Tuija Huuki: Kurkistuksia poikien sosiaalisille kentille

Report
KURKISTUKSIA POIKIEN SOSIAALISILLE
KENTILLE
- Lukuinnostuksen kehittymisen haasteita ja
mahdollisuuksia
Taustalla tutkimukset ja teoriat
•
•
•
Sukupuolesta, maskuliinisuudesta
Kiusaamisesta, väkivallasta
välittämisestä, myötätunnosta, poikien
ystävyydestä




Aiemmin: sukupuolten
niputtaminen
70-80-luku: kaksi sukupuolta sukupuoliroolit
90-luku: erilaiset
maskuliinisuudet
2000-luvulta: jatkuva ihmisen
sisäinen joksikin tulemisen tila
•
•
•
•
•
Niputtamisen ajatus 70-80-luvulta
Poikien niputtaminen yhtenäiseksi joukoksi
hedelmätöntä
Ei ole olemassa yhtä, yhtenäistä ja erityistä
poikanäkökulmaa
Sukupuolen sisäiset erot suuremmat kuin sukupuolten
väliset (esim. kogn. taidoissa ja
persoonallisuuspiirteissä Lloyd & Archer 1976; Sayers
1986; elinikäennusteessa Jokinen 2012)
Poikien ongelmat koulutuksessa koskee tiettyjä poikia
Yksi keino päästä pidemmälle on hankkia
nyanttisempaa tietoa siitä
ketkä pojat ovat vaarassa pudota ”lukutaidon
kelkasta”, ja kohdistaa interventiot tähän
ryhmään
•
•
•
•
•
”Tasapainoilijat”: Tasapainoilu liian kovan ja
pehmeän maskuliinisuuden välillä
”Kovikset”: Pelkoon perustuva kunnioitus
”Rauhalliset myötäilijät”: Valtakamppailun
hyväksyjät, myötäilijät ja sivusta seuraajat
”Marginaaliset maskuliinisuudet”:
irtisanoutuvat ihanteiden tavoittelusta
Keillä valtaa määritellä
normeja?
1. Suosio ja kaverisuhteet yksi tärkeimmistä asioista
koululaisten hyvinvointitekijänä
2. Erot: Lukemattomia tekijöitä, jotka yhdistävät/erottavat
oppilaita: sukupuoli, uskonto, sosiaalinen kerrostuneisuus, tuen
tarve, taloudelliset tekijät, harrastukset, ruumiinmuoto, kykyisyys
esim. oppiaineessa…
Nähdäänkö nämä pelkästään
eroina ja samuuksina, vai tekijöinä, joista jokin
on parempi
kuin toinen?
-
-
-
Ongelmia alkaa syntyä silloin
kun jokin ero katsotaan
paremmaksi kuin toinen
Oppilaiden välillä paljon
kamppailua sosiaalisista
asemapaikoista  hierarkkiset
valtasuhteet  maaperä
ulossulkemiselle, kiusaamiselle
Useimmat oppilaat ovat ainakin
jollakin tasolla tietoisia siitä mitä
on vara tehdä ja olla, ja mitä kohti
sosiaalisilla kentillä kannattaa
pyrkiä, jotta saa kavereita ja jotta
ei tule suljetuksi ulos
vertaisyhteisöistä
Esimerkiksi:
•
Tietyt urheilu- ja liikuntalajit
•
Tietynlainen pukeutuminen ja ulkoasu
•
Huimat/uhkarohkeat temput
•
Huumori, läppä
•
Materia: tietokonepelit, kännykät, moottoriajoneuvot,
merkkituotteet
•
itsepuolustuskyky, väkivallan hyväksyminen
•
Voimakkuus, rohkeus, nopeus
•
joillakin yläluokilla tupakan poltto, nuuskaus, alkoholin
käyttö
•
sääntörikkeet koulussa
•
erottautuminen asioista joita pidettiin tytöille kuuluvina
•
koulumenestys joissakin luokissa arvo, toisissa epäarvo
•
Seksuaalisuuteen liittyvät suoritukset ylemmillä luokilla
SM: …onko se niin, että kun se [status] on kerran 'ansaittu'
niin se on siellä aina?
Olli: No kun se on kerran ansaittu niin se on siellä.
SM: Sulla on tavallaan reservipankissa siellä sitä.....
Olli: mmm....
SM: ...aika runsain mitoin?
Olli: Joo., mutta jos susta rupee tuleen semmonen nössö tai semmonen,
että sää luet vaan kirjoja kotona niin kyllä se siitä sitten laskee.
SM. Niin, no miten sää oot pitäny sitä yllä sen jälkeen?
Olli: Heittämällä hyvää läppää vaan (naurahtaa)
•
•
•
pojat rakentavat itseyttään koko ajan aktiivisesti,
tiiviisti suhteessa kaveriporukkaan, ympäristöönsä,
materiaan, maskuliinisuuden globaaleihin ja
paikallisiin ihanteisiin.
Useimmat pojat joutuvat sen kysymyksen äärelle,
mihin suuntaan maskuliinisuutta kannattaa/voi
suunnata, että se on turvallista oman aseman kannalta
Jos poikien epävirallinen kulttuuri tunkeutuu virallisen
koulukulttuurin tontille ja uhkaa jyrätä sen alleen,
meillä on kasvattajina erityinen haaste: miten saada
virallisen koulun lukuagenda läpi, jos lukeminen on
epäarvo ja dismeriitti epävirallisissa poikakulttuurissa?
•
Leevi (15): ”… ko on kokeiden palautusta ja näin. Ja sitte
paras oli sitte niinkö kymppi miinus. Sitte kaikki pojat
[toiveikkaan riehakkaasti] että jee, kellä se oli!!! Sitte kellään
pojalla ei oo. Sitten [pojat] että kellä se on [ölinää] kellä se on!
Olikse jollain tytöllä??!! Sitte että TÄH??! [hämmästyneenä]
Että onko niitäki täällä. Kellä tytöllä se oli??! Sitte
loppupeleissä niin ei kukaan tyttö ees sano mitään. ne vaan
kattoo paperia [kainosti]. Kukaan ei uskalla sanoa… kyllähän
ne sitte loppupeleissä tietenki sanoo mutta se on sitte vähän
silleen ’pii pii’ [ujosti]. Ja joku Koskelan Antsa mennee sinne
huutaan koko ajan KELLÄ SE PERKELE OLI, KUKA SAI SEN
PARHAAN NUMERON??! Kuka sille uskaltaa
sanoa!...Meilläki se opetus tapahtuu lähinnä pojille. Opettaja
seisoo poikien jonon eessä ja selittää. Tytöt vaan istuu ja
raaputtaa ja kirjottaa. Kukaan poika ei kuuntele siellä… Pakko
kai se , jos ei se istuis tai seisois siinä niin siinä ois kauhea
mellakka käynnissä siinä…opettaja on ainaki meän luokassa
tahtoo olla enemmän niinkö järjestyksenpitäjä ko opettaja.”
•
•
Korkean statuksen poikien keino pitää
keskenään hauskaa. Tarkoituksella tai/ja
sivutuotteena syntyy ilmapiiri, jossa
ulossulkeminen ei kohdistu kehenkään
henkilökohtaisesti, mutta painostava eetos niin
dominoiva, että hiljaisempien poikien ja tyttöjen
toimijuuden mahdollisuudet pienenevät tai
katoavat
normalisoitunut ilmiö joissakin kouluissa
Joidenkin kompetenssi ja
uskottavuus asetetaan
kyseenalaiseksi
 mahdollisuudet tulla vakavasti –
otettavaksi rajalliset
•
Minuus kutistuu, itseyden rakentuminen
suuntautuu toisenlaiseksi  ihmisestä tulee
toisenlainen
 Valtahierarkioissa eri kohdissa
olevilla erilaiset ehdot ja valinnan
mahdollisuudet

