Lääkehoidon seurannassa tärkeitä asioita – materiaali ammattilaisille

Report
Lääkehoidon päivä 2015
”Toimiiko lääkehoitosi?”
– lääkehoidon seuranta erilaisten sairauksien näkökulmista
19.3.2015
Diasarjan taustaa
 Tämä diasarja on laadittu potilasjärjestöjen tuella kuvaamaan
potilaan näkökulmasta eri sairauksien lääkehoidon seurannassa
tärkeitä asioita
 Diat on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille
 Käytettäväksi esim. toimipaikkakoulutusmateriaalina tai
itseopiskelumateriaalina valmistautuessa Lääkehoidon päivän
toteutukseen
 Dioissa kuvataan esimerkiksi
 Lääkehoidon tavoitteet
 Keskeisiä asioita eri sairauksien lääkehoidon seurannassa
 Tärkeitä kysymyksiä tai oireita/haittoja, mihin pitäisi reagoida
 Testejä ja työkaluja lääkehoidon seurantaan
Milloin viimeksi
olet käynyt
kontrollissa?
Miten seuraat
lääkehoidon
onnistumista
kotona?
Kontrollit
• lääkäri
• hammaslääkäri
• sairaanhoitaja (esim.
asiakasvastaava)
• farmaseutti/proviisori
• henkilökohtaiset tavoitearvot
• omat mittaukset
• oireseuranta
Asiantuntijaasiakassuhde
Miten asioita
selvitetään?
Oletko
huomannut
haittavaikutuksia?
Onko ollut muita
ongelmia?
Teho
• muutokset oireissa
• muutokset lääkkeen
tehossa
• toivottu/puutteellinen
teho
Lääkehoidon
seuranta
Käyttö
Ongelmat
• haittavaikutus
• yhteisvaikutus
• käytön hankaluus
• hoidon kustannukset
• toleranssi
• lääkeriippuvuus
Miten lääke
on auttanut?
Mistä
huomaat
sen?
Mitä asioita
selvitetään?
• todellinen käyttö
• ali- tai ylikäyttö
• liian pitkä/lyhyt käyttöaika
• ohjeesta poikkeava annostelu
• off -label käyttö
Miten kauan
olet käyttänyt
• annostelulaitteet
tätä lääkettä?
• dosetit
Miten olet
käyttänyt tätä
lääkettä?
Astma
Keskeistä
astman omahoidossa
Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston
limakalvotulehdus ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntynyt
supistumisherkkyys
 tavallisia oireita ovat yskä ja limaneritys sekä hengenahdistus ja hengityksen
vinkuminen, yleensä uloshengityksessä
* sairauden vaikeus voi vaihdella ajoittaisista oireista vaikeahoitoiseen
astmaan. Oireita esiintyy herkästi öisin ja aamuisin
* Kelan lääkkeiden erityiskorvattavuuteen (203) oikeutettuja 247 583 (v. 2013)
Keskeistä astman omahoidossa
 oireiden tunnistaminen, ärsykkeiden välttäminen, PEF-kotimittaukset,
riittävä liikunta, painonhallinta ja tupakoimattomuus sekä lääkehoidon
säätely
Tavoitteena
* oireettomuus, sairauden hallinta ja pahenemisvaiheiden estäminen
Keskeistä
astman lääkehoidon seurannassa
Astmaa sairastavalla tulee olla
 tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja siitä, miten oireita ja PEF-arvoja
seurataan
 säännöllinen seuranta
 kirjalliset omahoito-ohjeet lääkityksen säätämiseen
Lääkehoidon seuranta
 tärkeintä oireettomuus
* lääkitys perustuu astmatulehdusta hoitavaan inhaloitavaan kortisoniin ja
tarvittaessa otettavaan keuhkoputkia avaavaan lääkkeeseen
* tarvittaessa lisänä muu lääkitys, mahdolliset allergiaoireet tärkeä hoitaa
* hoitoonsa sitoutunut säätelee lääkehoitoa astman hallinnan mukaan
Astman lääkehoidon
hälytysmerkkejä
Hälytysmerkkejä ja huomioitavaa lääkehoidossa
 Seuraa avaavan lääkkeen kulutusta – sen säännöllinen käyttö on merkki
huonosta astman hallinnasta
 Kysy esiintyykö äänen käheyttä, kurkkukipua tai suun sammasta
 Tarkista onko potilaalla käytössä astmaoireita pahentavia lääkkeitä
Työkaluja hoitotasapainon seurantaan
 Astma – testi
 PEF – kotimittaus
 Inhalaatiotekniikan varmistus => Apteekkariliiton lääkeannosteluvideot
http://www.apteekki.fi/apteekin-neuvot/annosteluvideot.html
Astmaa sairastavan tukena
 www.hengitysliitto.fi / paikalliset yhdistykset
 www.allergia.fi / paikalliset yhdistykset
Diabetes
Diabetes sairautena
 Diabetes on useasta eri syystä johtuva haiman sairaus, jossa verensokeri
kohoaa yli 7 mmol/l aamupaastossa tai yli 11 mmol/l aterianjälkeen
 Päätyypit
 Tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes
 Hoitamattomana korkea verensokeri väsyttää, pissattaa ja janottaa.
