Luento2 - Jyväskylän yliopiston Koppa

Report
ETNA202 Menetelmäopinnot II
Tekstit ja visuaaliset dokumentit
Luento II: Muistitietoaineistot
Arja Turunen
FT, tutkijatohtori
[email protected]
1
Tammikuun luentojen sisällöt
• 14.1.:
– kurssin sisältö, tausta ja tavoitteet
– Arkistolaitoksen esittely (arkistokurssi)
– Tutkimusetiikka (arkistokurssi)
• 15.1.: Muistitietoaineistojen tutkimus (arkistokurssi)
• 16.1.: ”Valmiiden” tekstien tutkimus (uusi)
• 17.1.: Kuvien tutkimus, kuvaa ja tekstiä sisältävien
aineistojen tutkimus (uusi)
• 21.1.: Internet-aineistot (sähköisten aineistojen kurssi)
• Huom.! Luentodiat tulevat koppaan!
2
Arkistomatka Helsinkiin 14.–15.2.
• Lähtö Jyväskylästä klo 7!
• Vierailukohteet torstaina 14.2.:
– Kansan Arkisto
– SKS
– Helsingin yliopiston kansatieteen ja folkloristiikan oppiaineet
• Vierailukohteet perjantaina 15.2.:
– Museoviraston kuva- ja keruuarkisto, esinekokoelmat
– Kulttuurien museo
• Yöpyminen Eurohostel-retkeilymajassa Katajanokalla, laitos
maksaa yöpymisen ja aamupalan, lakanat ja pyyhkeet
sisältyvät hintaan
• Erillinen ilmoittautuminen Korpissa – täyttäkää myös
kysely!
3
Tehtävä arkistomatkalle
1) Tutustuminen arkisto-aineistoon ja sen käyttöön
• Kukin ryhmä lukee yhden artikkelin, jonka lähteenä on
käytetty arkistoaineistoa tai -aineistoja
• Ryhmän tehtävänä on
– selvittää, millaisia käytetyt arkistoaineistot ovat ja missä ne sijaitsevat
– valita SKS:n tai Museoviraston aineistoista muutama näyte, joka
tilataan arkiston varastosta hyvissä ajoin ennen arkistomatkaa
– tehdä 10 minuutin suullinen alustus artikkelin sisällöstä ja siinä
käytetyistä arkistoaineistoista. Alustus pidetään arkistomatkalla joko
SKS:n Kansanrunousarkistossa tai Museoviraston arkistoissa
2) Valmistelkaa ryhmissä 1–2 kysymystä jokaista kohdetta varten
4
Artikkelit (5 kpl)
• Artikkelikokoelmasta Tuulikki Kurki (toim.) 2004: Kansanrunousarkisto,
lukijat ja tulkinnat. (Helsinki: SKS) seuraavat artikkelit
– Outi Fingerroos: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus
(Neittaanmäki, Kiiveri, Väkeväinen, Niemelä)
– Kaarina Koski: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita
uskomustarinoiden luokittelusta (Lehtovaara, Tuukkanen, Lehtinen, Malin)
– Pauliina Latvala: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä (Sorvari, Varjola,
Ikonomidis, Heikura)
• Artikkelikokoelmasta Lakomäki, Sami & Latvala, Pauliina & Lauren, Kirsi
(toim.) 2011: Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin
aineistoihin. (Helsinki: SKS) seuraava artikkeli
– Helena Saarikoski: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen
kirjoitetuissa aineistoissa (Lindström, Urtti, Keinänen, Jurvelin)
• Artikkelikokoelmasta Korkiakangas, Pirjo & Olsson, Pia & Ruotsala, Helena
(toim.) 2005: Polkuja etnologian menetelmiin. (Helsinki: Ethnos ry)
seuraava artikkeli
– Riitta Räsänen: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen
näkökulmina kyselyaineiston tulkinnassa. (Heikkinen, Laine, Anttila,
Kärkkäinen)
5
Alustuksen sisältö
•
•
•
•
•
Artikkelin tekijä(t): nimi ja tieteenala
Artikkelin aihe ja sisältö
Mitä muistitietoaineistoa artikkelissa on käytetty?
Mitä taustatietoja aineistosta kerrotaan?
Onko muistitietoa käytetty lähteenä, kohteena vai
menetelmänä?
• Miten muistitietoaineistoa on analysoitu
(menetelmä, lähestymistapa)?
