VII Vantaan sosiaalifoorumi 2012

Report
Kokemuksia yhteisötyöstä
Kaija Tuuri
Yhdyskuntatyö suomalainen käsitteellinen
vastine CW:lle (Community Work)
-Pohjoismaiset esikuvat
(grannskapsarbete, samhällsarbete)
”Yhteisösosiaalityö” 2000-luvun käsite
-laajennus yhdyskuntatyön
käsitteestä
-taustalla yhteisötyön käsite
(Setlementtiliiton Uusi yhteisötyö-hanke 19982000; Irene Roivainen); käsite irtaantui alueesta
Moderni
Postmodernit yhteisölliset
yhdyskuntatyö strategiat
STRATEGIA
Julkinen
hyvinvointipolitiikka
Kommunitaristinen (järjestöt, 3.sektori)
METODI
Yksi virallisen
sosiaalityön metodi
Laajan toimijajoukon metodi
ASIANTUNTIJUUS
Ammatillinen
sosiaalityö
Erilaisia nimikkeitä (perhetyöntekijä,
lähiöarkkitehti, yhteisötaitelija jne.)
TOIMINNAN
SUUNTA
Ylhäältä alas, alhaalta
ylös
Verkottuva
PÄÄMÄÄRÄ
Sosiaalisten
ongelmien
ennaltaehkäisy,
asukkaiden tarpeet
Varhainen puuttuminen, NPM:n
tehostamistarpeet
KOHDERYHMÄ
Asuinalueiden ihmiset
Syrjäytymisuhan alla olevat ihmisryhmät
DISKURSSI
Sosiaalisten
rakenteiden
muuttaminen
Yksilökohtainen voimavaraistaminen ja
elämänpolitiikka
(Irene Roivainen 2009)
Cable-projekti
Yhdyskuntatyön buumi osui 1960-1970-luvuille
lähiöiden rakentumisen aikaan.
-tuolloin yhdyskuntatyö sosiaalityön metodi niin
julkisella puolella kuin etenkin seurakuntien
yhteiskunnallisessa työssä.
 SOFY- projekti 1980-luvun alkupuolella pyrki
asuinalueiden kehittämisessä yhdistämään
sosiaalisen ja fyysisen ja pyrki saamaan
asukkaita ja eri toimijoita mukaan.
 1990-luvun lama-aikaan käynnistettiin useita
verkosto-projekteja, joiden toimintamalleissa
vahvoja yhteisötyön piirteitä.( lähiö- ja
kumppanuusprojektit, ruokapankit)
 2000-luvun alkuun osuivat osallisuus- ja
kasvatus tulevaisuuteen projektit sekä Urbanohjelmat)

 Aika
vähän on tutkimusta, mitä kestävää
nämä projektit ovat saaneet aikaan
 Aivan varmaa, että ne ovat lisänneet
toimintavuosiensa aikana asukkaiden
hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollisuuksia
vaikuttaa. Minulla on itsellä kokemusta ja havaintoja


kaikista mainituista projekteista vastuurooleissa.
Itä-Helsingissä Roottori-projektin päällikkönä (2010-2012
toimiessani saatoin todeta, että kyllä monet aiemmat
projektit olivat jättäneet myös yhteistyörakenteita ja
luoneet yhteistyökulttuuria toimijoiden välille. Ne olivat
synnyttäneet uusia sosiaalisia innovaatioita.
Ne ovat myös pitäneet kaupunginosien edun ajamista
esillä ja niiden voi katsoa muodostaneen kehitysprosessin
(Mellunkylä-hanke). Asukkaat olivat osin pettyneitä
lupaavasti alkaneiden toimintojen päättymiseen. Mutta
paljon oli myös tyytyväisyyttä.





