KINE 2014 Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät

Report
KINE 2014
Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät Oulussa
9.-10.10.2014
Näkökulmia digitalisaatioon ja kirjastoihin
Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro
Kulttuuriasianneuvos Minna Karvonen
Väestö
Väestö nyt
•
Lähes joka viides suomalainen on täyttänyt 65 vuotta.
•
Suomessa on 257 000 ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, joista
183 000 oli ulkomaan kansalaista.
•
Maahanmuuttajien määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
Väestö vuonna 2030 ja vuonna 2060
• Työikäisten (15–64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee
nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57
prosenttiin vuoteen 2060 mennessä
• Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä nousee nykyisestä 18
prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin
vuoteen 2060 mennessä.
• Alle 15-vuotiaiden määrä laskee nykyisestä 16,5 prosentista 16
prosenttiin vuoteen 2030 ja 15,2 prosenttiin vuoteen 2060
mennessä
• Ulkomaan kansalaisia on Suomessa vuonna 2030 arviolta 525
000.
Kuva: Atte Tanner, Saunalahden koulu
He ovat 20+ vuonna 2030 ja 50+ vuonna 2060
Päätelaitteet ja
nettiyhteydet
Kotitalouden tietotekniset laitteet kotitalouden nettotulojen mukaan 2013,
%-osuus kotitalouksista
nettotulot
Jokin
Kannettava
tietokone/
tietokone/ kaikki
kaikki
kotitaloudet
kotitaloudet
%-osuus
kotitalouksista
Tablettitietokone/
kaikki
kotitaloudet
..
alle 2100 €/kk
55
42
2099 - 3099 €/kk
80
61
12
3100 - 5099 €/kk
93
74
18
5100 €/kk tai yli
99
88
41
Kaikki kotitaloudet
16–89v
81
66
19
Kaikki kotitaloudet 16–
89
74v
73
20
Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2013, Tilastokeskus
Kotitalouden internetyhteydet kotitalouden nettotulojen ja
kotitalouden koon mukaan 2013, %-osuus kotitalouksista
Kotoa
internetyhteys/
kaikki
kotitaloudet
nettotulot
alle 2100 €/kk
2099 - 3099
€/kk
3100 - 5099
€/kk
Kotoa
Kotoa
internetyhteys/
internetyhteys/
kolmen tai
kahden hengen
useamman
taloudet
hengen taloudet
%-osuus kotitalouksista
54
53
63
..
81
81
75
98
93
89
92
99
..
99
100
81
66
86
99
89
80
92
99
5100 €/kk tai yli 99
Kaikki
kotitaloudet
16-89v
Kaikki
kotitaloudet
16-74v
Kotoa
internetyhteys/
yhden hengen
taloudet
Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2013, Tilastokeskus
Internetin käyttö ja käytön useus iän ja toiminnan mukaan 2013,
%-osuus väestöstä
Käyttänyt
viimeisen 3
kk aikana
Käyttää
päivittäin tai
lähes
päivittäin
Käyttää
yleensä
useita kertoja
päivässä
Käyttää
viikoittain
(mutta ei
päivittäin)
Ei ole
Käyttää
käyttänyt
harvemmin
internetiä
kuin viikottain
koskaan
%-osuus väestöstä
16-24v
100
93
76
5
1
0
25-34v
100
96
88
4
0
0
35-44v
99
93
80
6
1
0
45-54v
97
83
67
12
3
2
55-64v
85
67
52
13
6
10
65-74v
65
45
33
14
6
27
75-89 v
27
15
8
7
4
68
Opiskelija
100
96
81
3
1
0
Työllinen
97
87
75
8
2
2
Eläkeläinen
54
37
25
12
5
39
Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2013, Tilastokeskus
80 000 ihmistä käyttää säännöllisesti Suomen
yleisissä kirjastoissa tietokonetta ja / tai nettiä
siksi, että heillä ei ole siihen mahdollisuutta
maksutta muualla
Lähde: Käyttäjien käsityksiä tieto- ja viestintäteknologioiden
hyödyistä yleisissä kirjastoissa, Bill & Melinda Gates Foundation ja TNS, 2013
Digitaalinen informaatioja palveluyhteiskunta
Talouden kestävä kasvu
– Kansantalouksien kilpailukyky perustuu kasvavassa määrin
aineettomaan pääomaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen osaamiseen
kansainvälisissä arvoketjuissa ja –verkostoissa.
– Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien sekä tietointensiivisten
alojen osuus globaalista bruttokansantuotteesta kasvaa
– EU:n tavaramerkkitoimiston ja patenttiviraston arvion (2013)
mukaan teollisuus- ja tekijänoikeusvaltaiset toimialat tuottivat 39 %
EU:n ja 38 % Suomen bruttokansantuotteesta sekä 26 % EU:n ja
30 % Suomen työllisyydestä.