6
Kurssin suorittaminen
• 4 op:
– Läsnäolo luennoilla
– Arkistomatka
– Arkistomatkaan ja muistitietoaineistoihin liittyvä harjoitustyö –
esitellään arkistomatkalla
– Ns. valmiisiin aineistoihin sisältyvä harjoitustyö – esitellään luennoilla
25.-27.2.
• Jos sähköisten aineistojen kurssi suoritettu jo aiemmin:
– Tehdään vain muistitietoaineistoihin liittyvä harjoitustyö
– Läsnäoloa edellytetään luennoilla 14.-15.1., + 27.2.; läsnäoloa 16.17.1. suositellaan
• Jos arkistoaineistojen kurssi suoritettu jo aiemmin:
– Tehdään vain ns. valmiisiin aineistoihin liittyvä harjoitustyö
– Läsnäoloa edellytetään luennoilla 16.-17.1., 21.1.+ 25.-27.2.;
7
Kertauksena
• Aiempi jako: kenttätyöaineistot,
arkistoaineistot, sähköiset aineistot
• Nyt: Havainnointi ja haastattelu & Tekstit ja
visuaaliset aineistot
• Tämän luennon teema: mitä on
muistitietoaineisto ja miten sitä tutkitaan?
8
Kenttätyö: Haastatteluja ja havainnointia = usein
luonteeltaan muistitietoaineistoa!
– Haastattelupuhetta = haastattelunauhoja → litteroitua
tekstiä
– Havainnointi = kenttäpäiväkirja, muita muistiinpanoja,
videokuvaa, valokuvia = tekstiä ja kuvia
– Ennen myös esineiden keruuta!
→ aineistoa säilytetään mahdollisesti arkistossa ja se tai
sen luettelointitiedot voivat olla sähköisessä muodossa
– kenttätyöaineisto vanhenee joka tapauksessa; kun
aikaa on kulunut tarpeeksi, kentälle ei voi enää palata
tekemään täydentäviä haastatteluja
9
Arkistoaineisto:
– Ns. valmiit aineistot
• viranomaisten tuottamat aineistot = tekstiä ja kuvia
• Lehdet, esitteet, mainokset, jne = tekstiä ja kuvia
– Muistitietoaineisto (oral history -aineisto)
• Keruukyselyt = keruuvastaukset, haastattelunauhoja,
valokuvia = tekstiä ja kuvia
• Kenttätyöaineisto = muistiinpanoja, haastattelunauhoja
ja niiden litteraatioita, valokuvia, videokuvaa = tekstiä
ja kuvia
→ aineisto pohjautuu mahdollisesti kenttätyöhön ja
se voi olla sähköisessä muodossa
10
Sähköiset aineistot:
– Sähköisessä muodossa olevaa arkistoaineistoa
(tietokantoja, digitoituja sanomalehtiä jne.) = tekstiä,
valokuvia, videokuvaa
– Internet-aineistot
• painetussa muodossa olevan tiedon / reaalimaailman
rinnakkaisversiot internetissä (esim. viranomaisten,
järjestöjen ja yritysten nettisivut) = tekstiä ja kuvia; siirtyy
myöhemmin (toivottavasti) arkistoon
• vain internetissä oleva aineisto /maailma (esim.
keskustelupalstat, muistosivustot, facebook) = tekstiä ja
kuvaa, jota voi tutkia ”perinteisen” tekstin ja visuaalisen
tutkimuksen keinoin tai internetissä tapahtuvana
kenttätyönä (verkkoetnografia)
• Aineisto voi olla muistitietoaineistoa, esim. muistelua
elämästä ennen vanhaan.
11
Muistitieto / oral history
= Ihmisten itsensä kirjoittamaa tai kertomaa tietoa
• Ulla-Maija Peltonen (2002): Muistitieto = tietoa, joka ei
pohjaudu kirjallisiin lähteisiin vaan tiedonantajan
muistiin = etnologian tyypillistä aineistoa
• Keskeistä historiallinen ulottuvuus: tutkija kiinnostunut
menneisyyden tapahtumista (vrt. nykypäivää koskeva
haastattelu)
• esim. haastattelut, kyselyvastaukset, päiväkirjat, kirjeet,
omaelämäkerrat, jne.
• Suomalaiselle muistitietotutkimukselle ominaista, että
käytetään kirjoitettuja aineistoja! (Kyselyvastaukset,
teemakirjoitukset)
12
Luennon lähteet
- Kurki, Tuulikki (Toim.) 2004. Kansanrunousarkisto,
lukijat ja tulkinnat. Helsinki: SKS.