Insuliinin puutos on hengenvaarallinen tila. Hitaasti kehittyvä diabetes voi
olla vähäoireinen. Joskus ensioireet vasta lisäsairauksista
 Tavoitteena
 oireettomuus, jokapäiväinen jaksaminen ja hyvinvointi, liian matalan ja
liian korkean verensokerin välttäminen sekä lisäsairauksien ja
ennenaikaisen kuoleman ehkäisy
Diabeteksen hoidon periaatteet
 Tyypin 1 diabetes
 Insuliinipuutoksen korvaushoito
 Ilman insuliinia tyypin 1 diabeetikko kuolee
 Insuliiniannokset sovitetaan päivärytmiin, ruokailuun ja liikuntaan
 Pistoksia päivässä ~5-7 kertaa tai pumppu, jonka kanyyli vaihdetaan 2-3
päivän välein
 Tyypin 2 diabetes
 Oman insuliinin tehon ja erityksen parantaminen laihduttamalla,
liikkumalla ja terveellisellä ruokavaliolla
 Tabletti- ja pistoslääkitykset mukaan lukien insuliini
 Verensokerin lisäksi verenpaine ja veren rasva-arvot pidettävä kunnossa
 Verenpaine alle 140/80 mmHg, LDL-kolesteroli alle 2.5 mmol/l
Keskeistä diabeteksen hoidossa
ja seurannassa
 Omahoito ja omaseuranta perustana
 Verensokeri, verenpaine, paino, jalkojen ja suun terveys
 Omahoidon ja hoitoon sitotumisen tuki: mm. ensitietokurssit, yksilö- ja
ryhmäohjaus, sopeutumisvalmennus
 Hoitopaikan seurantatutkimukset
 Pitkäaikainen sokeritasapaino: veren punasolujen sokeroituminen =
HbA1c –koe tulos alle 50 – 60 mmol/mol
 Laboratoriokokeet
 Vuositarkastus ja silmänpohjien valokuvaus 1-3 v välein
 Yksilöllisesti ja yhdessä laadittu hoitosuunnitelma
 Hoidon ohjaus ja turvallisuus
Elinsiirto
Elinsiirto
 Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-,
sydän-keuhkon, haiman-munuaisen- ja ohutsuolensiirtoja.
 Kaikkiaan Suomessa on tehty jo yli 8000 elinsiirtoa. Elossa on
lähes 4000 elinsiirron saanutta.
 Elinsiirrot onnistuvat maassamme hyvin ja vuoden kuluttua
siirteistä toimii 90 %.
 Elinsiirtopotilaalla on hyljintälääkitys, jota jatketaan pysyvänä
koko siirteen toiminnan ajan.
 Elinsiirtopotilaan tukena on Munuais- ja maksaliitto
www.musili.fi
 Tietoa elinsiirroista http://www.kyllaelinluovutukselle.fi/
Hyljintälääkitys
 Kolmoislääkitys:
 kalsiumneuriini eli siklosporiini / takrolimuusi tai signaloinnin
estäjät eli sirolimuusi /everolimuusi,
 mykofenolaatti
 glukokortikoidi, josta pyritään eroon 6-18 kuukauden kuluessa.
