOSITELTAVIA
Proaktiivinen varhainen interventio traumaattisissa
tapahtumissa
 Yksilöiden ja perheiden tarpeiden mukaan räätälöityjä
strategioita
 Trauman/ menetyksen kokeneet haluavat varhaista
avuntarjoamista päteviltä ammatti-ihmisiltä kriittisten
tapahtumien jälkeen (Dyregrov, 2003; Tsunamitutkimus)
 Eettisesti olisi vaikeaa pidättäytyä tukemisesta tai auttamisesta,
jos auttavia lähestymistapoja on saatavilla
 Empiiristä tukea varhaiselle interventiolle on karttumassa
- mm. Boscarino, Adams & Figley, 2005
2012
copyright [email protected] poijula
KRIISI-INTERVENTIOPERIAATTEET
- Hobfoll ym., 2007
Edistää
 rauhoittumista
 turvallisuutta
 tunnetta omasta ja yhteisön pätevyydestä
 yhteenkuulumisen tunnetta ja
 Toivoa
POIJULA, S. (2009). Traumaattinen kriisi etiikan ja
tutkimuksen valossa. Luku kirjassa A. Leppävuori ym.
(toim.) Suuronnettomuustilanteiden kriisityö.
Helsinki: Tammi.
2012
copyright [email protected] poijula
26
JOHTAMINEN
KRIISIJOHTAMINEN
Traumainformoitu
organisaatio
KRIISITOIMINTAMALLI
-Henkilös
töstä huolehti
minen
Traumaatt
inen
tapahtuma
Kriisi-interventiot
Psykologinen
ensiapu
Arviointi
ja kriisitoiminta
mallin
kehittämi
nen
Altistuneiden arviointi ja
kriisihoito sekä
traumaperäisten häiriöiden
hoito
CISM
Itsehoitokoulutus
työntekijöille
Aika: valmius tapahtuma KRIISI: sokki – reaktio / läpityökentely/ integraatio
Häiriöt:
ASD PTSD
rinnakkaishäiriöt
2012
copyright [email protected] poijula
27
KRIISI-INTERVENTIO
INTERVENTIO l. VÄLIINTULOLLA
TARKOITETAAN KLIINISESSÄ PSYOLOGIASSA IHMISTÄ
KOHDANNEEN IKÄVÄN PROSESSIN KATKAISEMISTA
SITEN, ETTÄ ULKOPUOLISEN AVUN TURVIN
KÄYNNISTETÄÄN TERVEHDYTTÄVIÄ PROSESSEJA
- Huttunen, 1994
Kriisi-interventioitten tavoitteet
 vähentää stressiä
 tasapainottaa tilannetta
 lyhentää toipumisaikaa
 palauttaa yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen
toimintakyvyn

2012
copyright [email protected] poijula
WHO: Psykologinen Ensiapu
 Humaani, tukea-antava responssi toista kärsivän
ihmistä kohtaan ja joka voi tarvita tukea (Sphere, 2011;
IASC, 2007)
= Psykologinen ja sosiaalinen apu
2012
copyright [email protected] poijula
29
copyright [email protected] poijula
PEA:n toimintaperiaatteet:
katso, kuuntele ja yhdistä
KATSO
Tarkista
Turvallisuus
Välittömän avun tarpeessa olevat
Vakavista järkytysreaktioista
kärsivät
KUUNTELE
Lähesty ihmisiä, jotka voivat tarvita
tukea
Kysy ihmisten tarpeista ja huolista
Kuuntele ja auta tuntemaan olo
rauhalliseksi
YHDISTÄ
Auta perustarpeiden tyydyttämisessä ja
palveluihin pääsemisessä
Auta ongelmista selviytymisessä
Anna tietoa
Yhdistä ihmiset läheisiin ja sosiaaliseen
tukeen
2012
30
PSYKOLOGINEN ENSIAPU
 Huoltapitävä ilmapiiri traumaattisen tapahtuman
kokeneille, mikä vähentää ahdistuneisuutta ja
rauhoittaa.
 Ihmisten psykologisesta rauhoittamisesta on vähän
empiiristä tutkimusta, mutta kliinisesti on tunnettua,
että välittävien auttajien tai sosiaalisen verkoston
jäsenten (perhe ja ystävät) läsnäolo, adekvaatti
tiedon tarjoaminen vaikuttavat rauhoittavasti.
 Fyysinen kontakti vaikuttaa rauhoittavasti
(oksitoniini- ja lapsia koskevat tutkimukset)
2012
copyright [email protected] poijula
 Psykopedagoginen interventio: nopeasti tavallisia
reaktioita koskeva normalisointi ja hallintakeinoja
koskeva tieto
 Sanalliset selitykset antavat raamit kokemukselle
ja auttavat ymmärtämään omia ja toisten
reaktioita + tietolehtiset, videot ja nettisaitit
 Kunnioita heitä, jotka eivät halua puhua – hekin
voivat selviytyä hyvin
2012
copyright [email protected] poijula
2008
@ Soili Poijula
RAISKAUS
LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ
Pitkän aikavälin reaktioita
Joillakin tytöillä ja naisilla ei ole mitään näistä
reaktioista, mutta jos sinulla on, se on normaalia.
Tavallisia pelkoreaktioiden laukaisijoita
Mitä tehdä laukaiseville tekijöille: käytä
ALTISTUSTA
Mitä voit tehdä surullisuudelle tai masennukselle
Älä anna lääkkeiden tai alkoholin haitata
toipumistasi
2012
copyright [email protected] poijula
33
Ensiavun jälkeen: strukturoidut
interventiot
HUOM! Koulutetut, pätevät kriisityöntekijät
 Traumaattisen kokemuksen kontekstualisoiminen
 Helpottaa emotionaalista ja kognitiivista prosessointia
koherentin sanallisen kertomuksen rakentamisen aikana
 Helpottaa ja kannustaa tarkoituksenmukaisten
selviytymisstrategioiden käyttöön
 Esittää mahdollisuudet haastaa syyllisyyden, itsesyytösten
ja muiden kognitiivisten vääristymien havaintoja
 Helpottaa varhaista avun hakemista ja jatkuvaa
mahdollisten psykologisten ongelmien seurantaa
 Keskittyy mielenterveyden edistämiseen
 Tarjoaa sosiaalista (ja organisationaalista) lisätukea
2012
2012
copyright [email protected] poijula
34
Traumatisoituneen perheen
kriisihoito
- Figley
 1. KERTOMINEN YHÄ UUDELLEEN (tavoitteena yhteinen