- Korkiakangas, Pirjo & Olsson, Pia & Ruotsala, Helena
(toim.) 2005. Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki:
Ethnos Ry.
- Fingerroos, Outi & Haanpää, Riina & Heimo, Anne &
Peltonen, Ulla-Maija (toim.) 2006. Muistitietotutkimus.
Metodologisia kysymyksiä. Helsinki: SKS.
- Fingerroos, Outi & Kurki, Tuulikki (toim.) 2006. Ääniä
arkistosta. Haastattelut ja tulkinta. Helsinki: SKS.
- Lakomäki, Sami & Latvala, Pauliina & Laurén, Kirsi
(toim.) 2011. Tekstien rajoilla. Monitieteisiä
näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Helsinki: SKS
13
Oral history
• Oral historyllä tarkoitetaan haastattelumenetelmin tuotettuja
menneisyyttä koskevia aineistoja – suom. suullinen historia
• Muistitiedon hyväksyminen historiantutkimuksen lähteeksi
• Esim. silminnäkijäkuvaukset toisesta maailmansodasta
• Tärkeää nauhoitustekniikan kehittyminen
• History from below -tutkimusta: tutkitaan unohdettujen ja
syrjittyjen ryhmien suullista historiaa
• Viro: neuvostoajan vaietun historian tutkimusta, Saksa:
kansallissosialismin aika, DDR:n historia
• Suomeen oral history tuli Jorma Kalelan paperiliiton
historiahankkeiden myötä: paperityöläisten oma ääni esiin
(1981, 1986)
– Kritiikki olemassa olevaa historiantutkimusta kohtaan hierarkkisesta
asetelmasta
– Osoittautui, että paperityöläiset hahmottavat paperiliiton historian eri
tavoin kuin historiantutkija
14
Folkloristinen muistitietotutkimus
• Perinteenkeruu kansanrunoudentutkimuksessa alusta
alkaen: perinnettä kerätty kansalta, kansan parissa
• Tavoitteena katoavan perinteen säilyttäminen, etsitty
perinteen taitavia/tuntevia, hyvämuistisia ihmisiä
• 1970- ja 1980-luvuilta alkaen folkloristinen
muistitietotutkimus: elämäkerta- ja
kertojatutkimukset, perinteen yhteisöllisyys,
kertomusperinne, perinteen elinympäristö, käyttö ja
merkitykset
• Vaikutteet oral history -suuntauksesta – Ulla-Maija
Peltosen tutkimukset: Punakapinan muistot (1996),
Muistin paikat (2003)
• 1990-luvulta alkaen metodologinen tutkimus: mitä
muistitieto on, miten sitä voi tutkia
15
Kansatieteellinen muistitietotutkimus
• Tietoa kansankulttuurista on kerätty informanteilta
– Hyvämuistisuus tärkeä kriteeri
• 1990-luvulta lähtien, erityisesti Pirjo Korkiakankaan
tutkimukset: muistelun tutkimus, yksilöllinen ja
sosiaalinen/kollektiivinen muisti (Halbwachs)
– Lähellä oral history -tutkimusta: tavoitteena arkielämää
koskevan, usein syrjään jääneen tai unohdetun
menneisyyttä koskevan tiedon tai osaamisen esille
tuomista
– Hilkka Helsti 2000: Kotisynnytysten aikaan
– Maarit Knuuttila 2006: Kansanomainen keittämisen taito
16
Kyselyt
• Perinteen kerääminen tiedonantajaverkoston
jäseniltä 1800-luvulta lähtien (mm. SKS,
Museovirasto, Työväenarkisto)
• Perinnelajit, kansankulttuurin eri osa-alueet,
muistitieto historian tapahtumista ja ilmiöistä
• Kansatiede/etnologia: kansankulttuurin ilmiöiden
tallentamisesta yksilöllisten kokemusten
kartoittamiseen
• Yhä enemmän nykypäivää kartoittavia kyselyitä
• http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansa
tiede/kuinka_pukeudun_-kysely
17
Kyselyt
• Huom. Tyypillistä juuri suomalaiselle ja
ruotsalaiselle tutkimukselle!
• Vrt. Lawrence Grossbergin kommentit (Taira
2004, 2006): Yhdysvalloissa kirjoituskutsuihin
vastaisivat vain mielipuolet
• Jan Löfströmin tutkimukset: The social
construction of homosexuality in Finnish society,
from the late 19th century to 1950s (1994);
Sukupuoliero agraarikulttuurissa. ”Se nyt vaan on
semmonen” (1999).