 Haittavaikutukset:
 Munuais- ja maksatoksisuus
 Nostaa verenpainetta, verensokeria ja rasva-arvoja
 Leukopenia, trombosytopenia, ripuli, kihti
 Osteoporoosi, ienhyperplasia
 Infektioherkkyys, kuten CMV, Herpes, BK- polyoomavirus,
Virtsatieinfektiot
 Käsien vapina
 Univaikeudet
 Karvankasvu ja kasvojen pyöristyminen alkuvaiheessa
Haittavaikutusten ja hylkimisen minimoimiseksi
Lääkehoidon seuranta
 Lääkeainepitoisuuksia seurataan verikokein, jotta saadaan oikea
lääkeannostus.
 Kalsium-, fosfori-, ja D-vitamiiniaineenvaihdunnasta huolehdittava
 Seurannassa huomioitava munuaistoiminta, sydän- ja verisuonitautien,
syöpien ja infektioiden huomattavasti lisääntynyt riski.
 Omaseuranta: ihomuutokset
 Gynekologinen seuranta 1- 2 vuoden välein naisilla, PSA- seuranta miehillä
 Elämäntavat: liikunta, terveellinen ruokavalio ja tupakoimattomuus
Yhteisvaikutukset
 Jotkut lääkkeet suurentavat tai pienentävät siklosporiinin tai takrolimuusin
pitoisuutta
 Greippivalmisteet suurentavat pitoisuutta.
Muuta huomioitavaa
 Hyljintälääkeannoksia kevennetään kahden vuoden sisällä siirrosta.
 Rokotukset on pidettävä ajan tasalla, kaikki rokotteet eivät käy.
 Säännöllinen hammashoito tärkeää. Antibioottiprofylaksia aina ennen
toimenpidettä!
Muistisairaudet
Etenevät muistisairaudet
Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita
tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista
hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet johtavat
useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn dementia-asteiseen heikentymiseen,
joita kuvataan sairauden eri vaiheiden mukaisesti lievä, keskivaikea, vaikea.
Yleisimpiä muistisairauksien oireita
Muistin ja tiedonkäsittelyn heikkeneminen. Tavaroiden etsimiseen menee
enemmän aikaa ja tuttujen nimet unohtuvat. Kirjan tai elokuvan juoni katoaa tai
unohtuu. Esineiden tai asioiden nimeäminen vaikeutuu. Persoonallisuus
muuttuu. Eksymiset tutussa paikassa. Muistipulmia vähätellään tai kielletään.
Muistin tutkiminen
Muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista
ja kokemusta. Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti
perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisille muistipoliklinikoille.
Työikäiset ohjataan neurologisille muistipoliklinikoille.
Muistisairauslääkkeet ja lääkehoidon tavoitteet
 Kun diagnoosi etenevästä muistisairaudesta on tehty (Alzheimerin tauti,
Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus tai vaskulaarinen
muistisairaus, jossa mukana Alzheimerin taudin piirteitä) tulee aina harkita
lääkehoidon aloittamista.
Muistisairauslääkkeillä tarkoitetaan aivoissa asetyylikoliinia hajottavan
asetyylikoliini-esteraasientsyymin estäjiä (AKE – estäjiä) sekä liiallisen
glutamaattivaikutuksen estäjää.
 Suomessa käytössä olevat lääkkeet ovat;
a. Asetyylikoliiniesteraasin estäjät, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa:
donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini
b. Antiglutamaattilääkitys: memantiini, joka vähentää liiallista glutamaattivaikutusta
 Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat potilaan kognition ja omatoimisuuden
ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen.
 Tavallisin hoitovaste
• lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen
• keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen
• vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.
Huomioitavaa lääkehoidossa
• Lääkehoidosta hyötyvien löytäminen ilman hoitokokeilua ei ole mahdollista
• Muistisairauslääkkeiden ja muiden lääkkeiden yhteisvaikutusten huomioiminen,
oheissairauksien hyvä hoito, kiputilojen huomioiminen sekä äkilliset muutokset
käytöksessä on aina arvioitava tilanteen ja mahdollisten lääke- ja/tai
hoitomuutosten tekemistä varten.
• Muistisairauslääkkeen vaihtamista tarpeettomasti tulee välttää, jotta lääkkeen
nimi pysyy samana ja helpottaa näin tunnistamista.
•
Muistisairaus vaikuttaa kognitioon ja siksi uusien asioiden muistaminen/oppiminen
vaikeutuu
• Jos laastarihoito
•
Iho voi punoittaa vaihdon yhteydessä, mutta vain allerginen ihoreaktio edellyttää
lääkemuodon vaihtamista esim. kapseliin tai tablettiin.
