ppt

Report
Eko- ja lähiruokailta 23.11.2011
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Pentti Seuri
[email protected]
Maatalouden ympäristövaikutukset
•
•
•
•
maankäyttö (maisema, eliölajit, avoimet näkymät)
eroosio (vesi, tuuli, kasvipeitteisyys)
luonnonvarat (kasvinravinteet, energia)
kasvihuoneilmiö (fossiilinen energia, viljelymaa,
kotieläimet)
• maatalouskemikaalit (pinta- ja pohjavedet)
• ravinnekuormitus (pinta- ja pohjavedet, Itämeri)
• GMO (evoluutio, biodiversiteetti)
Ravinteet kiertävät; energia virtaa
Keskeinen ero ravinteiden ja energian välillä:
•
•
Ravinteet noudattavat aineen häviämättömyyden lakia ja ovat näin
ikuisessa kiertokulussa; ravinteet eivät voi koskaan loppua
Energia noudattaa entropialakia, minkä mukaan energian
hyödyntämisessä tapahtuu aina tappioita, joiden seurauksena ennen
pitkää kaikki energia on muuttunut hyödyttömäksi (lämpöenergiaksi);
ellei energiaa saada jatkuvasti lisää, se loppuu ennen pitkää;
ekosysteemin ainoa kestävä energialähde on auringon säteilyenergia
Maatalouden ja luonnonekosysteemin
toimintaerot
Luonnonekosysteemi:
• Aineen kiertokulku
• Auringon valoenergia
• Biodiversiteetti (vapaa kilpailu)
Maatalousekosysteemi:
• Lineaarinen ravinnetalous
• Apuenergiaa (fossiilista)
• Monokulttuurit, puhdaskasvustot
Maataloustuotannon ja luonnon
ekosysteemin toimintaero
1)
tuotos
ulkopuolinen
tuotantopanos
KASVI
jäte
(kuormitus)
2)
tuotos
ulkopuolinen
tuotantopanos
KOTIELÄIN
jäte
(kuormitus)
Maataloustuotannon ja luonnon
ekosysteemin toimintaero
3)
KASVI
KASVINSYÖJÄ
PETOELÄIN
RAVINTEET
HAJOTTAJAT
Maataloustuotannon ja luonnon
ekosysteemin toimintaerot
• periaatekaaviot 1 ja 2 kuvaavat maatalouden
kasvituotantoa (1) ja kotieläintuotantoa (2)
• koska tuotannossa merkittävä osa
tuotantopanoksista, esim. ravinteista, tulee tilan
ulkopuolelta sekä kasvintuotanto ja kotieläintuotanto
tapahtuvat erillään, syntyy varsinaisen tuotannon
lisäksi huomattava ympäristökuormitus
• luonnon ekosysteemissä (3) ravinteet ovat ikuisessa
kiertokulussa -> ei tarvita systeemin ulkopuolisia
ravinteita eikä aiheuteta ympäristön
ravinnekuormitusta
Puutteellisen ravinteiden kierron seuraukset
Puutteellinen ravinteiden kierto on ehkä tärkein syy maatalouden
aiheuttamiin haitallisiin ympäristövaikutuksiin; useimmat maatalouden
ympäristövaikutukset aiheutuvat puutteellisesta ravinteiden kiertokulusta
joko suoraan tai välillisesti
•
•
•
•
•
•
Ravinnekuormitus
Maaperän köyhtyminen
Kasvihuonekaasupäästöt (menetettyjen ravinteiden korvaaminen)
Kasvinsuojeluongelmat, torjunta-aineiden haitat (yksipuolinen viljely)
Uusiutumattomien resurssien kuluttaminen (fosfori, energia)
Biodiversiteetin köyhtyminen (yksipuolinen viljely, heikko viljavuus
 tarvitaan enemmän viljelymaata
Maatalouden ympäristövaikutukset
Maatalouden ympäristövaikutukset
kulminoituvat globalisaatioon, joka on
ihmisten rakentama poliittinen toimintatapa
Luonnonekosysteemin toimintatapaa ei voida
poliittisilla päätöksillä muuttaa mihinkään!