Helsingin Vesalassa, Kivikossa ja Vantaan Länsimäessä toimiva
Roottori-projekti on osallistavan kansalaistoiminnan projekti, joka
tähtää yhteisömenetelmän kehittämiseen järjestämällä kulloisenkin
kohderyhmän mukaisesti erityisen *cable- mallin mukaista
valmennusta. (*Community Action Based Learning for Empowerment)
Osallistujina on ollut niin yhteisöjen ulkopuolelle jääneitä, yksinäisiä,
eri syistä eläkeläisiä kuin pitkäaikaistyöttömiä.
Valmennukseen käyneiden kokemukset ovat olleet myönteisiä. Iso
joukko alueen sosiaalialan ja seurakunnan sekä kolmannen sektorin
palveluksessa työskentelevistä on käynyt myös valmennuksen
Viime keväänä oli yhteinen työpaja, johon yhteistyötahojen
edustajien ohella osallistui alueen asukkaita. Tuon prosessin seurauksena on syntynyt asukkaiden ja viranhaltijoiden yhteistoimintaa,
pienimuotoista mutta merkittävää. Prosessi on myös opettanut
minulle, miten paljon alueen asukkailla on käyttämättömiä voimavaroja ja taitoja ja halua käyttää niitä oman itsensä ja alueen
muiden ihmisten hyväksi. Useimmilla valmennukseen osallistuneista
ns. syrjäytyneistä oli lähipiirissään vielä huonommin toimeentulevia,
joita he auttoivat säännöllisesti.
Lue lisää:https://www.hdl.fi/fi/toiminta/kansalaistoiminta/647roottori-osallistaa
Roottori-projektin kokemus ja vastaavat kokemukseni Jampan
lähiöprojektin eri hankkeista (1993-1998) vakuuttavat minua
siitä, että asukkaiden (mukaan lukien ns. riskiryhmäläisten) ja
viranhaltijoiden yhteen saattaminen synnyttää uutta
työkulttuuria ja voimaannuttaa asukkaita. Tuttu
toimintaympäristö voidaan kokea uudella tavalla. Pelkkä
riskiryhmään kuuluvien kohtaaminen projektityössä ei jätä
jälkeä perusorganisaatioihin projektien jälkeen.
Alueellisen hyvinvoinnin edistämistyössä lähiöissä/asuinalueilla
tarvitaan todellista ja aitoa arvo- ja strategiakeskustelua.
Tarvitaan uusia asukkaiden, päättäjien ja viranhaltijoiden
alueen muiden toimijoiden myös yrittäjien kohtaamisen
areenoita. Myös erityistä tukea tarvitsevat on saatava
yhteistyöhön mukaan. Verkkoviestinnällä saadaan tänä päivänä
toimintaan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia tavoittaa ja
osallistua.
Aito, tosi dialogi sekä palvelujen käyttäjien että niiden
tuottajien kesken (stuff and citizens) on tarpeen. Tarvitaan
sosiaalista luotrtamusta.











Osallistavaa kansalaistoimintaa
Luottamusta kansalaisiin ja heidän voimavaroihinsa myös
vaikeuksissa
Työskennellään yhdessä, verkostoidutaan monipuolisesti
Vapaaehtoistoiminnan monimuotoistaimista
Asiakaspalautteesta asukaslähtöisyyteen
Kehitetään palveluja käyttäjälähtöisesti (user´s
participation),
Kuunnellaan ja ollaan dialogissa
Yhteiskunnallisen yrityksen ideaa vietävä eteenpäin. (vrt.
DIAK Living Lab)
Ihmisarvon ja arvokkuuden palautus ns. syrjäytyneille
Ns. yhden luukun periaate käyttöön ja loppu luukutukselle
ja nöyryyttämiselle
Lähiöiden kehittämisessä psykososiaalisen ja teknisen
kehittämisen samanaikaisuus takaa sitoutumisen ja
osallistumisen laajenemisen.
Miten ammattilainen voi tukea asiakasta, jonka
elämäntilanteessa kipeimmin peilautuu ehkä
yhteiskunnan muutokset?
 Britanniassa yhdyskuntatyö/Community work;
community development work yhteisötyö on
merkinnyt yhteiskunnan muutostilanteissa
kansalaisen rinnalle asettumista samoin
Hollannissa. Suomessa melko vieras ajatus (vrt.

Setlementtiliike).
Meillä sosiaalityöntekijöiden akateemisessa
koulutuksessa ei mahdollisuutta erikoistua
yhteisötyöhön kuin vasta lisensiaattivaiheessa.
 Ammattikorkeakouluista sen sijaan tulee hyvä
yhteisötyötaitoisia sosionomeja, mutta
täydennyskoulutusta tarvittaisiin. Ammattinimike
voisi olla rehdisti yhteisötyöntekijä

KIITOS

similar documents