• Jos ilmenee sivuvaikutuksia tai potilas tuntee, ettei lääke jostain syystä sovi
•
•
Yhteys omalääkäriin heti, ei odoteta esimerkiksi 3kk lääkehoidon vasteen arviointiin
saakka
Lääke voi aktivoida iltaisin otettuna niin, että nukahtaminen tai nukkuminen vaikeutuu,
siirto aamu annosteluun auttaa usein
• Selvittää miten annostelu sujuu esim. yksin asuvalla henkilöllä?
•
On hyvä heti opetella esimerkiksi dosetin tai muun lääkeannostelijan, muistuttajan
käyttöä
Hoidon keskeiset tavoitteet muistisairauksissa
• Diagnoosista ja lääkityksestä kertominen ymmärrettävästi
• Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen heti diagnoosivaiheessa
• Tarvittavien palvelujen ja tukien kartoittaminen sekä potilaan ja hänen
perheensä riittävä ohjaus
• Oman elämäntavan ja autonomian turvaaminen ja vaaliminen
• Arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitäminen sairauden aikana
• Perheen ja läheisten ohjaus ja tukeminen sairauden edetessä
• Lähimpään muistiyhdistykseen ohjaaminen vertaistuen ja palvelujen piiriin
• Katkeamattoman hoitoketjun varmistaminen, seuranta ja arviointi
Muistisairaan henkilön ja läheisten tukena:
• Muistiliitto ja paikalliset muistiyhdistykset ja asiantuntijakeskukset,
www.muistiliitto.fi
• Käypä hoito suositus, www.kaypahoito.fi
Nivelreuma
Nivelreuman diagnoosin lähtökohta on
vähintään yksi turvonnut nivel
• Nivelreuman oireet alkavat useimmiten pienistä ja keskisuurista
nivelistä
• Diagnoosin lähtökohta on vähintään yksi turvonnut nivel
• Useimmilla potilailla on veressään reumatekijää ja/tai sitrulliinivastaaineita
• Tyypillinen sairastumisikä on 50:n ikävuoden jälkeen
• Geneettisellä alttiudella ja ympäristötekijöillä on yhteisvaikutusta
taudin puhkeamiseen
• Tupakka on ainut tunnettu nivelreuman riskitekijä, johon voidaan
vaikuttaa.
Suomen Reumaliitto tuki- ja liikuntaelinsairaiden asialla, yli 200 eri diagnoosia, ennaltaehkäisevää työtä, 41 000 jäsentä sekä 159 yhdistystä ympäri Suomen.
www.reumaliitto.fi
Nivelreuman aktiivilla hoidolla
jopa 70 % pääsee remissioon
• Tuoreen nivelreuman hoitotavoite on remissio
• Tehokkaalla hoidolla valtaosalla potilaista taudin eteneminen pystytään
estämään
• Keskeisin peruslääke on pieniannoksinen kerran viikossa annosteltava
(po tai sc) metotreksaatti
• Aktiiviseen nivelreumaan aloitetaan yhdistelmähoito: metotreksaatti,
sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini sekä pieniannoksinen glukokortikoidi
(prednisoloni 5–10 mg)
• Mikäli tällä hoidolla ei päästä hoitovasteen (oireettomuus tai matala
tulehdusaktiviteetti), niin aloitetaan biologinen lääkehoito, ensi
vaihtoehto on yleensä TNF-salpaaja
www.reumaliitto.fi
Hoidon kehityksen tuloksena 1900luvun kuntoutettavasta 2000-luvun
kuntoilijaksi
• Nivelreuman ennuste on viimeisten 20 vuoden aikana merkittävästi
parantunut: toiminta- ja työkyky voidaan yleensä turvata ja esim.
tekonivelleikkausten tarve on voimakkaasti vähentynyt
• Moniammatillinen potilasohjaus on keskeistä; potilaalle tarjotaan
riittävästi tietoa sairaudesta ja lääkkeistä, jotta hän voi sitoutua hoitoon.
