Kielenopettajan ammatillista oppimista ja kehitystä

Report
Kielenopettajan ammatillista oppimista ja
kehitystä omakohtaisesti tutkimassa:
saako olla suutarin lapselle kengät?
AHOT korkeakouluissa – kielet ja viestintä
koulutuspäivän 29.3. 2012 alustus
TAMK, Tampere
Esko Johnson KPAMK
”A doctor a day keeps the apple away.”
Tässä esityksessä:
• Yhteydet (tähän) osaamisen kuvaamiseen
• Tulokulma eli vaikutushistoria tutkimukseen
• Taustaolettamukset, kehys ja tutk.tehtävä
• Aineiston ja menetelmän esittely
• Tuloksia
• Tulkintaa ja päätelmiä: millaiset kengät?
- Toivon kysymyksiä ja kommentteja!
Työ- ja opiskeluhistoriani vaiheet lyhyesti
• Fil.kand. 1974 (TuY, en, ru, kasv.tiede)
• Kielenopettaja (en, ru) kansanopistossa 19741976 ja 1977-1984
• Kielenopettaja (en, viransij.) peruskoulun
yläasteella 1976-1977
• Kielenopettaja (en, ru) teknillisessä
oppilaitoksessa 1984-1992
• Kielenopettaja amk:ssa (en) 1992-2003
• Fil.lis. 1997 (JY, engl.filol., vk. lukemisen
tutkimus)
• Kielten ja viestinnän yliopettaja (en) 2003• KT 2011 (IY, kasvatust., kielenopettajan
ammatillinen oppiminen ja kasvu)
Tulokulma eli tutkimukseni
vaikutushistoria
• Opetustyössä tunnistan: kehittämisen ja
tietämisen tarpeen (toimintatutkimus):
– Opiskelijan perehdyttäminen alan asiantuntijuuteen
työelämälähtöisesti
– Teemat: kielitarpeet ja työelämäyhteys; verkko-opetus,
kansainvälisyys ja globalisaatio
• Vakuutun omasta tutkijan ja opettajan
näkökulmastani:
– Tutkivan opettajan (teacher as researcher) identiteetti
Taustaolettamukset, viitekehys ja
tutkimustehtävä
• Tutkin omaa oppimistani ja kasvuani tunnistamieni haasteiden kautta amk:n kielenopettajan
työssä
– ammatillisen oppimisen ja kasvun kokonaisvaltainen
ymmärtäminen, sense-making (Bruner 1990; 1991)
• Kertomuksellinen tutkimus: ajallis-paikalliset
ulottuvuudet sekä yhteisön/kulttuurin ja yksilön
dialektiikka (Rauhala 1998); dialogisuus vs.
monologisuus (Linell 2003)
• Oletin ettei opettajana kehittyminen edennyt
selkeinä, perättäisinä ja ennustettavina vaiheina
– itse ja ympäristö (tasapainon hakeminen; dialektiikka)
– muutostasot (Korthagen 2004)
Vaiheteoreettinen näkemys
Lähde: Almiala (2008), mukaillen Huberman (1992)
”Tapahtuminen”?
• Realistinen käsitys vs. konstruktivistinen
käsitys (ontologia)
• Annamme merkityksiä, suuntaamme,
tavoittelemme jotakin
– teleologinen lähtökohta: ihmisen toimijuus ja
intentionaalisuus
• Ei kausaalisia yhteyksiä
– Ihminen/asiantuntija/opettaja ja hänen
(työ)elämänsä ei ole mekanismi
• Kieli, polysemia, merkitysten moninaisuus ja
tarina ilmentävät näitä yhteyksiä parhaiten
Ammatillisen osaamisen peruskysymyksiä –
näistä saattaa löytyä yhteyksiä tähän ”oskuun”
• Millainen on hyvin perusteltu kuvaus (opettajan)
ammatillisista tiedoista ja taidoista?
- paikantuneisuus, prosessimaisuus,
sopeutuminen/sopeutumattomuus; integraatio
• Miten saamme/saan selkoa ammatillisesta
oppimisesta ja kasvusta (AOK)?
• Mistä AOK koostuu ja miten se tapahtuu
(prosessoituu)?
