PP-esitys - Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry.

Report
KESKALA-hanke
petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin
Vastuullinen vapaa-ajankalastaja seminaari
13.11.2013
Mikko Olin,
Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen
Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos
Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen
hoidossa -hanke (KESKALA 2005-2014)
• Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse
• Yleistavoitteena on tutkia miten kalastusta voidaan
harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla
huomioiden vaikutukset muuhun ravintoverkkoon
Isojen petokalayksilöiden merkitys
• Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha
• Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
osakaskunnat / suojeluyhdistykset
• Kohdejärvet Evon alueella + Katumajärvi, Pääjärvi
Kuva: H. Lehtonen
Kuva: H. Lehtonen
Tutkimustoiminnan pääpiirteet
• Kalayhteisön rakenne ja tiheys
• Kalojen kasvu ja ravinnonkäyttö
• Kalakannan geneettinen rakenne
• Kalalajien väliset vuorovaikutukset
• Emokalan koon vaikutus lisääntymistulokseen
• Kalastustiedustelut, kuhamerkinnät
• Kalastuksen säätely: kokeelliset tutkimukset (Evo),
kalastusrajoitukset (Katuma-, Pääjärvi)
• Kalojen ravintovara- ja elinympäristötutkimukset
Kuva: M. Vinni
Kuva: M. Vinni
Kuva: M. Vinni
Kuva: M. Olin
Keskeisiä tuloksia 1/4
Emokalan koko vaikuttaa
positiivisesti jälkeläisten määrään
ja laatuun ahvenella, hauella ja
kuhalla
Emokoko vaikuttaa positiivisesti
jälkeläisten määrään ja laatuun
ahvenella
6000
Poikasten lukumäärä
Lukumäärä
5000
4000
3000
p<0,01
2000
1000
Poikasten nälkiintymisen sieto
0
19 cm emo
10
12
14
16
18
20
0,20
Poikasten keskipaino
Eloonjäänti
0,15
Paino (mg)
16 cm emo
0,10
p<0,01
11 cm emo
0,05
0,00
10
12
14
16
Naaraan pituus (cm)
18
(Jutila 2009)
20
Aika (päiväasteita)
(Olin ym. 2012)
700 000
• ≥15 cm naaraiden
lkm-osuus 18%
-> tuottavat 46%
mätijyvistä ja 71%
poikasista
• ≥15 cm naaraisiin
kohdistuva kalastus
vaikuttaisi
poikastuotantoon
etenkin ankarissa
olosuhteissa
(ravinnotta 2 vkk)
600 000
kpl / ha
500 000
A
400 000
<15 cm emojen tuotto
300 000
≥15 cm emojen tuotto
200 000
100 000
0
Majajärvi
Ennen
Jälkeen
Ennen
Jälkeen
Ennen
Jälkeen
Mätijyvien kok. tiheysPoikasten kok. tiheys Poikasten kok. tiheys
kuoriutuessa
ravinnotta 2 vkk
700 000
Kalastus (2.3 kg ha-1)
kohdistuu ≥15 cm
ahveniin
600 000
500 000
kpl / ha
Kalastus ja
ahvenen
jälkeläistuotto
Kalastus (2.3 kg ha-1)
kohdistuu <15 cm
ahveniin
B
400 000
300 000
200 000
100 000
0
Ennen
Jälkeen
Ennen
Jälkeen
Ennen
Jälkeen
Mätijyvien kok. tiheysPoikasten kok. tiheys Poikasten kok. tiheys
kuoriutuessa
ravinnotta 2 vkk
Emokoko vaikuttaa positiivisesti mädin laatuun
hauella
ja
kuhalla
Mätijyvän paino,
kuha
Kuva: S. Immonen
Mätijyvän paino,
hauki
2012
5
Mätijyvän kuivapaino (mg)
0,3
Vesijärvi
Pääjärvi
Pyhäjärvi
0,2
0,1
0
20
Mätijyvän kuivapaino (mg)
4
40
60
Naaraan pituus (cm)
80
Roikonen (julk.)
3
19
2
Hauella myös ikä
vaikuttaa: nuoret ja
kookkaat yksilöt!