• Potilaalle on hyvä tuoda esiin, että
• remissio on etenkin tuoreessa taudissa realistinen hoitotavoite ja
siksi tunnollisuus lääkehoidossa on tärkeää
• lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, minkä vuoksi niitä voidaan joutua
vaihtamaan, mutta hoitamattomaan nivelreumaan liittyvät riskit ovat
moninkertaiset lääkehoidon riskeihin verrattuna
• Potilaille suositellaan yleisiä terveysliikuntaohjeita
www.reumaliitto.fi
Osteoporoosi
Keskeistä osteoporoosin omahoidossa
Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun määrä vähenee, rakenne
heikkenee ja murtumariski lisääntyy. Suomessa arvioidaan olevan noin 300
000 osteoporoosia sairastavaa henkilöä ja osteoporoosin aiheuttamia
murtumia tulee noin 40 000 vuodessa.
• Osteoporoosi ei useinkaan oireile mitenkään ennen ensimmäistä murtumaa
• Osteoporoosin riskitekijöitä voidaan kuitenkin kartoittaa ja arvioida,
diagnoosi tehdään DXA-mittauksen (luuntiheys) perusteella.
• Osteoporoosilääkkeistä saa Kelan peruskorvauksen
Keskeistä osteoporoosin omahoidossa
• Perushoitona riittävä kalsiumin, proteiinin ja D-vitamiinin saanti,
säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus
• Tarvittaessa lääkehoito yksilöllisesti.
Tavoitteena
• Luuston haurastumisen pysäyttäminen sekä ennen kaikkea murtumien
ennaltaehkäisy ja hyvä elämänlaatu (kivuttomuus)
Keskeistä osteoporoosin
lääkehoidon seurannassa
Osteoporoosia sairastavalla tulee olla
• tietoa sairaudesta, sen perushoidosta (kalsium, D-vitamiini, proteiini sekä
liikunta) sekä kirjalliset omahoito-ohjeet (esim. Luustopassi)
• tarvittava henkilökohtainen D-vitamiinilisän määrä arvioituna
kalsidiolipitoisuuden mittauksella
• säännöllinen luuntiheyden seuranta
• luustokuntoutujat joilla perushoito -> kontrolli-DXA 3-5 vuoden välein
• luustokuntoutujat joilla luulääkitys, lääkityksestä riippuen kontrolli-DXA 23 vuoden välein)
Tärkeintä osteoporoosilääkityksen käytössä
• Säännöllisyys
• Pitkäjänteisyys (lääkehoitoa jatketaan tavallisesti ainakin 3–5 vuotta, koska
luusto uusiutuu hitaasti, poikkeuksena Forsteo)
Sekä perushoidossa että lääkehoidossa tärkeintä on murtumien
ennaltaehkäisy
Huomioitavaa osteoporoosin
lääkehoidossa
• Jos lääkityksestä tulee sivuvaikutuksia -> välittömästi yhteys lääkäriin
• Lääkehoitoa ei saa lopettaa keskustelematta lääkärin kanssa. Useimmiten
nykyiselle osteoporoosilääkitykselle on vaihtoehtoja.
• Mahdollisesta lääkehoidon aikana ilmaantuvasta luunmurtumasta ja/tai
pituuden lyhenemisestä tulee aina keskustella lääkärin kanssa.
• Jos ilmaantuu lääkkeiden haittavaikutuksia, niistä tulee tehdä
haittavaikutusilmoitus terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Työkaluja ja tukea osteoporoosin omahoitoon
• Luustopassi (saatavilla Luustoliitosta alkuvuodesta 2015)
• Alueellisten luustoyhdistysten tarjoama toiminta ja vertaistuki
• Sekä avo- että laitosmuotoiset sopeutumisvalmennukset (Luustoliitto)
Osteoporoosia sairastavan tukena
• www.luustoliitto.fi / alueelliset yhdistykset
Parkinsonin tauti
Parkinsonin tauti
 Oireina liikkeiden hitaus (hidas liikkeen aloitus, toistuvien
liikesuoritusten hidastuminen, liikelaajuuden väheneminen)
 Lisäksi joku seuraavista:
 lihasjäykkyys
 lepovapina
 tasapainon epävakaus
 Muita oireita:
 väsymys ja unihäiriöt
 autonomisen hermoston oireet: ummetus
 psyykkiset oireet: masennus, impulssikontrollin häiriöt