• Riittääkö (määrittäjän) intuitio, konkreettisen
kokemuksen tuoma heuristiikka? (Esim. Huhta
2010; Wilson & Sabee 2003)
Opettajan kehittymisen tasomalli
(Korthagen 2004)
- Gestalt
- Muutostasot vaikuttavat
sisältä ulospäin ja ulkoa
sisäänpäin,
kaksisuuntaisesti
- Esim. kompetenssien taso
merkitsee praktisen
opettajatiedon, uskomusten
ja asenteiden luomaa
osaamisperustaa
(toimintakyvyn potentiaalia),
joka toteutuu käyttäytymisen
tasolla
Ammatillista kehittymistäni ohjanneet haasteet ja niihin
paneutuminen (prologi)
Tutkimustehtävä ja -kysymykset
• Tutkimusjaksona 2000-2009 esiin nousseet
oman oppimiseni ja kasvuni merkitykselliset
haasteet
• Tutkimustehtävä: oppimisen ja kasvun autobiografinen kuvaaminen amk-kieltenopetuksen
kontekstissa
• Tutk.kysymykset asetin tutkimustarinoittain, mm.
– Mitä opin ”uudesta” opettajuudesta sisällöntuottajana ja verkkoopettajana?
– Mitä metafora-analyysi kertoo opettajaksi tulemisestani?
– Miten opin kohtaamaan opettajantyöni uudet haasteet
työympäristöni globalisoituessa?
Ensimmäinen tarina: opettajana ja sisällöntuottajana verkko-opetushankkeissa
(2000–2004)
- Sisällöntuotantohankkeen toimijoiden ja kieliprojektin jäsenten keskusteluhaastatteluita
- Tutkimustekstejä ja hankkeissa tuotettuja dokumentteja
- Tutkijanpäiväkirja: tutkijahavaintojen kirjauksia
Toinen tarina: valmentajana ja kielitarpeiden tutkijana ICT-alan koulutusja tutkimushankkeessa (2005–2006)
- Koulutustapaamisten nauhoituksia ja keskustelunauhoituksia
- Hankkeissa tuotettuja dokumentteja ja raportteja
- Valmennettavien ja henkilöstöjohdon yksilöhaastattelut vuonna 2005 ja 2006
- Tutkijanpäiväkirja: havaintojen ja reflektioiden kirjauksia
Kolmas tarina: opettajana globalisoituvassa ja monikulttuuristuvassa
ammattikorkeakoulussa (2005–2009)
- Opiskelijoiden ja kollegan haastattelut
- Tutkijanpäiväkirja: reflektioita sekä keskusteluiden ja havaintojen kirjauksia
- Monikulttuurisuushankkeeseen liittyneitä dokumentteja
- Valikoima tutkimustekstejä
- Äänitallenteita opetustilanteista ja opetussuunnitelmatyöhön liittyvistä keskusteluista
Tutkimusmenetelmä ja -aineisto
• Kokonaisvaltainen ymmärtäminen 
kokonaisvaltainen eli tulkinnallinen menetelmä
– Narratiivinen analyysi (Clandinin & Connelly 2000)
– Metafora-analyysi (esim. Cameron 2003; Gibbs 1999;
Lakoff & Johnson 2003; Ricoeur 1981; 1977)
• Sense-making eli tolkun saaminen edellytti
kieleen ja kertomiseen tukeutumista
– Subjektiivisuuden ”ongelma” ratkaistavana
– Eheyden periaate; reflektiivisyys ja refleksiivisyys
– Luovuttava ns. realistisesta kielikäsityksestä (esim.
Linell 2003)
Tutkimustuloksia
Mitä opin ja miten kasvoin:
ensimmäinen tarina
Metaforat
• Uskomukset, mielikuvat ja metaforat:
sillanrakentajia itseymmärryksen ja työtodellisuuden
välillä
• Opettaja hahmottaa tehtäviään, vastuutaan ja
toimintaansa, usein tiedostamattaan
• Metafora-analyysi: minulle ristiriitainen, mutta
samalla avartava ja vapauttava kokemus
• Metaforien, samoin kuin kaiken kielen ja
vuorovaikutuksen reflektointi eli arvottaminen aina
hyödyllistä
Metafora verkko-opetuksen ja -opettajan lineaarisesta
kehittymisestä ja siihen yhdistyvät kielikuvat
(ensimmäinen tarina)
Metaforia toisesta tarinasta
Kielikuva
Kieli rakentuu
osasista ja toimii
koska se menee perille
Kieli kaipaa
korjaamista
Esimerkkejä kielikuvan esiintymisestä
Esimerkki1. Esko: Mutta on olemassa näitä lähtökohtia että (...)
lähetään (...) rakentamaan sitä virkettä katotaan sitä virkettä että onko
siinä tarpeettomia sanoja onko siinä kaikki oikein sitte sitte katotaan
sitä kappaletta
Esimerkki 2. Esko: Näin joitaki pieniä pieniä tämmösiä mutta varmasti
viesti menee perille että siinä (...) hiomistahan näissä aina tulee.