1
0
20
30
40
15
11
7
3
100
50
60
70
80
90
Naaraan pituus (cm) Kotakorpi ym. 2013
Kuva: J. Ruuhijärvi
Keskeisiä tuloksia 1/4
Emokalan koko vaikuttaa
positiivisesti jälkeläisten määrään
ja laatuun ahvenella, hauella ja
kuhalla
Johtopäätös: isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa
kannan luontaista lisääntymistä ja takaa jälkeläisten laadun
Keskeisiä tuloksia 2/4
Alamitalla säädelty voimakas kalastus
vähentää nopeasti isojen yksilöiden
määrää
Hauki,
kokojakauma
Majajärvi (≥40 cm)
Haarajärvi (40-65 cm)
40
35
30
25
20
15
10
5
0
%
Majajärvi
2006
n = 54
3540
3035
30
25
25
20
20
1515
1010
40
35
30
25
20
15
10
5
0
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Majajärvi
2007
n = 45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
F ≥40 cm
Majajärvi
2008
n = 60
40
35
30
25
20
15
10
5
0
n = 31
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Majajärvi
2010
n = 31
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Majajärvi
2011
n = 36
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Majajärvi
2012
n = 28
cm 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
n = 188
Haarajärvi
2009
n = 125
Haarajärvi
2010
n = 122
Haarajärvi
2011
n = 112
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Haarajärvi
2008
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
40
35
30
25
20
15
10
5
0
F 40-65 cm
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
40
35
30
25
20
15
10
5
0
n = 100
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Majajärvi
2009
Haarajärvi
2007
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
40
35
30
25
20
15
10
5
0
n = 121
5
0
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Haarajärvi
2006
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Haarajärvi
2012
n = 102
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Haukimäärä 2006-2010
(merkintä-takaisinpyynti, ≥35 cm)
50
20
15
10
30
20
5
10
Majajärvi
Haarajärvi
Alamitta
Välimitta
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2012
2011
2010
2009
2008
0
2007
0
2006
n / ha
40
kg / ha
60
kg/ha
n/ha
kalastus
Keskeisiä tuloksia 2/4
Alamitalla säädelty voimakas
kalastus vähentää nopeasti isojen
yksilöiden määrää
Johtopäätös: Ylämitta (isojen yksilöiden vapauttaminen)
säätelykeinoksi -> laadukkaat kutijat
säilyvät populaatiossa,
suuri petokalabiomassa
Keskeisiä tuloksia 3/4
Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi
epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena
Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi
epäedullisissa olosuhteissa
Naaras- ja koirasahvenen
kasvuero
Naaras- ja koirasahvenen
ravinnonkulutus
naaras
Estlander 2011
koiras
koiras
Kasvuero (cm)
Ravinnonkulutus (toukkia mahassa)
Ikä
Ikä
33
v
naaras
Horppila ym. 2010
Veden tummuus (mg Pt / l)
Kirkas vesi
Tumma vesi
Kuva: H. Lehtonen
Keskeisiä tuloksia 3/4
Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi
epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena
Johtopäätös: Epäedullisissa olosuhteissa
(sameneminen, lämpeneminen)
isoja yksilöitä kannattaa erityisesti varjella
Keskeisiä tuloksia 4/4
Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset
siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.
kg / ha
15
10
Hauki
kalastus
5
0
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
kg / ha
60
Ahven
40
Majajärvi
kalastuksen
ekosysteemivasteet
20
0
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
400
Särki
200
0
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
ug C / l
100
Eläinplankton
50
? ?
0
chl-a ug / l
40
30
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kasviplankton
20
10
?
0
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
chl-a µg / l
g / verkko
600
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Hauki vs. kasviplankton
r2=0.602, p=0.040
0
5
10
15
Hauki, kg / ha
20
Keskeisiä tuloksia 4/4
Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset
siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.
Johtopäätös: Ekosysteemimuutokset voivat heijastua
takaisin vaikuttaen mm. kalastettavan kalakannan kokoon
ja rakenteeseen, jolloin vaikutukset ovat pitkäaikaisia
ja / tai arvaamattomia
-> varovaisuusperiaate.
Visio: vapaa-ajankalastus Suomessa 2020…
•
•
•
•
•
•
•
•
Vapaa-ajankalastus edelleen hyvin suosittua,
valistuneisuus, vastuullisuus, elämys >> ravinto
Särkikalojen arvostus kasvaa
Pääosa saaliista elävänä pyytävillä välineillä (katiska,
vapakalastus), verkoilla vain pieni osa saaliista
Entisiä ongelmia:
Kalastusta säädelty ja kuteminen mahdollistettu
-> ei lisääntymisylikalastusta
Mittasäätelyn kehittäminen
-> pyynti optimikokoisena kasvupotentiaaliin nähden
-> isot emokalat yleensä vapautetaan
Saalistaso vähintään entisellään, keskikoko kasvanut
Vahvistuneet
petokalakannat
Kalastusturismi
kasvussa
Särkikalakannat
pysyneet aisoissa
KIITOS!
Ulkopuoliset rahoittajat:
Bergsrådet Bror
Serlachius Stiftelse,
Koneen säätiö, Suomen
kulttuurirahasto

similar documents