Talouden kestävä kasvu
• Suomi varmistaa kansallista kilpailuetuaan
digitaalitalouden aikana
– avaamalla julkisia tietovarantoja
– edistämällä kasvun lähteitä:
» kulttuurialoja ja kirjastoja
» korkeakoulutusta ja
korkeakoulujärjestelmän laadun
parantamista
» tieteen ja tutkimuksen avoimuutta
» innovaatiotoimintaa
Työn murros ja osaamisen vaatimukset
• työtehtäviä ja elinkeinoja syntyy ja katoaa
• työnteon tavat muuttuvat: etätyö, osa-aika ja
yrittäjätyö, monipaikkatyö ja moniansiotyö
lisääntyvät
• työelämä polarisoituu
• ammattitaito- ja osaamisvaatimukset muuttuvat
• työelämän nopeiden muutoksiin vastaaminen
edellyttää sekä vahvaa perusosaamista että laajoja
mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen työuran
ajan
Oppiminen ja osallisuus
•
Digitaalisuus mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opettaa koko osaamisen ketjun
ajan oppimisen perusteista korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen:
• digitaaliset oppimisympäristöt
• avoimen opetustarjonnan hyödyntäminen
• koulutuksen pilviväylä
• oppimisen tapojen monipuolistumisen tukeminen; uudenlaiset opetusmetodit
• lukutaitojen vahvistaminen
• tiedekasvatus
•
Digitaalisuus on läsnä kaikkialla ja erottamattomana osana arkea:
• Digitalisaation myötä muodostuvilla vuorovaikutuksen, itseilmaisun ja
yhteisöllisyyden muodoilla on vaikutuksia kirjastojen toiminnan
suuntaamiseen sekä fyysisinä tiloina että verkossa
• Verkkoympäristön turvallisuuteen, henkilötietojen suojaan ja ihmisten
yksityisyyteen liittyvät haasteet nousevat yhä keskeisemmiksi
•
Digitalisaatio muuttaa julkishallinnon ja kansalaisten suhdetta:
• julkisten tietovarantojen avaaminen: tavoitteena, että kaikki merkittävät
julkiset tiedot ovat vuosikymmenen loppuun mennessä koko yhteiskunnan
saatavilla koneluettavassa muodossa, maksutta ja selkein käyttöehdoin
(Avoimen tiedon ohjelma, VM)
• demokratia-verkkopalvelut yhdeltä luukulta (www.demokratia.fi)
Tiedon tuottaminen, hallinta ja
hyödyntäminen: roolit, ketjut ja syklit
• Tuotanto, jakelu ja hyödyntäminen globalisoituu
• Toimijoiden roolit ja suhteet muuttuvat:
– uudet liiketoimintamallit
– kumppanuudet
– konsortiot
– verkostot, kehittäjäyhteisöt
– käyttäjät sisältöjen ja palveluiden tuottajia
luominen ja
tallentaminen
hallinta ja
säilyttäminen
analysointi,
prosessointi,
mallintaminen
yhdistely,
aggregointi
jakaminen
hyödyntäminen
ja sovellukset
Tiedon muodot ja kirjaston rooli
“However, the more the sequentiality of the prepublication phase, the publication and the postpublication phase "merge" in favour of contextualized,
linked, dynamic data stocks – the more the core mission
of the library will also change: Instead of being
responsible for only one part of the value chain of
knowledge, it must now support the complete network,
the complete "flow" of knowledge. … The field of action
of the library is knowledge streams instead of
knowledge items.”
Klaus Ceynowa, Information in the Digital Knowledge Ecosystem – Challenges for the Library of the Future
http://library.ifla.org/1039/1/208-ceynowa-en.pdf
Tieto, palvelut ja infrastruktuurit
2008 – 2011 tuotettiin enemmän digitaalista informaatiota kuin
kaikki sitä ennen tuotettu informaatio yhteensä – miten se (ja kaikki
tuon jälkeen tuotettu) saadaan käyttöön?
– tietojen semanttinen yhteentoimivuus, luotettavuus, saatavuus ja
käytettävyys: metatietopalvelut, kontekstualisointi, linkittäminen ja
visualisointi
– tietovarantojen avaaminen ja sähköisten aineistojen hankinta
– aineistojen digitointi
– yhteentoimivat, kehittyvät palvelujärjestelmät
– sovellusten ja päätelaitteiden nopea evoluutio
– laadukas, vakaa infrastruktuuri
– osaamisen suuntaaminen ja työvoimavaltaisuuteen varautuminen
– mahdollistava lainsäädäntö
Avoin tiede
”Vuonna 2017 Suomi on johtava maa tieteen ja tutkimuksen
avoimuudessa”
OKM:n koordinoima Avoin tiede ja tutkimus –hanke (avointiede.fi)
• Avoin tiede on kansainvälisesti merkittävä tapa edistää tiedettä
ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
• Avoimen tieteen edellytyksenä on tutkimuksen tuottamien ja
tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja
tukipalveluiden laajamittainen saatavuus.