Esimerkki 3: Esko: Täs on tää tiivistelmä ja sitten tuota
(Valmennettava: mennäänkö me sano vaan) joo mennään katotaan
sitte sitä pintatasoa vähän vähän myöhemmin koska mää aina teen
niin että mää katon ensin sen sen niinkun luettavuuden
Esimerkki 1: Esko: Voisko sanoo (...) että täällä (..) et jos se riittää niin
anna sen olla sillä tavalla et jos sää haluat sitte jotenki muuten, että jos
(...) jotain isompaa remonttia niin sillon vois kuvitella että siihen
siihen laitettais jotain muuta
Esimerkki 2: Valmennettava: Pitäs jättää kokonaan tuo lause pois
siinähän se on siinä seuraavassa lauseessa sitte sanottu se että (Esko:
joo jaa niin) ei sitä tietenkään yksinään voi siihen jättää tuota
Esko: niin joo siitä pitäis oikasta muuten tuo futuuri pitäis laittaa
paikalleen mutta me voidaan kattoo niitä kieliasioita sitte kyllä
myöhemmin
Myös opiskelijat tuottavat mielikuvia kielestä…
(CommSkills-luokka 2012)
Päätelmiä
Tutkimustulosten tulkintaa
• Teknillis-rationaalisen tiedon ja osaamisen
jatkuva karttuminen
• Merkitysten jäsentyminen ja tasapainon
etsiminen itseni ja ympäristöni välillä:
koherenssi
• Opettajaksi tuleminen joka päivä
– opettajaksi tulemisen pysyvyys, jatkuvuus,
epäjatkuvuudet
– kielen keskeisyys: metaforien synty, ylläpito;
metaforien/diskurssien kilpailu, keskinäinen
ristiriita
Muutostasot Korthagenin sipulimallia soveltaen
Kirjallisuutta - 1
Bruner, J, 1991. The Narrative Construction of Reality. Critical Inquiry 18, 1–21.
Bruner, J. 1990. Acts of meaning Cambridge: Cambridge University Press.
Cameron, L. 2003. Metaphor analysis in educational discourse. London: Continuum.
Cameron, L. 1999. Operationalising ‘metaphor’ in applied linguistic research.
Teoksessa L. Cameron & G. Low (toim.) Researching and applying metaphor.
Cambridge: Cambridge University Press, 3–28.
Clandinin, D & Connelly, F. 2000. Narrative Inquiry: Experience and Story in
Qualitative Research. San Franciso, CA: Jossey-Bass.
Gibbs, R. Jr. 1999. Researching metaphor. Teoksessa L. Cameron & G. Low (toim.)
Researching and applying metaphor. Cambridge: Cambridge University Press,
29–47.
Huberman, M. 1989. The Professional Life Cycle of Teachers. Teachers College
Record 91, 31–80.
Huhta, M. 2010. Huhta, M. 2010. Language and Communication for Professional Purposes.
Needs Analysis Methods in Industry and Business and their Yield to Stakeholders.
Helsinki University of Technology. Doctoral dissertation series 2010/2. Espoo: Aaltoyliopiston teknillinen korkeakoulu.
Kirjallisuutta - 2
Johnson, E. 2011. Kielenopettajaksi tuleminen ammattikorkeakoulun
muutosmaisemassa A: Tutkimusraportteja - Forskningsrapporter. KeskiPohjanmaan ammattikorkeakoulu.
Kelchtermans, G. 2005. Teachers’ emotions in educational reforms: Selfunderstandings, vulnerable commitment and micropolitical literacy. Teaching and
Teacher Education 21, 995–1006.
Korthagen, F. 2004. In search of essence of a good teacher: towards a more holistic
approach in teacher education. Teaching and Teacher Education 20, 77–97.
Lakoff, G. & Johnson, M. 2003/1980. Metaphors we live by. Chicago: Chicago
University Press.
Linell, P. 2003. Rethinking Language, Mind, and World Dialogically: Interactional and
Contextual Theories of Human Sense-Making. Charlotte, NC: Information Age.
Rauhala, L. 1998. Ihmisen ainutlaatuisuus. Helsinki: Yliopistopaino.
Ricoeur, P. 1981. Hermeneutics and the human sciences. Toimittanut ja kääntänyt J.
Thompson. Cambridge: Cambridge University Press.
Ricoeur, P. 1977. The rule of metaphor: Creation of meaning in language. Kääntänyt
R. Czerny, K. McLaughlin ja J. Costello. Toronto: Toronto University Press.
Wilson, S. & Sabee, C. 2003. Explicating Communicative Competence as a
Theoretical Term. Teoksessa J. Greene & B. Burleson (toim.) Handbook of
Communication and Social Interaction Skills.Mahwah, NJ: Erlbaum. 3-50.

similar documents