18
Muistitieto lähteenä ja kohteena
A) Muistitieto lähteenä: tutkimuksen tavoitteena tuoda
esiin muistelijoiden omat näkökulmat menneisyydestä –
vrt. oral history, mikrohistoria
1) Muistitieto täydentävä tai elävöittävä lähde
2) Muistitieto pääasiallinen lähde
B) Muistitieto kohteena: kiinnostuksen kohteena
muistelun rakenteet ja keinot
– vrt. kerronnantutkimus; miten esim. omaa elämää tai
maan historiaa jäsennetään
• Käytännössä tutkimuksissa usein läsnä molemmat
ulottuvuudet
C) Muistitieto metodina: tutkimusaineiston tuottamisen
apuväline (Kalela)
19
Muistitiedon konstruktiivisuus
• Muistinvarainen tieto on epäluotettavaa, ei voi käyttää lähteenä?
• Tieto on luotettavaa / kyseessä on perinne, kun eri ihmiset
muistavat asian samoin
• Muistitieto on subjektiivista ja sosiaalista
• Korkiakangas 2005: muistelu tuottaa muisteluksia (suullisia tai
kirjallisia kertomuksia), jotka voivat sisältää muistoja
– Korkiakangas: mieluummin muistelu kuin muistitieto
• Muistitieto tuottaa moniäänistä kuvaa menneisyydestä
• Se, kuka kertoo, milloin, missä, kenelle ja miksi vaikuttaa siihen,
mitä ja miten muistetaan – muistamisen ja kertomisen
kontekstisidonnaisuus ja prosessuaalisuus
– Perinne ei ole sellaisenaan kerättävissä
– Esim. Kirsi-Maria Hytösen tutkimus naisten sota-ajan palkkatyötä
koskevasta muistelukerronnasta: tutkimus tehdään 2010-luvulla,
aineisto on kirjoitettu 1980-luvulla, aineisto koskee 1940-lukua
20
Miten tutkia muistitietoa?
• Muistitietoa voi käyttää ja tutkia monin tavoin – tärkeää
epistemologinen reflektio eli tutkimuksen tietoteorioiden ja
intressien tunnistaminen
• Mikä on tutkimuskysymys ja tutkimuksen tavoite?
– Haetaanko faktatietoa vai kulttuurisia merkityksiä?
– Mitä tutkimuksella halutaan sanoa, mikä on tutkimuksen
tehtävä?
• Esim. tuoda vähemmistön ääni kuuluviin
• ”Aineistojen keruu, jäsentäminen ja luokittelu ovat
olennainen osa tutkimusprosessin kokonaisuutta”
(Knuuttila 2010, 19) – aineiston keruu ja analyysi eivät ole
toisistaan erillisiä
• Mikä on aineiston muodostamisen/keruun konteksti?
– Keruuajankohdan intressit
– Tutkimuksen näkökulmat ja kysymyksenasettelu
21
Esimerkkitapaus: SKS:n housukysely
• Halusin tietoa siitä, miten housut ovat tulleet naisten
pukeutumiseen Suomessa.
• Tausta: housut ovat olleet yksinomaan miesten vaate, naisille
housujen käyttöä ei ole sallittu; se on ollut jopa rangaistava teko.
Perusteluna mm. Raamatun ohje; käytännössä taustalla sosiokulttuuriset käsitykset sukupuolesta.
• Minua kiinnosti tutkia, miten muutos naisten pukeutumisessa ja
suhtautumisessa naisten housujen käyttöön tapahtui ja mitä
muutos kertoo sosio-kulttuuristen käsitysten ja olosuhteiden
muutoksista
• Aiheesta on vähän tutkimustietoa saatavilla
• Etnologille etnografinen ote oli luonteva; teemakysely mieluummin
kuin haastattelu
• Aineisto kerätty 2006-2007 tutkimustani varten SKS:n
keruuverkoston kautta; Museovirasto ei tuolloin toteuttanut
kyselyjä
22
”Nykyään lähes kaikki naiset käyttävät pitkiä housuja jokapäiväisenä vaatteenaan,
mutta housut alkoivat yleistyä naisten pukeutumisessa vasta 1960- ja 1970-luvuilla.