• Tutkimusprosessin digitalisoituminen ja avautuminen luo
tutkijoille ja kaikille tutkimuksesta kiinnostuneille uusia
mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kommunikointiin.
Esimerkki: Tutkimusprosessin avoimuus
tutkimussyklissä
• tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi
mm. julkaisutietojen pohjalta
• Selkeä viittaus
• Huolehdi
meriitin
syntymisestä
Kirjastojen
rooli ?
• julkaisuarkistojen käyttö
Tutkimuskysymys
• Huomioi
rahoittajien
vaatimukset
Tutkimusaineistojen
keruu
Uudelleenkäyttö
Julkaisu
ja jakelu
• Julkaise tuloksesi avoimella
lisenssillä
• Käytä avointa arviointia
• Huolehdi julkaisun, datan
ja menetelmän
kytkennästä
• Hyödynnä avoimia
julkaisuarkistoja
Lähde: TTA ja ATT hankkeet
Käsittely
Pitkäaikaissäilytys ja
kuratointi
Tulosten ja
menetelmien
säilytys
• Käytä eheyden turvaavia
palveluita
• Tuota rikkaita metatietoja
• metatietojen laadunvarmistus
• Selvitä käyttöoikeudet
• Huolehdi meriitin
antamisesta
• julkaisujen metatietojen
hyödyntäminen tiedonhaussa
• tiedonlouhinta julkaisuarkistoista
• Hyödynnä avointa
lähdekoodia ja
rajapintoja
• Hyödynnä
palveluinfrastruktuuria
• Liitä tunniste tuloksiisi
• Liitä kuvailevia metatietoja
tuloksiisi, julkaise
metatiedot avoimella
lisenssillä
• pysyvät tunnisteet
• ontologiat ja asiasanat ym,
• aineistojen kuvailu (metatiedot ym.)
Tiekartan 2014-2020 kansalliset
tutkimusinfrastruktuurit
Yhteiskunta- ja humanistiset Bio- ja terveystieteet:
tieteet:
• BBMRI.fi
–
–
–
–
–
–
–
ESS Suomi
FIN-CLARIN
Finna
FinElib
FMAS
FSD ja CESSDA
TTA ja KDK-PAS
Ympäristötieteet:
–
–
–
–
–
–
EISCAT_3D Suomi
FIN-EPOS
FINMARI
ICOS Suomi
INAR RI
oGIIR (potentiaalinen)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
• BIOECONOMY
Biokeskus Suomi
• CTA
EATRIS Suomi
• Euclid
ELIXIR Suomi
• JYFL-ACCLAB
EuBI Suomi
EU-OPENSCREEN E-tutkimusinfrastruktuurit
Suomi
ja matematiikka:
INFRAFRONTIER
• CSC RI
Suomi
• PRACE Suomi
Instruct Suomi
• FGCI (potentiaalinen)
NaPPI
NVVL
Materiaalitieteet ja
analytiikka
•
•
•
Luonnontieteet ja
tekniikka:
MAX IV
OMN
XFEL ja XBI
Strateginen perusta ja
keskeiset hankkeet
Strateginen perusta
• Hallitusohjelma
• Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja
kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
• Ministeriöiden Älystrategiat, ml. OKM-KIDE
• Avoimen tiedon ohjelma (valtiovarainministeriö)
• Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
• Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten
ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi
Pääministeri Stubbin hallitusohjelma (19.6.2014)
Suomi uuteen nousuun: kasvua ja työllisyyttä
Stubbin hallituksen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan,
rakennepoliittiseen ohjelmaan sekä sen toimeenpanoa ja julkisen talouden sopeuttamista
koskeviin linjauksiin.
Stubbin hallitus toteuttaa edelleen Kataisen hallitusohjelmaa (11.6.2011):
•
tutkimusinfrastruktuuripolitiikan edistäminen,
•
kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
•
kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaaminen,
•
julkisen sektorin tietovarantojen avaaminen.
Tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi
– Julkinen talous kestäväksi ja velkasuhde laskuun
•
•
mm. kestävyysvajeen kattaminen; rakennepoliittinen ohjelma, Kataisen hallituksen
kehyssäästöt
kuntatalouden alijäämän kattaminen: 2017 puolet kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä,
puolet kuntien omilla toimilla.
