Ongelmien synty ja kustannusten luonne

Report
Ongelmien synty ja kustannusten luonne
Projektipäällikkö Jukka Ohtonen
Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön –hanke
Aleksisi Kiven katu 24 C 33200 Tampere
045-86722 118 [email protected]
Opiskelu
Perheenjäsenet
Sukulaiset
Työssäkäynti
Koulunkäynti
Nuoren oma
elämismaailma
Ystävät
Lebenswelt
Harrastaminen
Henkilökohtaiset
kokemukset
Sisällölliset tiedot
ilmiöiden luonteen tunnistaminen
Vallitsevat toimintakäytännöt
Normatiiviset reunaehdot
lait, säädökset
Määrälliset tiedot
ilmiöiden laajuuden tunnistaminen
Syrjäytymisen yksiselitteinen määrittely puuttuu.
Syrjäytyminen määritellään:
- yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoudeksi
Raunio K. (2006): Syrjäytyminen – Sosiaalityötä kiinnostavia näkökohtia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki
- kasautuneeksi huono-osaisuudeksi, jossa yhdistyvät pitkäaikainen tai toistuva
työttömyys,
toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen
yhteiskunnallisesta osallisuudesta
Hallinnonalojen välisen syrjäytymistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:20. Helsinki.
- historialliseksi prosessiksi, jossa toisiaan seuraavat vaiheet muodostavat noidankehän
Siljander P, Ulvinen V-M. (toim.) (1996): Syrjäytymisestä selviytymiseen. Vaikeuksien kautta elämänhallintaan.
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 66/1996.
Aikaisempaa syrjäytymiskeskustelua ja
Valtiontalouden tarkastusviraston huomioita 2007
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy.
Toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Edita. Helsinki
- jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämän uralle ja syrjäytyy pysyvästi
työmarkkinoilta, tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron
kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta (s. 7).
- ”Tarkastuksen perusteella nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden pirstaleinen
kokonaisuus on osittain seurausta nykyisen lainsäädännön ja muiden toimintaa ohjaavien
säädösten ongelmista.”
- Nykyinen lainsäädäntö ei tue parhaalla mahdollisella tavalla toimivaa
hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä.” … ”Paikallisella tasolla ja käytännön
moniammatillisessa yhteistyössä ongelmat liittyvät erityisesti salassapitosäädösten tulkintaan.”…
”Tarkastuksessa havaittiin, että syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden
kokonaisvaikuttavuuden arviointi on käytännössä mahdotonta.” (s. 8).
Kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu sekä ajankohtaisseminaarit
- yhteistyö Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa (koordinaatti.fi)
1. MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN
Kirsti Mäenpää / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasala
2. MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄ
Jani Ursin:
kirjallinen työskentely
Tapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi ja Norja
3. KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTA
Tuomas Leinonen:
SATAEDU ja Kokemäen kaupunki
Jukka Ohtonen:
kustannuskäsitteet , koulutuksellinen syrjäytyminen
4. NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINEN
Jukka Ohtonen: yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus, koulutoimi
Tapio Kuure:
verkostokysely (Fontain Park Oy), Kangasalayhteistyö
5. TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA)
6. HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA)
12.
Tilastokeskus: Tulonjaon muutokset Euroopassa vuosina 2005–2009
Koulutusvaatimus
Muutos
Huom.
Perusaste
- 453 000
Kovimmin kilpaillut työpaikat
Keskiaste
+ 145 000
Alempi korkeakouluaste
+ 167 000
Ylempi korkeakouluaste
+ 158 000
Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012):
Hukassa – keinä ovat syrjäytyneet
nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.
Koulutus
Työllisyysaste
Huom.
Perusaste
60%
Keskiaste
80%
Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi
naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä
10 vuotta miehiä myöhemmin.
Korkeakouluaste
90%
Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012):
Hukassa – keinä ovat syrjäytyneet
nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.
17-29 -vuotiaat työttömät
80000 Henkilömäärä
70000
68114
67951
73932
65656
67690
64681
61637
58738
60000
51915
49851
50000
42461
40000
30000
20000
10000
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Lukujen lähde: Tilastokeskus
2010
Koko sodan jälkeisenä aikana (1945-2009) Suomesta on muuttanut ulkomaille 883 000 henkilöä ja ulkomailta Suomeen 728 000.