2012
kertomus)
2. VOIMAISTAMINEN
3. Poisehdollistaminen / enteiden purkaminen
4. Perheen parantuminen = vastaaminen uhrin viiteen
kysymykseen:
1) Mitä tapahtui?
2) Miksi se tapahtui?
3) Miksi minä ja toiset toimimme niin kuin toimimme?
4) Miksi minä ja toiset toimimme niin kuin toimimme
sen jälkeen?
5) Jos jotakin tällaista tapahtuisi uudestaan, pystyisinkö
selviytymään paremmin kuin nyt?
copyright [email protected] poijula
KOGNITIIVISEN TERAPIAN SOVELTAMINEN KRIISITYÖSSÄ
MANUAALI: Selviytymiskeinojen opettaminen
traumatisoituneille”
- Smith,Dyregrov & Yule, 1999
“Teaching Recovery Techniques”
Psykososiaalisedukationaalinen ohjelma traumatisoituneille
lapsille ja nuorille
Opetetaan ryhmäinterventiona traumaperäisten stressioireitten
hallintakeinoja
Mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen kaikille
altistuneille
Trauman tunkeutuvuus - mielikuvatekniikat
Ylivireisyys - rentouttamismenetelmät
Välttelyoireet - altistus
Suru
www.childrenandwar.org
2012
copyright [email protected] poijula
KOGNITIIVISEN TERAPIAN SOVELTAMINEN KRIISITYÖSSÄ
EHLERS & CLARK (2000): Kognitiivinen traumaperäisen stressihäiriön
malli
PTSD:tä ylläpitävät
 - irralliset työstämättömät traumamuistot
 - trauman ja siihen liittyvien oireiden yliherkät arvioinnit
 - dysfunktionaaliset (käyttäytyminen & kognitiivinen)
selviytymisstrategiat (välttely, märehtiminen ja tukahduttaminen)
 Erityistä lapsilla: vanhempien reaktioiden ja selviytymisstrategioiden
vaikutus lasten PTSD:n jatkumiseen
Kognitiiviset käyttäytymisterapiat tutkitusti tehokkaita
traumaattisen stressin hoidossa
- opetetaan stressin hallintaa ja rentouttamistaitoja
- luodaan johdonmukainen kertomus tapahtuneesta
- korjataan tapahtumaa ja sen syitä koskevat virheelliset ja
vääristyneet ajatukset
2012
copyright [email protected] poijula
Käyttäytymisterapian
ymmärtäminen: Representaatioiden
korvaamiskilpailu
Haavoittuvuus emotionaalisille häiriöille on yhdistetty muistin
representaatioihin (esim. minäskeemat), jotka aktivoituvat
laukaisevista tapahtumista ja ylläpitävät kielteistä mielialaa. Miten
representaatioiden vaikutusta voi muuttaa - metakognitiivisten
terapioiden kehittyminen.
 Tutkimuskatsaus: minää koskevia muistoja on monenlaisia ja
ne kilpailevat korvaamisesta.
 KKT ei suoraan muovaa muistin kielteistä informaatiota, vaan
tuottaa muutoksia positiivisten ja negatiivisten
reprsentaatioiden suhteellisessa aktivoitumisessa, jolloin
positiivisia autetaan voittamaan korvaamiskilpailu.
Brewin: Understanding cognitive behaviour therapy: A retrieval
competition account,,Behaviour Research and Therapy, Volume 44, Issue 6, June

2006, Pages 765–784
2012
copyright [email protected] poijula
38
Myötätunto itseä kohtaan
- NEFF (www.self-compassion.org)
 a) ystävällisyyden ja itsensä ymmärtämisen asenne
 b) omien kokemusten havaitseminen osana suurempaa
ihmisenä olemista sen sijaan, että tuntisi itsensä erilliseksi ja
eristyneeksi
 c) on tiedostavasti tietoinen tuskallisista kokemuksista ilman
että ylisamaistuu niihin
 vähemmän välttelystrategioita, luonnollinen altistumisprosessi
mahdollinen
 yhteydessä henkiseen hyvinvointiin
 Ne, jotka ovat myötätuntoisia itseä kohtaan, ovat
realistisia myötätunnossa toisia kohtaan; vähemmän
myötätuntouupumusta
 Ne, jotka eivät ole myötätuntoisia itseä kohtaan, kärsivät
enemmän myötätuntouupumuksesta
2012
copyright [email protected] poijula
KIITOS!
Oy Synolon Ltd:
www.traumapsych.com
[email protected]
2012
copyright [email protected] poijula
40

similar documents