Maatalouden ympäristövaikutukset
• Maatalous on ihmisen keskeisin ravinnonlähde
• Globaali maailmantalous merkitsee ravinnon
tuotannon ja kulutuksen irtautumista
toisistaan
• Uusien tuotantoteknologioiden ja
maailmankaupan avulla on voitu ”unohtaa”
ihmisen riippuvuus ekologisesta kantokyvystä
Maatalouden ympäristövaikutukset
Luonnonekosysteemit toimivat AINA paikallisesti
(toki globaalissa vuorovaikutuksessa).
YMPÄRISTÖONGELMAT OVAT GLOBAALI
ONGELMA,
MUTTA RATKAISUT PAIKALLISIA!
Kantokykymatematiikkaa
Ihmisen vuotuinen ravinnon energiatarve on n.
300 RY (1 RY = 1 kg ohraa)
Keskimääräinen hehtaarisato on 3000 RY
1 ha elättää 10 ihmistä
Kotieläimet muuntavat rehua 5 – 40 %
energiahyötysuhteella ihmisravinnoksi
=> Satoa/(peltoa) tarvitaan 2,5 – 20 –kertainen
määrä
Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä?
kg
kg
kg
kg
Tila
lannoite
panos
lanta
korjattu
sato
tuotos
kasvi kotiel.
A
100
-
80
80
B
100
100-40
=60
100 -
C
100
120-20
=100
120 -
-
%
% %
%
Pel Portt Kar Pri
kg
80 80
20
kuor
mitu
-
80
40 62 40
40
100 60
20 60 20
17
120 80
Ravinnetalouden tehostaminen
• Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon integrointi
• Paikallinen kulutus => synnyttää monipuolista paikallista
tuotantoa
• Kulutuksen ja tuotannon välille luotava vuorovaikutus
(ravinteiden kierrätys)
• Kotieläintuotteiden kulutuksessa pitäydyttävä
kohtuudessa
• Olemassaolevista ruokajärjestelmistä luomutuotanto
korostaa em. seikkoja, mutta luomussakin paljon
kehitettävää
• Paikallisuus ymmärrettävä välttämättömyytenä
ympäristön tilan hallinnassa
Typen kiertokulku Suomen maataloudessa (2002)
Tappiot pellosta
58
Typpeä
maatalouteen
100
SATO
70 KasviKasvituotanto
tuotteet
13
Pellolle
35 + 93 = 128
Lannan
varastotappiot
15
Lanta
peltoon
Tuontirehu
7
35
LANTA
50
Kotieläintuotanto
RUOKA
27 (13 +14)
REHU
57 + 7
Kotieläintuotteet
14
Primäärityppitase
Sato
Primäärityppi
Primäärityppitase
Taseen
ylijäämä
N kg/ha
N kg/ha
%
N kg/ha
Koko
maatalous
74
100
74
78
Kasvinviljelytilat
60
90
67
40
Kotieläin-tilat
88
110
80
116
Typen käytön tehokkuus maataloudessa ja erikseen kasvinviljely ja kotieläintiloilla =
primäärityppitase
ulkopuolinen typpipanos = primäärityppi, sisältää väkilannoitteet, laskeuman ja biologisen
typen sidonnan
primäärityppitase = sato/primäärityppi * 100 = montako % primääritypestä korjataan satona
talteen
Seitsemän luomutilan typpitalous
(Seuri 2005)
kg/ha
kg/ha
kg/ha
%
%
%
-
kg/ha
Peltotase
Porttitase
Kierrätyskerroin
N-ylijäämä
Farm
Tuot.suunta
Primääri
N-panos
N
pellolla
N-sato
primä
äritase
1
maito
60
92
69
115 75
34
1,53
40
2
maito
68
108
75
111 69
30
1,6
49
3
maito
53
83
56
106 68
30
1,56
44
4
Naud.liha
69
113
84
122 74
18
1,64
60
5
Naud.liha
65
113
73
113 65
20
1,74
53
6
Naud.li
ha/vilja
52
89
50
106 62
17
1,7
48
7
Vuohi/
vihann
es
56
73
45
80
30
1,3
55
62

similar documents