Suomesta on siis vuoden 1945 jälkeen muuttanut 155 000 henkilöä enemmän ulkomaille, kuin ulkomailta on muuttanut Suomeen.
40
% (laskettu kummastakin ryhmästä erikseen)
34
35
Kotimaiset kielet
30
25
25
22
19
20
15
27
Muut kielet
18
11
17
13
8
10
5
5
1
0
0-9v
10-24v
25-40v
41-59v
60-74v
75- v
Lukujen lähde: Tilastokeskus
%
100
90
5
19
11
11
80
70
2
5
13
15
60
65- v
45
50
40
32
18
Lkm:
15-29v
28
24
0-14v
20
10
0
30-54v
47
30
20
55-64v
45
16
15
9
19
Kotimaiset kielet
Venäjä
Saksa
Muut kielet
5 156 000
58 000
Vieraskielisten
'vanhin väestö'
5 600
181 000
Lukujen lähde:
Tilastokeskus
yht. 5 401 000
29 v vain peruskoulun suorittaneet
180
160
Jokaisella 29 v täyttäneellä, ainoastaan peruskoulun suorittaneella
on takanaan 13 vuotta elämää pelkän peruskoulun varassa.
158
140
Koska kuviossa on kyse ainoastaan yhdestä ikäluokasta, kaikkien
17-29–vuotiaiden, vain peruskuluun opintonsa jättävien nuorten
kokonaismäärä kunnassa on noin kymmenkertainen kuvion lukuihin verrattuna.
120
100
81
80
Näin ollen esim. Porissa on noin 1 600 nuorta, jotka evät hanki peruskoulun jälkeistä
tutkintoa, Raumalla 800, Kankaanpäässä 250, Eurassa 250, Huittisissa ja Ulvilassa 200,
Kokemäellä noin 150 jne. Koko Satakunnassa näiden nuorten määrä on noin 3 700.
60
40
20
25
24
19
19
14
11
10
8
8
7
6
6
4
4
3
3
0
Lukujen lähde: Tilastokeskus
2
1
Koko maa
Satakunta
Maakunta
Kaikki 29-vuotiaat yhteensä
Yhteensä
Koko maa yhteensä
67080
Ylioppilastutkinnon tai
vastaavan suorittaneet
Ei-työllisinä eikä Yhteensä
opiskelemassa (%)
(%)
18
10
Henkilöt, joilla ei perusasteen
jälkeistä tutkintoa
Ei-työllisinä eikä
opiskelemassa (%)
Yhteensä
(%)
Ei-työllisinä eikä
opiskelemassa (%)
14
15
41
Uusimaa
22682
15
13
12
19
37
Varsinais-Suomi
5873
19
11
13
14
45
Satakunta
2271
21
8
22
16 *
44
Kanta-Häme
1822
18
7
15
17
37
Pirkanmaa
6610
19
11
13
12
43
Päijät-Häme
2242
22
8
22
19
44
Kymenlaakso
1889
24
8
18
16
52
Etelä-Karjala
1423
21
8
14
13
37
Etelä-Savo
1320
20
8
20
13
46
Pohjois-Savo
2626
22
7
18
13
46
Pohjois-Karjala
1754
24
8
14
12
52
Keski-Suomi
3344
20
8
19
12
45
Etelä-Pohjanmaa
2059
19
6
18
12
36
Pohjanmaa
2179
17
8
14
13
36
Keski-Pohjanmaa
796
20
7
15
8
45
Pohjois-Pohjanmaa
5197
21
9
15
11
45
Kainuu
760
21
4
18
12
44
Lappi
1883
22
8
24
14
46
Ahvenanmaa
350
16
15
27
24
19
*Satakunnassa on tällä hetkellä arviolta 4 500 nuorta (16-29v), jotka eivät hanki perusasteen jälkeistä koulutusta.
Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko
koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi.
Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko.
Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan
koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin
seminaarissa esittämä taulukko.
Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan
%
lkm
5,5
27 624
2
2 046
Ammatillinen koulutus
8,1
10 359
Ammattikorkeakoulukoulutus
6,4
8 202
Yliopistokoulutus
4,9
7 052
Koulutussektorit yhteensä
Lukiokoulutus
Lukujen lähde: Tilastokeskus
Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan
koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin
seminaarissa esittämä taulukko.
