Teksit 4 - Fronter

Report
perusliikuntamuodot
LIIKUNNAN MERKITYS FYYSISTEN
TAITOJEN KEHITTYMISELLE
MOTORINEN KEHITYS
Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden
kehitystä
 Motoriikka kehittyy jatkuvasti hedelmöityksestä
aikuisuuteen
 Perimä antaa rajat motorisen kehityksen
mahdollisuuksille, kypsyminen oppimisen
tahdin, ympäristön virikkeet ja harjoittelu
vaikuttavat siihen, millaisia motorisia taitoja
yksilö hallitsee

MOTORINEN KEHITYS
Lapsi liikkuu luonnostaan, hän harjoittaa
motoriikkaansa pienestä pitäen
 Lapsen kehitystä ei saa kiirehtiä (lasta ei saa
istuttaa tai seisottaa ennen kuin hän on siihen
valmis – ”kypsä”)

MOTORISEN KEHITYKSEN PÄÄLINJAT

Kefalokaudaalinen (päästä jalkoihin)


Proksimodistaalinen (keskeltä äärialueille)


Lapsi hallitsee ensin pään kannattajalihakset, sitten keskikehon
(istuminen) ja viimeiseksi jalat (käveleminen)
Esim. piitämisessä: ensin liike lähtee olkapäästä , sitten opitaan
hallitsemaan liike kyynärpäästä ja kun liikkeen hallinta on ranteessa
kyetään tarkkaan työskentelyyn
Kokonaisvaltaisesta eriytyneeseen

Kun lapsi harjoittelee motoriikkaa koko hänen kehonsa on mukana, kun
liike automatisoituu, lapsi pystyy tekemään muutakin liikunnan aikana
MOTORISEN KEHITYKSEN VAIHEET

Vaihe 1
 Sensomotoriikka

Vaihe 2
 Opitut

ja heijasteet
ja tahdonalaiset liikkeet
Vaihe 3
 Perusliikkuminen

Vaihe 4
 Motoriikan
harjaantuminen
1) SENSOMOTORIIKKA JA HEIJASTEET
Refleksit eli kehitysheijasteet ovat synnynäisiä
automatisoituneita liikkeitä
 Heijasteet katoavat ensimmäisen elinvuoden
aikana
 Heijasteet: Moron heijaste, etsimis- ja imemisheijaste, asymmetrinen tooninen niskaheijaste,
käsien ja jalkojen tarttumaheijasteet,
kävelyheijaste, suojeluheijaste eteen, sivulle ja
taakse

SENSOMOTORIIKKA JA HEIJASTEET
Sensomotoriikka = senso (aisteihin perustuva)
+ motoriikka (liike, liikkuminen)
 Lapsi perustaa motoriset toimintansa
aistiärsykkeisiin. Lapsi kääntää päänsä (liike)
kuulemaansa ääntä (aistiärsyke) kohti. Lapsi
näkee kiinnostavan esineen (aistiärsyke) ja
ojentaa kätensä (liike) tarttuakseen siihen.

2) OPITUT JA TAHDONALAISET LIIKEET
Heijasteiden on väistyttävä, jotta oppiminen
mahdollistuu
 Kehon on kypsyttävä tiettyyn pisteeseen jotta
uuden taidon oppiminen olisi mahdollista
 Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa
uusien taitojen oppimista

3) PERUSLIIKKUMINEN
Perusmotoriikan harjoittelu vahvimmillaan 2-7
vuotiaana
 Lapsi opettelee taitoja ja käyttää lihaksiaan
monipuolisesti
 Kannustaminen tärkeää
 Vältä liiallisia odotuksia! Jokainen oppii omaan
tahtiin.
 Salli turvallinen tekeminen ja kokeilu!