 kognitiiviset oireet: toiminnanohjauksen heikentyminen
 puheäänen hiljeneminen
 hajuaistin heikkeneminen
Diagnoosin tekee neurologi
Parkinsonin taudin hoito
Hoidon ja kuntoutuksen tavoite
 Hyvä toimintakyky, hyvä elämänlaatu
 Ei elämänlaatua heikentäviä sivuvaikutuksia
 Lääkehoito
 Tasainen vaikutus edellyttää tasaista annostelua
ja neurologista asiantuntemusta
 Liikunta
 päivittäin liikkeelle
 Mielialan hoito ja sopeutumisvalmennus
 antipsykoottisista lääkkeistä käy ainoastaan
ketiapiini ja klotsapiini
 Kajoavat hoidot
 Syväaivostimulaattori
 duodopa-infuusio
Lisätietoa www.kaypahoito.fi
Parkinsonin taudin hoitosuositus
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50042
Lääkehoidon seuranta
Sairauden alkuvaiheessa tuetaan elimistön
heikentynyttä dopamiinituotantoa
1. dopamiinia hajottavia entsyymejä estämällä
 MAO-B:n estäjät (selegiliini,rasagiliini)
 Vähäinen teho, vähäiset sivuvaikutukset
2. dopamiinin kaltaisesti vaikuttavilla lääkkeillä
(dopamiiniagonistit)
 (pramipeksoli, ropiniroli, rotigotiini)
 Edellistä parempi teho, haittavaikutuksia
seurattava:
 Pahoinvointi, huimaus, uneliaisuus sekä mm.
impulssikontrollihäiriöt
Levodopa on korvaushoitoa dopamiinipuutokseen,
 L-dopa on tehokkain lääkeaine Parkinsonin
hoidossa, L-dopa hoidon aloitusta kuitenkin
lykätään, etenkin nuorilla L-dopahoitoon liittyvien
dyskinesioiden takia
 Hoidon voi aloittaa suoraan L-dopalla, kun potilas
>75v
 Lääkeannoksen lyhytvaikutteisuuden takia
vaikutusaikaa voidaan pidentää lisäämällä
mukaan vielä COMT-entsyymin estäjä
Kajoavat hoidot
–
–
Sairauden edetessä potilaan tila vaihtelee päivän
mittaan (fluktuaatiot)
Lääkitystä optimoidaan säätämällä lääkeannosta
ja lääkintäaikaväliä
Kun riittävää toimintakykyä ei enää saavuteta
oraalisella lääkkeenotolla, harkitaan yhtä
seuraavista ns. kajoavista hoidoista:
Syväaivostimulaattori (DBS)
•
•
•
•
Sallii lääkityksen optimoinnin
Aiheina nuori ikä (<70) ja dyskinesia
Vaikeahoitoinen lepovapina
Vasta-aiheina tasapainohäiriöt,
masennus, psykoosi, dementia sekä
aivoverenkierron muutokset
Levodopa-infuusiopumppu
• PEG-letkulla ja infuusiopumpulla
annosteltu levodopa-karbidopa-geeli
• Monoterapia
Edellyttävät L-dopavastetta
Kuntoutuksen kohteet Parkinsonin
taudin eri vaiheissa
Yleiskunto
Työkyky
Päivittäiset toimet
Psyyke
Liikuntakyky
Sosiaalinen osallisuus
Kommunikaatio
 Kuntouttavat toimenpiteet merkittävä tekijä sairastavan hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä
 Varhaisvaihe
 tieto sairaudesta (myös läheiselle), sairauteen sopeutuminen
 liikuntaohjaus: kannustus päivittäiseen liikkumiseen
 työkyvyn tukeminen
 Keskivaihe
 toimintakyvyn parantaminen
 apuvälineiden käytön opastus
 Myöhäisvaihe = pitkään sairastaneet
 tilanvaihteluiden aiheuttamat muutokset: toimintakyvyn vaihtelu, jähmettyminen,
kaatumisen ehkäisy, on-off vaihtelun tunnistaminen, lääkeannosten muistaminen
 kotona selviytymisen tukeminen, kuntouttava päivätoiminta/intervallihoito
 omaisen tukeminen ja kuntoutus
Suomen Parkinson-liitto ry
www.parkinson.fi
Psoriasis
Psoriasis
• Ihon ja nivelten immunologinen tulehdustauti
• Ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa
• Hoidettunakin tauti on harvoin oireeton
• Vaikeusaste vaihtelee, valtaosalla oireet lieviä
• Vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin: ahdistus, masennus, vaikea
