Riitta-Liisa Larjovuori -diat

Report
Työuran jatkaminen
organisaation kannattavuuden
ja kilpailukyvyn näkökulmasta
KTM Riitta-Liisa Larjovuori, kehittämisasiantuntija
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu
Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos
Työhyvinvointi
Selvityksen tavoite
Näkökulma on erityisesti työurien
jatkamisessa osatyökykyisten
työntekijöiden kohdalla.
Mitä taloudellisia vaikutuksia liittyy
tilanteeseen, jossa henkilö esim.
sairausloman jälkeen jatkaa töissä
osatyökykyisenä ja toisaalta millaisia
vaikutuksia on sillä, että henkilö ei jatka
töissä?
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Synergos,
Työhyvinvointi
Osatyökykyisen työuran jatkuminen prosessina
Työkyvyn alentuminen
Vaihtoehto 1: jatkaa uraa
osatyökykyisenä
Tilanne ennen:
työntekijä
työsuhteessa
Mahdollinen
sairausloma
Osatyökykyisenä
työhön
paluu
Työskentely osatyökykyisenä
Vaihtoehto 2: ei palaa töihin ,
sijainen/jatkaja
Vaihtoehto 3: ei palaa, ei
sijaista
aika
Työkyvyn
mahdolliset
muutokset
ajan mittaan
Täyden
työkyvyn
palautuminen
Työskentely
osatyökykyisenä
Sairausloma /
osasairausloma
Kuntoutus
Osatyökyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyys
eläke
Työntekijä eläköityy tk-eläkkeelle
Jatkaa osatyökykyisenä (mukautettu
työnkuva / työaika)
Vaikutukset
kustannuksiin
Vaikutukset
tuottavuuteen
Vaikutukset
kustannuksiin
Vaikutukset
tuottavuuteen
Työkyvyttömyyseläkemaksuvaikutukset
Inhimillisen
pääoman
menettämisen
vaikutukset:
alentunut
tuottavuus,
menetetyt
asiakkaat ja
kontaktit jne..
Mahdolliset
apuvälineet ja
muokkaukset
työympäristöön
(mahd. taloudelliseen
tukeen)
Säilytetään
kokemus ja
voidaan hyödyntää
ydinosaaminen
Uuden työntekijän
rekrytointi
(kustannus n. 200010 000 e)
Uuden työntekijän
perehdyttäminen ja
kouluttaminen
(2 vk – 2 v)
Uuden työntekijän
perehdyttäminen /
sijaistaminen
heikentää
tuottavuutta (2 vk-1
v)
Kokeneen työntekijän korvaamisen
kustannus n. 1-3 krt vuosipalkka
Työkykykoordinaattorin tms. työpanos,
muut työpanokset
työnmuokkaukseen
Työkyvyttömyyseläkemaksuvaikutukset
(kuntapuolella ei tule
osatk-eläkkeistä)
Vähentyneet
poissaolot: henkilön
tuottavuus voi
nousta (esim.
presenteeismin
vähentyminen)
Voi vaikuttaa koko
työyhteisön
jaksamiseen ja
tuottavuuteen
myönteisesti
Kuinka paljon kokeneen
työntekijän menettäminen
maksaa?
42-vuotias 3900 e / kk ansaitseva työntekijä jää tkeläkkeelle suuresta teollisuusyrityksestä
Liiketuloksen menetykset /
1. vuosi
70 000 e
Työkyvyttömyyseläkemaksuvaikutukset / 2 vuotta
700 000 e
Uuden työntekijän
rekrytointikustannukset
4 500 e
Tekemättömän työn
kustannukset, kun paikka
miehittämättä.. 2 kk
20 000 e
1) Marko Kesti
(1
Ennenaikaisesti katkennut työura
EI SILTI VAIN RAHASTA.. (kommentti suuryrityksen HR-johdosta)
Suomessakin pitäisi oppia ajatukseen, että yhteiskunnassa on
edullisempaa ja inhimillisempääkin käyttää myös ”vähemmän
tuottavaa” työtä (ennen puhuttiin suojatyöstä) kuin antaa ihmisten
jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle.
Työuran jatkamista mahdollistavat
investoinnit ovat tyypillisesti rahallisesti
kohtalaisen pieniä
 Työolosuhteiden mukauttaminen
(useimmiten maltillisia kustannuksia, esim.
Solovieva ym. 2011 1200 e)
 Työterveyshuollon lisätuki (Juvonen-Posti
jne. Työterveyslaitos 2014: +570 e / vuosi /
henkilö)
 Työkykykoordinaattorin työpanos
Todellinen haaste on työn ja työaikojen
mukauttamisen rakenteellinen / hallinnollinen
/ asenteellinen raskaus
Työurien jatkamispanostukset
tukevat kilpailukykyä
 Strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulma: organisaatio, joka
pystyy hyödyntämään henkilöstöpääomaa kilpailijoitaan laajemmin
ja joustavammin, saa kilpailuetua
 Monet osatyökykyisen työssä jatkamista tukevat käytännöt ja
rakenteet saattavat hyödyttää koko työyhteisöä ja sen
menestymistä ja jopa asiakkaita.