– Kasvun, yrittäjyyden, työpaikkojen ja hyvinvoinnin takaaminen eri toimilla
– Ihmisten osaaminen ja teknologian hyödyntäminen täysimääräisesti
Pääministeri Stubbin hallitusohjelma:
Digitalisaatiota koskevia kirjauksia
• Digitalisoituminen on Suomelle keskeinen mahdollisuus
tuottavuuden lisäämiseen, ja se on hyödynnettävä
täysimääräisesti.
• Digitalisoitumiseen liittyvä teollinen murros edellyttää
tietoliikenneinfrastruktuurin ja tulevaisuuden digitaalisiin
palveluihin liittyvän osaamisen vahvistamista.
• Opetuksen ja oppimisen digitaalista murrosta edistetään
voimakkaasti mm. koulutuksen pilviväylän kehittämisen ja
käyttöönoton avulla.
• Julkisten tietovarantojen määrätietoinen avaaminen edistää
myös osaltaan avointa tiedettä ja luo mahdollisuuksia
uudenlaisen yrittäjyyden ja palveluinnovaatioiden syntymiselle.
Kattaus hankkeita ja palveluita
•
Avoin tiede ja tutkimus -hanke
•
Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke
• Finna, KDK-PAS ja KDK-kokonaisarkkitehtuuri
•
Metatietovaranto- ja palveluympäristön hankkeet: Melinda, Finto
•
FinElib
•
Kirjastojärjestelmien kehittäminen: UKJ, Koha
•
Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hanke
•
Lukuinto-ohjelma
•
Kirjasto kaikille -hanke (Näkövammaisten kirjasto ja yleiset kirjastot)
Mitä on tehtävä?
”On tuettava ihmisten
innostusta,
mahdollisuuksia ja
kiinnostusta jatkuvaan
itsensä ja koko
yhteiskunnan
kehittämiseen.”
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
Miten?
Avoimet toimintatavat ja yhteiset käytännöt
Tietojen hyödynnettävyys
(määritykset, prosessit, palvelut)
Palveluiden osuvuus ja infrastruktuurien vakaus
Tarkoituksenmukainen juridis-hallinnollinen ympäristö
Puhuminen
Kuuleminen
Osallistaminen
Kokonaisuuden suunnittelu
Kulttuuri- ja
asuntoministeri
Opetus- ja
viestintäministeri
Valtiosihteeri
Kansliapäällikkö
Koulutuspolitiikan
osasto
Ylijohtaja
Strategia- ja
ohjausryhmä
Yleissivistävän koulutuksen vastuualue
Ammatillisen koulutuksen vastuualue
Aikuiskoulutus
politiika
n
yksikkö
Korkeakoulu- ja
tiedepolitiikan
osasto
Hallintoyksikkö
Ylijohtaja
Talousyksikkö
- Tarkastustoimen
Strategia- ja
ohjausryhmä
Korkeakoulutuspolitiikan vastuualue
Tiedepolitiikan
vastuualue
Sisäinen tarkastus
Kulttuuri- ja
taidepolitiikan
osasto
Nuoriso- ja
liikuntapolitiikan
osasto
Ylijohtaja
Ylijohtaja
tulosalue
Strategia- ja
ohjausryhmä
Strategia- ja
ohjausryhmä
Tietohallintoyksik
kö
Kulttuurin
vastuualue
Nuorisotyön ja
-politiikan
vastuualue
- Ministeriöpalveluiden
tulosalue
Taiteen vastuualue
Viestintäyksikkö
Tietohallinnon
vastuualue
Kansainvälisten
asiain sihteeristö
Tekijänoikeuden ja
kulttuurin talouden
vastuualue
Liikunnan
vastuualue
Yhteyksiä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Jaana Roos, [email protected] (Kansalliskirjasto,
korkeakoulukirjastot)
Anne Luoto-Halvari, [email protected] (KDK)
Juha Haataja, [email protected] (ATT, infrastruktuurit, avoin
tieto, KDK)
Ilmari Hyvönen, [email protected] (kokonaisarkkitehtuuri)
Sami Niinimäki, [email protected] (ATT, avoin tieto, EU)
Minna Karvonen, [email protected] (digitalisaatio yleisissä
kirjastoissa ja museoissa, KDK, Näkövammaisten kirjasto,
kokonaisarkkitehtuuri, avoin tieto, EU)
Hannu Sulin, [email protected] (yleiset kirjastot)
Leena Aaltonen, [email protected] (yleiset kirjastot)
Pirjo-Leena Forsström, [email protected] (ATT, KDK)
Kiitos!

similar documents