psoriasis heikentää elämänlaatua
• Liitännäissairaudet: psoriaatikoilla on muuta väestöä enemmän
sydän- ja verisuonisairauksia sekä niiden riskitekijöitä ja
tulehduksellisia suolistosairauksia
Hoidon tavoitteet:
• Lievittää ihottumaa, kutinaa ja kipua
• Pitää nivelet oireettomina
• Parantaa elämänlaatua ja säilyttää työ- ja toimintakyky
Psoriasiksen hoito
Hoitomuodot
• Auringonvalo, itsehoitolääkkeet, perusvoiteet
• Paikallishoidot: kortisonivoiteet, yhdistelmävoiteet, D- vitamiinivoiteet
• UV-valohoidot: kapeakaista UVB, kylpy- PUVA
• Systeemihoidot: asitretiini, metotreksaatti, siklosporiini
• Seuranta erikoissairaanhoidossa
• Biologiset lääkkeet: adalimumabi, etanersepti, infliksimabi, ustekinumabi
• Seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitomuodon valintaan vaikuttavat
• Vaikeusaste
• Mahdollisuus hoidon toteuttamiseen
• Yksilölliset hoidon vasta-aiheet
• Aikaisemmat hoitomuodot ja vasta-aiheet hoitomuodoille
• Sivuvaikutukset
Biologinen lääkehoito
• Biologisia lääkkeitä käytetään vaikean läiskäpsoriaasin (PASI vähintään 10 ja DLQI
vähintään 10) hoitoon aikuisilla, joilla ei ole ilmaantunut vastetta muihin systeemisiin
hoitoihin ja UV-valohoitoihin, tai joille nämä hoidot ovat vasta-aiheisia/sopimattomia
• Biologinen lääke heikentää luontaista immunopuolustusta, ennen hoidon aloittamista
on poissuljettava tuberkuloosi ja muut infektiot
• Ennen biologisen lääkkeen aloitusta tarkistetaan Käypä hoito -suositusten mukaisesti
verikokeet ja keuhkojen röntgenkuva
• Tuberkuloosi poissuljetaan ja infektiopesäkkeet kartoitetaan, esimerkiksi hampaat
hoidettava
• Potilas täyttää DLQI -lomakkeen, lääkäri laskee PASI-indeksin
• Huomioitavaa: raskauden ehkäisy, lääke lopetettava 2 kk ennen raskautta, ei suositella
imetysaikana
• Keskeytys kuumeisen infektion ja antibioottihoidon yhteydessä
• Leikkaustauko erillisen ohjeen mukaan
• Lääketurvakokeet otetaan ennen hoitoa
• Kontrollikokeet otetaan 1 kk kuluttua hoidon alusta ja tämän jälkeen 3 kk välein
• Ei eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita
Selkäkipu
Keskeistä
selkäkivun omahoidossa
Selkäkipujen esiintyvyys suomalaisilla on kasvanut. Miehillä ikä ei ollut
yhteydessä selkäkipuun, kun taas naisilla selkäkipu yleistyi ikääntymisen
mukana. Vuodesta 2000 selkäkipu yleistyi hieman sekä miehillä että naisilla,
eniten 30–54-vuotiailla. (Terveys 2011 -tutkimus)
 Useimmiten selkäkivut kestävät lyhyen aikaa ja oireet lievittyvät ilman
lääkärin hoitoa. Myös pitkäkestoiset selkäkivut lievittyvät yleensä ajan
kuluessa.
 Selän kipeytyessä on tärkeää ymmärtää, mistä selkä- ja alaraajaoireet
johtuvat ja mitä voi itse tehdä helpottaakseen oireita. Olennaista on
rohkaistua liikkumaan ja käyttämään selkää selkäkivuista huolimatta.
 Liikunta auttaa toipumaan nopeammin, lievittää pitkäkestoisia oireita sekä
ehkäisee kipujen uusiutumista tai lisääntymistä.
Tavoitteena
* Kipujen väheneminen ja hallinta, toimintakyvyn ylläpitäminen.
Keskeistä
selkäkivun lääkehoidossa
Akuutti eli lyhytkestoinen selkäkipu (kesto alle kuusi viikkoa)
 Parasetamoli on ensisijainen kipulääke, jos potilaan kivut eivät ole
voimakkaat. Potilasta tulee ohjata käyttämään parasetamolia riittävän
suurina annoksina. Akuutissa vaiheessa kipuun voi kokeilla kylmähoitoa,
jatkossa myös lämpöhoito voi auttaa.