 Parantuneet suhteet työntekijöiden välillä (sosiaalinen pääoma)
 Työntekijän tuottavuuden parantuminen -> kokonaistuottavuus ja
tulos
 Imagohyödyt; työantajakuva
 Työturvallisuuden parantuminen
 Parantuneet asiakassuhteet
 Sairauspoissaolojen lasku koko organisaation tasolla
Lähde mm. Solovieva ym. 2011, Juvonen-Posti ym. 2014
Työkyvyttömyyseläkemenot, vertaillaan
osatk-eläkettä ja täyttä tk-eläkettä
TyEL-järjestelmä (yritykset)
KuEL-järjestelmä (kunnat)
Palkkasumma yli 32,4 milj. e
Palkkasumma
42 –vuotias,
palkka 3900 e
/ kk
55-vuotias,
palkka 2200 e
/ kk
42 –vuotias,
palkka 3900 e
/ kk
55-vuotias,
palkka 2200 e
/ kk
2 milj. e
0e
900 e
15 milj.
119 260 e
0e
50 milj.
372 930 e
0e
140 000 e
65 000 e
Lähde: Työeläkeyhtiö Elon Aktuaaritoiminto sekä Kevan Varhe-maksulaskuri
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Synergos,
Työhyvinvointi
Työantajien on tiedostettava:
Työkyvyttömyysriski on olemassa
jokaisen työntekijän kohdalla!
 Tuetaan yhteisvastuullista ilmapiiriä, mutta huolehditaan kaikkien
jaksamisesta; ennaltaehkäisevät työhyvinvointipanostukset
 Yhteinen tavoite ja keinovalikoima: työterveys & ylin johto & HR &
lähiesimiehet ..
 Työkuvien ja työaikajärjestelyiden joustavoittaminen: tukee työssä
jatkamista laajasti ja erilaisissa elämäntilanteissa
 Osaamisen laajentaminen: erikoisosaamista useammalla
 Prosessien dokumentoiminen, tietokäytännöt ja perehdyttäminen
 Vakituiset sijaisjärjestelyt, esim. sijaispoolit
 Sisäiset kannusteet: jos työnkuvan muokkauksen kustannukset
lankeavat yksikölle ja eläkemaksuvaikutukset keskushallinnolle, ei ole
kannusteita jatkaa työuria.
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Synergos,
Työhyvinvointi
Mitä yhteiskunnallisella tasolla
kannattaisi huomioida?
 Työantajien kannusteet kohdalleen:
 Pienten työpaikkojen eläkemaksuvaikutukset varsin pieniä, mitä
muita kannusteita (esim. alemmat sosiaalimaksut osatyökykyistä,
palkkatuen laajentaminen työuran jatkamistapauksissa..) voisi olla?
 Osatyökyvyttömyyseläke ei aina ole yritykselle kannattava
vaihtoehto
 Tukijärjestelmä on monimutkainen sekä työantajalle että työssä
jatkajalle, eikä työterveyshuollostakaan aina löydy tarvittavaa
neuvonta-osaamista
 Esimerkkicaset, polut ja vaihtoehdot vaikutuksineen selkeyttäisivät
 Tutkimuksissa korostuvat työolojen mukauttamiset fyysisten
rajoitteiden takia. Esim. työnkuvan ja työajan muutoksista työssä
jatkamisen keinoina tarvittaisiin tietoa ja uusia välineitä siihen.
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Synergos,
Työhyvinvointi
Valopilkkuja: työpaikoilla asenteet
ovat pääosin myönteisiä ja
ratkaisukeskeisiä
 Lähtökohtana on löytää jokaiselle sellainen työ, johon henkilön työkyky
on 100 %:nen.
 Osatyökykyiset ovat kykeneviä moneen tehtävään, kun
mahdollisuuksien luomiseen panostetaan. Työkykyä ja työurien
jatkamisen kannattavuutta tulee miettiä laajemmalla mittakaavalla ja
riittävän pitkällä perspektiivillä.
 Esimerkiksi eräs työntekijä haluisi leikkauksen jälkeen mahdollisimman
nopeasti töihin, ja hänelle löytyikin toipilasajaksi sellaisia tehtäviä, joita
pystyi fyysisten rajoitteiden kanssakin tekemään (esimerkiksi
kouluttaminen ja ohjelmointi).
 Jos työntekijällä on motivaatiota ja hänet tiedetään hyväksi
työntekijäksi, tämä on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu.
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Synergos,
Työhyvinvointi

similar documents