Esimerkiksi:
•
Tietyt urheilu- ja liikuntalajit ja niissä suoriutuminen hyvin
•
Tietynlainen tyyli, pukeutuminen, ulkoasu
•
Huimat/uhkarohkeat temput
•
sääntörikkeet koulussa
•
erottautuminen asioista joita pidettiin tytöille kuuluvina
•
Huumori, läppä
•
Materia: tietokonepelit, kännykät, moottoriajoneuvot,
merkkituotteet
•
itsepuolustuskyky, väkivallan hyväksyminen
•
Voimakkuus, rohkeus, nopeus
•
joillakin yläluokilla tupakointi, nuuskaus, alkoholin käyttö
•
koulumenestys joissakin luokissa arvo, toisissa epäarvo
•
Seksuaalisuuteen liittyvät suoritukset ylemmillä luokilla










ei-urheilullinen, ei huimia temppuja
osallistui tyttömäisenä pidettyyn harrastustoimintaan
oli kiinnostunut koulumenestyksestään
pukeutui muodista poikkeavasti
tunnettiin oppilaana joka lukee ja ’tietää’ paljon
pitäytyi mielellään valtapelin ulkopuolella
ystävällinen kaikille
kertoi avoimesti tekevänsä asioita äidin kanssa
erilainen musiikkimaku kuin muilla
liikuntarajoitteinen
PEDAGOGIIKAN HAASTEET
JA MAHDOLLISUUDET







Poppakonsteja ei ole eikä valta häviä maailmasta;
pitkäjänteinen työ
Kasvatushenkilöstön olisi tultava tietoisiksi
epävirallisista tyttö-poikakulttuureista
Kasvattajien tulisi olla tietoisia vallasta, ja tekijöistä,
joiden kautta hierarkioita tuotetaan, kuten sukupuoli,
etnisyys, uskonto, ikä, vammaisuus jne.
Valtahierarkioita voi kyseenalaistaa
Lasten ja nuorten vallankäyttöä voi suunnata ja ohjata
pedagogisin keinoin
onko lasten keskuudessa vallalla pelkovalta (fearpower)
vai kelpovalta (fairpower)?
varhainen puuttuminen
Tukea poikia ottamaan
käyttöönsä koko
kapasiteettinsa
◦
◦
◦
Connell (2000): tukemalla
”vaihtoehtoisten” poikien
tapoja olla ’mies’.
◦ Huuki (2010): tukea myötätunnon
kehittymistä poikien keskuudessa
◦ Lanseerata erilaisia mieskuvia
korkean statuksen poikien
keskuudessa

Ne jotka ovat ylimmissä
asemissa:
- Kaventaa valtaa silloin kun
sitä käytetään muiden
kustannuksella
- Suunnata valtaa eettisesti
kestävän
vallan suunnassa

Ne jotka alemmissa
asemissa, ne joiden itseys
uhkaa näivettyä:
- laventaa toimintamahdollisuuksia
- Valtauttaa, voimaannuttaa
Rauhallisuus
Hiljentyminen
Sopeutuvuus
Passiivisuus
Läheisyys
Dynaamisuus
Ekspressiivisyys
Aktiivisuus
Puolustautum.
Kilpailullisuus
Voima


Sellainen etiikka pedagogisen
toiminnan perusteena, jossa
eroja ei aseteta
paremmuusjärjestykseen
Kilpailullisuuden ja
hierarkiahakuisuuden sijasta
perustuu välittämiselle ja
eroja kunnioittavalle
kohtaamiselle

similar documents