Subakuutti eli pitkittyvä selkäkipu (kesto 6–12 viikkoa) ja krooninen eli
pitkäaikainen selkäkipu
 Kipulääkitystä käytetään jaksoittain kivun intensiteetin ja esiintymisen
mukaan.
 Lääkkeinä voidaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai
tulehduskipulääkkeen ja heikon opioidin yhdistelmää.
(Lähde: Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus)
Selkäkivun lääkehoidossa
huomioitavaa
 Kipulääkkeen valinnassa on huomioitava ruoansulatuskanavaan
kohdistuvien haittavaikutusten ja sydän- ja verisuonitapahtumien vaara sekä
lääkeallergiat.
 Tulehduskipulääkkeiden ja opioidien haittavaikutukset on syytä huomioida
erityisesti pitkäaikaisesta kivusta kärsivillä selkäpotilailla.
(Lähde: Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus)
Lisätietoa selkäkivun hoidosta, liikuntavinkeistä ja vertaistoiminnasta
 www.selkakanava.fi
 www.selkaliitto.fi
Verenpaine
Verenpaineen omaseuranta kohonneen
verenpaineen hoidossa
 Verenpaineen säännöllinen seuranta on keskeinen osa kohonneen
verenpaineen hoidon seurantaa.
• noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä,
mutta heistä vain noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa.
 Kotimittaus on suositeltavin ja useimmiten riittävä tapa selvittää
verenpainearvot.
 Luotettavan tuloksen varmistamiseksi kotimittaukset tulee suorittaa
• puolueettomassa teknisessä ja kliinisessä testauksessa hyväksytyllä
verenpainemittarilla oikealla mittaustekniikalla sekä
• neljän päivän mittaussarjana. Päivittäisiä ja epämääräisten oireiden
perusteella tehtyjä kotimittauksia tulee välttää.
Verenpaineen omaseuranta kohonneen
verenpaineen hoidossa
 Mittaukset suoritetaan olkavarsimittarilla
• Rannemittarin käyttöä suositellaan vain, jos olkavarren mallin (lyhyt, paksu)
johdosta oikean kokoisen mansetin käyttö ei ole mahdollista.
• Mansetin kummipussiosan tulee olla oikean kokoinen sillä olkavarren
ympärysmittaan nähden liian kapea tai lyhyt painepussi antaa liian suuren
verenpainearvon.
 Kotimittaukset tehdään ei-dominantista kädestä. Uudelta verenpainepotilaalta
verenpaine mitataan toistetusti molemmista olkavarsista. Jos verenpainetasot
eroavat yli 10 mmHg, kotimittaukset tehdään kädestä, jossa paine korkeampi.
 Mittausta edeltävän puolen tunnin aikana potilasta ohjataan välttämään raskasta
fyysistä ponnistelua, tupakointia ja kofeiinipitoisten juomien (kahvi, tee, kolajuomat
ja ns. energiajuomat) nauttimista.
 Verenpaine mitataan aamuin (kello 6–9) ja illoin (kello 18–21) tehtyinä
kaksoismittauksina.
• Kaksoismittauksella tarkoitetaan verenpaineen mittaamista kahdesti peräkkäin 1–
2 minuutin välein.
Verenpaineen omaseuranta kohonneen
verenpaineen hoidossa
Verenpaineen mittaus, ohje potilaalle:
 Istuvaltaan kyynärvarsi tuettuna pöydälle hieman yli 90 asteen kulmaan.
 Painemansetti asetetaan olkavarteen siten, että kumipussin keskiosa on
olkavarsivaltimon päällä. Mansetti 2–3 cm kyynärtaipeen yläpuolella.
 Mittaus aloitetaan, kun potilas on istunut mittauspaikalla 5 minuuttia.
 Mittauksen aikana ei saa liikkua tai puhua.
 Mittaus toistetaan 1–2 minuutin kuluttua (ns. kaksoismittaus)
 Mittaustulokset ja niiden keskiarvo kirjataan verenpaineen seurantakorttiin.
 Seurantakortin voi tulostaa Suomen Verenpaineyhdistyksen kotisivuilta
Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet:
Kohonnut verenpaine, Käypä hoito -suositus 2014.

similar documents