Teen väitöskirjatutkimusta naisten housujen käytöstä Suomessa. Tutkin sitä, miten
naisten housujen käyttö yleistyi ja millaisia mielipiteitä naisten housujen käyttö on eri
aikoina herättänyt.
Millaisia muistoja ja kokemuksia Sinulla on housujen käytöstä? Voit kertoa aiheesta
vapaasti tai vastata alla oleviin kysymyksiin. Toivon vastauksia kaikenikäisiltä naisilta,
myös niiltä, jotka eivät käytä housuja. Myös miesten muistot ja näkemykset naisten
housujen käytöstä ovat tervetulleita
Kerro omasta housuhistoriastasi: Miksi aloit käyttää housuja? Missä tilanteissa ja
käyttötarkoituksissa aloit käyttää housuja? Mistä sait ensimmäiset housusi? Jos teit
itse, mistä sait kaavat tai mallin? Miltä ensimmäisten housujen käyttäminen tuntui?
Miten muut suhtautuivat siihen, että käytit housuja? Kuinka yleistä naisten housujen
käyttö oli tuolloin? Ketkä naiset käyttivät tuolloin housuja?
Kerro muusta pukeutumisestasi: Miten pukeudut, mitkä asiat ovat sinulle
pukeutumisessa tärkeitä? Millä perustein valitset vaatteesi? Miten pukeutumisesi on
muuttunut vuosien varrella? Millaista housujen käyttö on mielestäsi verrattuna
muuhun pukeutumiseen? Miltä housujen käyttäminen tuntuu verrattuna hameeseen
tai mekkoon?
23
Tutkimuksen tehtävä
•
•
•
•
Tuottaa tietoa aiheesta, jota on tutkittu vähän
Tuoda esiin ”unohdettu” kulttuurin osa
Tuoda esiin naisten omat kokemukset ja tulkinnat
Muistuttaa siitä, että ei ole kovinkaan kauan siitä,
kun Suomessa käytiin suomalaisnaisten
pukeutumisesta vastaavaa keskustelua kuin
musliminaisten pukeutumisesta nykyään.
• Lähestyä suomalaisten naisten
yhteiskunnallisessa ja sosio-kulttuurisessa
asemassa tapahtuneita muutoksia arkipäivän
tasolla
→ Perusteluja muistitiedon käytölle
24
Millaisena ymmärrän muistitiedon?
• Konstruktiivista – perinne ei ole sellaisenaan
kerättävissä
• Yksilöllistä ja sosiaalista
• Keruukyselynpyynnön tuottamaa aineistoa
– se, mitä ja miten olen kysynyt, vaikuttaa siihen,
miten vastataan
– Vastaukset ovat myös tiettyjen kirjoittajien
kirjoittamia – mikä on heidän taustansa ja
motiivinsa kirjoittaa?
– Vastaukset on kirjoitettu 2006–2007
25
Kuulun itte siihen sukupolveen, joka ei lapsuudessa
käyttäny pitkiä housuja, eikä vuosikymmeniin vielä
senkään jälkeen. Se vain ei kuulunut pukeutumiseen, kun
vielä asun maaseudulla, ei täällä seurattu lapsuuteni
aikana mitään muoti-ilmiöitä. [--] Voi kuinka
käytännölliset ja lämpöiset ne olis ollu, pellolla ja yleensä
pihatöis työskennellessä missä ittekin olin jo varhaisessa
lapsuudessa. [--] Kun sitten tuli vielä sota-aika ja
pulavuodet, ei ollut kankaita, mistä olis voinu uusia
vaatteita valmistaa, kaikki vanhat vaatteet muutettiin ja
tehtiin käyttöön sopiviksi. [--] Kyllä muutamilla oli jo
tuolloin pitkiähousuja mutta ne kuului herrasväkeen [--]
Niitä alkoi ilmaantua 1950-luvun alussa silloin ostin
ittelleni ensimmäiset ”farkut” pelto ja muihin pihatöihin,
siitä ne alkoi yleistyä, myöskin ittelläni, tuli valinnan
vaaraa, niin kankais kun malliskin. (SKS KRA. Housut
123.2006, nainen s. 1927)
26
Aineisto lähteenä
A) Täydentävänä tai elävöittävänä lähteenä:
päälähteenä esim. vaatetusteollisuuden
historiasta ja pukeutumisen historiasta kertovat
kirjalliset lähteet
B) Pääasiallisena lähteenä: ei juurikaan muita
lähteitä siitä, milloin housut tulivat naisten
pukeutumiseen
– Kulttuurisista merkityksistä ja tulkinnoista kertova
lähde
– Myös faktatiedon lähde esim. ajoitukseen ja
housumuotien muutokseen
27
Aineisto faktatiedon lähteenä
• Vastaajia oli 109 eri puolilta Suomea
• Pääosa vastaajista syntynyt 1920–1930 –luvuilla – kertoivat
omakohtaisista kokemuksistaan.