14
%
12.2
12
10
9.7 9.6
8.5
8
8.2 8.1 8.1
7.9 7.9 7.8 7.8
7.6 7.4 7.4
6.8 6.8 6.6
6
6.3 6.2
5.3 5.1
4
2
0
Lukujen lähde: Tilastoksekus
7 500 /v suorittaa vain peruskoulun (n. 12% ikäluokasta)
60 000 on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella
60 000 17-29 –vuotiasta on työttömänä
50 000 on syrjäytynyt ja näistä 32 000 ei näy tilastoissa ja
neljännes on maahanmuuttajataustaisia
40 000 perusaste & työmarkkinoiden /koulutuksen ulkopuolella
40 000 15-29v käyttää psyyken- tai unilääkkeitä
13 000 16-29v on eläkkeellä, joista 10 000:lla psyyken ongelmia
3 400 on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä
200 15-29v tekee itsemurhan
100 vankilassa
…
Peruste
Vaikea kehitysviivästymä
– joista vaikeimmin kehitysvammaisia
Lievä kehitysviivästymä
Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava
Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen
sopeutumattomuus
Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät
oppimisvaikeudet
Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat
oppimisen vaikeudet
Näkövamma
Kuulovamma
Muu syy
Yhteensä
Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, %
Esiopetus
252
147
278
79
Vuosiluokat
1-6
7-9
1561
859
757
395
3680
3514
4590
2635
Lisäopetus Yhteensä
77
2749
56
1355
70
7542
40
7344
11
3268
2582
33
5894
47
815
503
17
1382
392
12
24
134
1 229
9,3
5923
145
250
5652
25 884
7,5
3541
86
140
5434
19 294
10,4
17
9
6
34
303
23,4
9873
252
420
11254
46 710
8,5
Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].
Toiminta nyt (%)
Toimeentulo (%)
Työssä
Opiskelemassa
Työtön
Palkka
Opintotuki
Toimeentulotuki
31
31
38
47
23
29
Tyytyväisyys elämään (%)
Siviilisääty (%)
Kyllä
Ei
Eos
Naimaton
Naimisissa
Eronnut
90
5
5
83
13
4
120000
Henkilöiden lkm
Syntymäkohortti
Muut työvoiman ulkopuolella
100000
Opiskelijat
Eläkeläiset
80000
Suuret
ikäluokat
Välirauhan
lapset
Työttömät
Työlliset
60000
40000
20000
0
18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74
Lukujen lähde: Tilastokeskus
Ikä vuonna 2009
Suomenkin osalta tiedetään, että alempiin sosiaaliryhmiin
lukeutuvat ja vähemmän koulutetut ihmiset sairastavat eniten.
Tästä huolimatta ylempiin sosiaali- ja tuloluokkiin kuuluvat ja
pitkälle koulutetut käyvät muita enemmän:
- terveystarkastuksissa,
- seulontatutkimuksissa,
- hammashoidossa,
- fysikaalisessa hoidossa ja
- käyttävät lääkäripalveluja tarpeeseen suhteutettuna enemmän
kuin heikommassa sosiaalisessa asemassa ja vähäisemmällä
koulutuksella olevat kansalaiset.
Häkkinen U, Alha P, toim. (2006): Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot. Terveys 2000 -tutkimus..
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B10 / 2006. Helsinki.
Perusterveydenhuollon saatavuudessa ilmenee selkeät
tuloryhmittäiset erot.
21 OECD -maan vertailussa Suomi sijoittuu heikoimmin
perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntien ja toiseksi
heikoimmin erikoissairaanhoidon lääkärissäkäyntien tasaarvon suhteen.
OECD esitti vuonna 2005 Suomelle 20 suositusta, joista
ensimmäinen on juuri väestön yhdenvertaisuuden
parantaminen lääkäriin pääsyssä.
http://www.oecd.org/dataoecd/40/57/35817834.pdf
Ks. myös Valtonen H. (2006): OECD, rakenteet ja politiikka. Sairaala-lehti 3/2006.
”Tutkimus osoitti, että terveysongelmaisten pätkätyöläisten on
vaikea vakiinnuttaa työuraansa.
Kun pätkätyösuhteita jatketaan, suositaan terveitä.
Toisaalta havaittiin, että pätkätyönkin menettäminen huonontaa
henkistä hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa.”
Tilapäisenä kunnan töissä II -tutkimus
Virtanen P. (ym.). Työsuojelurahasto. 2005.
http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=101295

similar documents