4) MOTORIIKAN HARJAANTUMINEN
Onnistumisen kokemukset luovat pohjaa
lapsen myöhemmälle käsitykselle aktiivisena
toimijana
 KARKEAMOTORIIKKA

 Suurten
lihatoimintojen kehittyminen
 Tasapaino, ketteryys

HIENOMOTORIIKKA
 Pienten
lihasten toiminnot: käden taidot,
tarttumaotteet, kynäotteet
LIIKUNNAN MERKITYS MOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMISELLE
Vauvalla on refleksejä – kehitysheijasteita –
joiden avulla hän selviää elämän
alkutaipaleesta.
 Heijasteiden on kuitenkin hävittävä ennen kuin
lapsi oppii motorisia taitoja
 Motoristen taitojen oppiminen on hyvin
yksilöllistä : toinen lapsi kävelee 9 kk:n iässä
ilman tukea toinen ottaa varovaisia askeleita
vasta 1,5 vuotiaana

LIIKUNNAN MERKITYS MOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMISELLE
Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa
motoristen taitojen kehittymisessä: esim. pitkään
kapalossa pidetyt vauvat evät pääse harjoittamaan motorisia taitojaan
 Liikkumisen mahdollistaminen edesauttaa
kaikenlaista oppimista
 Leikissä motoriset taidot vahvistuvat
huomaamatta
 Toisaalta lapsi harjoittaa uusia taitojaan
muutenkin : kävelemään oppinut lapsi kävelee
kaiken aikaa

PERUSLIIKUNTAMUODOT
Ryömiminen
 Konttaaminen
 Käveleminen
 Juokseminen
 Hyppääminen
 Kiipeäminen
 (heittäminen, kiinniotto)

MOTORIIKAN KEHITTYMINEN



Sikiö on kohdussa kippurassa ja syntymän jälkeen vie
aikansa ennen kuin lapsi oikenee ”sikiöasennosta”
Vastasyntynyt kykenee kääntämään päätä puolelta
toiselle jos hän nukkuu vatsallaan
1-1,5 kk lapsi nostaa päätään vatsallaan ollessaan


2-2,5 kk ikäisenä lapsi kohottautuu kyynärvarsien
varaan vatsallaan ollessaan



Niskalihasten vahvistuminen
Kehon yläosan hallinta
Lapsi näkee ympäristöään laajemmin ja uudesta kulmasta
Ja vähitellen kokonaan käsivarsien varaan

3 kk lapsi kääntyy selältä vatsalleen ja sen jälkeen
vatsalta selälleen
Koko kehon hallinta
 Oivallus liikkumisesta
 Lapsi pystyy itse vaikuttamaan siihen mitä näkee ja
jopa esineiden tavoittamiseen


4-5 kk lapsi istuu tuettuna (ensi alkuun lyhyitä
aikoja)


Pystyasento => näkökulma maailmaan avartuu
4-5 kk hyppii tuettuna kainaloista
- Jalkojen työskentely => vahvistuminen

5,5-6 kk lapsi kykenee istumaan syöttötuolissa


6-6,5 lapsi istuu ilman tukea


Aktiivinen osallistuminen ruokailuun mahdollistuu, kun
lapselle antaa lusikan käteen (ei toki syö vielä itse!)
Leikit lattialla monipuolistuvat
7-9 kk lapsi konttaa
Helpottaa ja nopeuttaa siirtymistä paikasta toiseen
 Maailmankuva avartuu entisestään


7,5-8 kk lapsi kävelee tuettuna kainaloista

Idea liikkumisesta pystyasennossa
10-10,5 kk lapsi kävelee ”puita pitkin”
 1 v lapsi seisoo ilman tukea
 1 v- 1 v 2 kk konttaa portaita ylös ja alas
 1 v 3 kk – 1 v 6 kk lapsi kävelee itsenäisesti
 2 v lapsi kävelee portaissa tasa-askelin, potkaisee
palloa, ja pukee osan vaatteista
 3 v kävelee portaat vuoroaskein, ajaa
kolmipyöräisellä, laittaa napit kiinni
 4 v hyppii yhdellä jalalla
 5 v hiihtää, ajaa kaksipyräisellä


similar documents