• Vastaajat itse viittaavat vastauksissaan, että yrittävät kertoa asian
niin hyvin kuin muistavat
– pyrkivät tuottamaan faktatietoa
– Tutkijana etsin faktatietoa, koska sitä on muuten vähän saatavilla
– Myös suuri yleisö ja toimittajat on kiinnostunut faktatiedosta
• Faktatietojen osalta kyllääntymispiste tuli nopeasti vastaan:
ajoitusten ja muodin muutosten osalta vastaukset vahvistavat
toisiaan.
• Faktatietoja voi tarkistaa muista lähteistä – esim. kankaiden
säännöstelyn alkaminen ja loppuminen sota-aikana
• Faktanäkökulmasta tarkasteltuna muista poikkeava vastaus on
epäilyttävä, tai sille pitää etsiä selitys
28
Kuulun itte siihen sukupolveen, joka ei lapsuudessa
käyttäny pitkiä housuja, eikä vuosikymmeniin vielä
senkään jälkeen. Se vain ei kuulunut pukeutumiseen, kun
vielä asun maaseudulla, ei täällä seurattu lapsuuteni
aikana mitään muoti-ilmiöitä. [--] Voi kuinka
käytännölliset ja lämpöiset ne olis ollu, pellolla ja yleensä
pihatöis työskennellessä missä ittekin olin jo varhaisessa
lapsuudessa. [--] Kun sitten tuli vielä sota-aika ja
pulavuodet, ei ollut kankaita, mistä olis voinu uusia
vaatteita valmistaa, kaikki vanhat vaatteet muutettiin ja
tehtiin käyttöön sopiviksi. [--] Kyllä muutamilla oli jo
tuolloin pitkiähousuja mutta ne kuului herrasväkeen [--]
Niitä alkoi ilmaantua 1950-luvun alussa silloin ostin
ittelleni ensimmäiset ”farkut” pelto ja muihin pihatöihin,
siitä ne alkoi yleistyä, myöskin ittelläni, tuli valinnan
vaaraa, niin kankais kun malliskin. (SKS KRA. Housut
123.2006, nainen s. 1927)
29
Aineisto lähteenä sosio-kulttuurisiin
merkityksiin ja tulkintoihin
• Miten kertojat itse kokivat housujen tulon naisten
pukeutumiseen?
• Miten he selittävät, tulkitsevat tai kontekstoivat pukeutumisen
muutosta? – Millaisia sosio-kulttuurisia merkityksiä ja syyseuraussuhteita housujen käyttöönottoon liittyy?
– Aineistosta ei tutkita vain pukeutumishistoriaa vaan myös esim.
sukupuolihistoriaa
• Millaisia erilaisia kuvauksia housujen tulosta naisten
pukeutumiseen aineistosta löytyy?
• Kerronta on konstruktiivista – ei ole oikeaa tai väärää tietoa
• Kiinnostuksen kohteena se, miksi vastaaja kertoo niin kuin
kertoo – taustatietona olen kysynyt, mitkä ovat vastaajan
omat perustelut housujen käytölle tai käyttämättömyydelle
30
Kuulun itte siihen sukupolveen, joka ei lapsuudessa
käyttäny pitkiä housuja, eikä vuosikymmeniin vielä
senkään jälkeen. Se vain ei kuulunut pukeutumiseen, kun
vielä asun maaseudulla, ei täällä seurattu lapsuuteni
aikana mitään muoti-ilmiöitä. [--] Voi kuinka
käytännölliset ja lämpöiset ne olis ollu, pellolla ja yleensä
pihatöis työskennellessä missä ittekin olin jo varhaisessa
lapsuudessa. [--] Kun sitten tuli vielä sota-aika ja
pulavuodet, ei ollut kankaita, mistä olis voinu uusia
vaatteita valmistaa, kaikki vanhat vaatteet muutettiin ja
tehtiin käyttöön sopiviksi. [--] Kyllä muutamilla oli jo
tuolloin pitkiähousuja mutta ne kuului herrasväkeen [--]
Niitä alkoi ilmaantua 1950-luvun alussa silloin ostin
ittelleni ensimmäiset ”farkut” pelto ja muihin pihatöihin,
siitä ne alkoi yleistyä, myöskin ittelläni, tuli valinnan
vaaraa, niin kankais kun malliskin. (SKS KRA. Housut
123.2006, nainen s. 1927)
31
”Lapsuuden muistikuvani pitkistä housuista ulottuu 30-luvun loppupuolelle.
Kyllä silloin maalaiskirkonkylässä naisten käyttämiä pitkiä housuja
paheksuttiin. Naiset hiihtivätkin hame ja päällystakki yllään. Erikoisesti on
jäänyt mieleeni eräs opettaja, jonka koulu oli yli kymmenen kilometrin päässä
kirkonkylästä. Kun hän tuli hiihtäen sieltä kirkonkylälle asioilleen ja hänellä oli
hiihtohousut hän sai melkeinpä ”huonon naisen” maineen. Tiedän
pappilankin väen hänen housuasuansa voimakkaasti paheksuneen.” (s. 1930.)
Kertoja (s. 1919) hankki housut sota-aikana: ”Oli onnen kauppaa, että edes
sellaiset löysin Tampereelta. [--] Niistä kyllä sain kuulla kunniani, kuinka
säädyttömät ne olivat. Hiljainen maalaiskylä [paikkakunnan nimi poistettu]
ei hyväksynyt housujani. Vaan tarpeen ne olivat silloisina pakkastalvina.”
Ei ole vain yhtä totuutta tai tarinaa siitä, miksi housuja ei ole ennen käytetty
ja miten niiden käyttö yleistyi
32
Muistitieto kohteena: muistelun/kerronnan
rakenteet ja keinot
• Erilaisten kertojatyyppien jaottelu (Latvala 2005):
– Muistelija: omakohtaisia muistoja aiheesta
– Pohdiskelija: pohtii syitä sille, miksi naisten housujen
käyttöä ei sallittu ja miksi se yleistyi
– Tarinankertoja: kertoo hyviä juttuja aiheesta
– Valistaja: olettaa, että tutkija ei tiedä, millaista arki oli
1950-luvulla
– Perustietojen antaja: kertoo esim. minä vuonna ja
millaisia housuja on hankkinut
• Tekstien rakenteiden tarkastelu: alku, keskikohta,
loppu – mitä painottavat, miten rakentavat
vastauksen
33
• Kerronnan subjektiivisuuden taso, esim.
nollapersoona (itsensä kätkevä), aktiivinen
minä, passiivinen minä (Saarikoski 2008)
• Housuaineistossa:
– Nollapersoona: ”Housut yleistyivät silloin ja
silloin…”
– Aktiivinen minä: ”Olisin halunnut, mutta äiti ei
antanut, sitten menin töihin ja ostin
palkkarahoilla”
– Passiivinen minä: ”Niitä alkoi ilmaantua 1950luvun alussa silloin ostin [--], siitä ne alkoi yleistyä,
myöskin ittelläni.”
34
Analysointi on aineiston lukemista
• Lähiluku:
– tekstin lukemista useampaan kertaa, teemoittelua ja luokittelua
– geertziläinen tiheä kuvaus (Pöysä 2010)
• Käytännössä analysointi on erilaisten kysymysten
kirjaamista ja niihin vastausten etsimistä – tutkija laatii
muistiinpanoja tai tiedostoja eri teemoista, yhdistelee
palasia
• Ymmärtävä lukeminen: tutkija yrittää ymmärtää tutkittavan
elämää ja hänen valintojaan – pienen ihmisen puolella
olemista, hänen ”äänensä” julkituomista
• Vastakarvaan lukeminen: vastausten kriittistä lukemista –
tarjottua tulkintaa ei hyväksytä vaan se kyseenalaistetaan
35
• Tekstin tutkimuksen menetelmiä:
diskurssintutkimus, narratiivinen tutkimus,
retoriikan analyysi jne.
• Aineistoista nousee asioita?
• Käytännössä tutkimus on aineiston,
menetelmäkirjallisuuden ja
tutkimuskirjallisuuden lukemista rinnakkain
• Vastaukset täydentävät ja haastavat toisiaan
• Menetelmäkirjallisuutta on julkaistu runsaasti!
36
”Voi kuinka käytännölliset ja lämpöiset ne olis
ollu, pellolla ja yleensä pihatöis työskennellessä
missä ittekin olin jo varhaisessa lapsuudessa.”
Kuvaus sota-ajalta, evakkooon lähdöstä: ”Kyllä
housut olisivat olleet tosi tarpeen, kun nousin
lehmiemme kanssa junaan Räisälän asemalta
avovaunuun, missä puutavaraa oli kuljetettu” (s.
1919)
37
”Talvisin oli kovia pakkasia ja koulumatka 4–5 km.
Hiihtohousut olivat hametta lämpimämmät. Hametta
käytettäessä jäi 10–15 cm reittä ihan paljaaksi, alushousujen
ja sukan välissä. Ja sukista irtosivat napit milloin missäkin ja
sukat valuivat alas. Asia oli korjattava puutikun pätkällä tai
hakaneulalla, minkä sattui saamaan. Samoin irtosi sukkanauha
liiveistä tai se katkesi. Kaikki nämä haitat hävisivät myös
hiihtohousujen kätköihin.” (nainen s. 1943)
”Hieman kateellisena katselin näitä onnekkaampia
koulutovereitani [varakkaampien perheiden lapsia]. Kelpasi
heidän sujutella suksilla. Ei paljon haitannut, vaikka joskus
mäenlaskussa sattui kaatumaankin, kun ei lunta joutunut
paljaalle iholle, niin kuin minulle usein vastaavissa tilanteissa
kävi. Minulla kun oli vain ne flanelliset alushousut pitkän takin
alla ja käsinneulotut villasukat jaloissani. Niiden väliin jäi osa
reittä paljaaksi, kun mekon ja takin helmat leuhahtivat
kaatuessa sivuille.” (nainen, s. 1928)
38
Analysointi: kysymysten esittämistä aineistolle
Tutkimuksen kiinnostuksen kohteet
• Yksilölliset housuhistoriat
– Miten kertojat itse kokivat housujen tulon naisten
pukeutumiseen? Milloin ja miksi he ovat alkaneet
käyttää housuja? Miten he suhtautuvat naisten
housujen käyttöön? Miten he muuten pukeutuvat?
– Sukupolvien erot, alueelliset erot, sosiaaliset erot
• Sosio-kulttuuriset perusteet sille, miksi naiset
eivät saa käyttää housuja
– Millaisia ohjeita housujen käyttöön on saatu / millaisia
pukeutumissääntöjä tai –tapoja eri ympäristöissä on
ollut (kotona, koulussa, työpaikalla, maaseudulla,
kaupungissa)
39
Tutkimukselliset kontekstit
• Luen aineistoa nykyhetken
tutkimuskontekstissa: pukeutumistutkimus,
sukupuolta koskeva tutkimus, sodan jälkeistä
Suomea koskeva tutkimus
• Osallistun tutkimuksen teolla em.
tutkimusalueilla käytävään tieteelliseen
keskusteluun
– Muiden tutkimuksia luettaessa
tutkimusaineistosta voi löytyä uusia piirteitä
– Tällöin lähdeviitteiden merkitseminen on erityisen
tärkeää!
40
Lähteet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Iranto, Annamari 2011. Tekstin tunteet – vai tutkijan? Epäoikeudenmukaisuus
oikeuskäsityksiä ilmentävissä teksteissä. Teoksessa Tekstien rajoilla.
Kalela, Jorma 1981: Taistojen taipaleelta. Helsinki: Paperiliitto.
Kalela, Jorma 1986: Näkökulmia tulevaisuuteen. Tampere: Paperiliitto ry.
Korkiakangas, Pirjo 2005: Muistoista tulkintaan – muisti ja muisteluaineistot
etnologian tutkimuksessa. Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin.
Knuuttila, Seppo 2010: Tutkimusaineistojen muodostuminen. Teoksessa Vaeltavat
metodit.
Peltonen, Ulla-Maija 2002: Muistitieto – Perinteentutkimuksen terminologia.
Helsingin yliopisto: Folkloristiikan laitoksen julkaisuja
Pöysä, Jyrki 2010: Lähiluku vaeltavana käsitteenä ja tieteidenvälisenä metodina.
Teoksessa Vaeltavat metodit.
Taira, Teemu 2004: Kartanpiirtäjän kulkuneuvo. Kirjoituskilpakeruun
lukumahdollisuuksista. Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat.
Taira, Teemu 2006: Työkulttuurin arvomuutos työttömien kerronnassa. Helsinki:
SKS.
41

similar documents